torstai 5. toukokuuta 2022

Näin meillä, entäs teillä?

Vaikka maita ei pitäisi vertailla keskenään niin väkisinkin tulee välillä mietittyä, että miten joskus hyvinkin yksikertaiset ja arkipäiväiset asiat ovat eri tavoin eri paikoissa. Enkä nyt vertaile edes paikkoja maailman eri puolilla vaan ihan Euroopan eri laidoilla.  

On paljon ihan sellaisia arkisia asioita, joihin ei välttämättä itse edes enää kiinnitä huomiota koska niihin on jo niin tottunut mutta ulkopuoliselle asia aiheuttaa kummastusta. Tässäpä muutama tällainen arkipäivän kummallisuus eli miten homma toimii täällä Espanjassa ja miten Suomessa. 

1.liikennesäännöt 

1.a. liikennevalot 

Sitä voisi jotenkin kuvitella, että liikennevalot toimivat suht samaan tapaan joka puolella Eurooppaa mutta asia ei kuitenkaan ole näin ja autolla ajaessa pitääkin olla tarkkana. 

En tiedä, että osaanko selittää tätä asiaa oikein mutta... Suomessahan liikennevalot yleensä toimivat niin, että toisella puolella risteystä on sama valo kuin siinä pysähdyslinjan vieressä eli voit katsoa liikennevaloa, joka on joko autosi vieressä taikka sitten toisella puolella risteystä. Siis jos olet autolla ylittämässä risteystä. 

No, Espanjassahan ei näin ole vaan pysähdysviivan vieressä oleva valo on ainoa mitä voit seurata. 

Eli tuossa kuvassa oikealla puolella oleva punainen on minun valoni mutta risteyksen toisella puolella palava vihreä ei ole minulle vaikka se on samalla kaistalla ja samaan suuntaan. 


Tai ehkä itse olen vain ymmärtänyt asian väärin... No, joka tapauksessa maassa ajellaan maan tapaan, ei ehkä välttämättä sääntöjen mukaan. Nimittäin täällä Espanjassa on paljon sellaisia liikennejuttuja, joita Suomessa autokoulun käynyt voi vain ihmetellä.

1.b. liikenneympyrä 

Liikenneympyrässä ajamista ei täällä kukaan tunnu suorittavan oikeaoppisesti, siis niin kuten Suomalaisessa autokoulussa on opetettu. Niihin ajetaan miten sattuu, niissä ajetaan miten huvittaa ja niistä poistutaan jokainen omalla tyylillään.  Eli aina saa olla varuillaan. 

Toisaalta täällä liikenne on kyllä sikäli "joustavampaa" että kaistaa vaihtavalle annetaan tietä paljon vaivattomammin kuin Suomessa. Kukaan ei heilauta nyrkkiä jos satut ruuhkassa olemaan väärällä kaistalla ja haluat vaihtaa toiselle.  

1.c. suojatie
Myös suojatie on täällä sellainen paikka, että sen yli ei kaahata (kuten monesti Suomessa) vaan jalankulkijalle annetaan aina tietä jos joku on suojatielle päin menossa. Ja moni autoilija varoittaa myös takana tulevia autoilijoita tästä pysähdyksestä laittamalla auton vasemman vilkun päälle eli näin muut autolijat tietävät hidastaa ajoissa suojatietä varten. 


1.d. doble fila eli toiseen riviin parkkaus 

Tämä ei lainmukaan ole sallittua mutta tätä tehdään ihan jatkuvasti Espanjassa. Parkkipaikat ovat kaupunkialueilla vähissä ja pienen asioiden hoitamisen takia ei autoa viitsitä viedä kilometrien päähän tai maksulliseen parkkihalliin. Niinpä se jätetään jo parkattujen autojen viereen toiseen riviin ja laitetaan hätävilkut päälle - tämä on merkkinä siitä, että tulen hetken päästä takaisin. Näin ei kuitenkaan saisi tehdä. Auton voi jättää toiseen riviin virallisesti vain parin minuutin ajaksi niin että kuski on itse sisällä eikä siitä saa olla haittaa muulle liikenteelle. Muuten saattaa rapsahtaa sakot ja tuosta rikkeestä se voi olla 200 euroa! 

1.e. alennukset sakoista

Täällä on sakkolapusta (niin ylinopeus- kuin parkkisakot) voi saada alennusta 50 % jos sakon maksaa tietyn ajan sisällä. Jopa parkkimaksusakko on mahdollista usein peruuttaa automaatilla jos käy maksamassa parkkimaksun pienellä lisämaksulla. 

2. aikataulut ja aikakäsitys 

Kun käymme Suomessa kyläilemässä niin olemme aina paikalla "väärään" aikaan eli silloin kun ihmiset ovat ruokapöydässä. Täällä Espanjassa nimittäin ruokailut tapahtuvat ihan eri aikoihin kuin Suomessa. 

Siinä missä suomalainen syö lounasta jo ennen puolta päivää niin espanjalainen syö silloin vasta aamiaista. Espanjassa lounasta syödään klo 13:30 eteenpäin. Näin myös meidän perheessä. 

Suomessa taas syödään päivällinen jo 17 aikaan ja mehän ilmestymme tietysti juuri silloin paikalle koska olemme tottuneet syömään iltaruoan vasta joskus klo 20 aikoihin.No, onneksi ystävät eivät meidän erikoisista aikatauluista välitä eikä heitä ole haitannut vaikka olemme vahingossa ilmestyneet kyläilemään juuri päivällisaikaan. 



Toisaalta tämä aiheuttaa suomalaisille myös päänvaivaa täällä Espanjassa nimittäin monissa ravintoloissa aikataulut noudattavat espanjalaisten ruoka-aikoja ja lounasta tarjoillaan vasta klo 13:30 alkaen ja ravintola menee kiinni lounaan jälkeen klo 16. Juuri kun suomalainen alkaa etsimään ruokapaikkaa. Illalla ravintola nimittäin avaa ovensa illallista varten aikaisintaan klo 19. 

2.a.  sobremesa

Suomalaisen ruokailu päättyy yleensä siihen kun ruoat ja mahdolliset jälkiruoat on vetäisty naamaan ja sen jälkeen poistutaan pöydästä ja ravintolasta. Täällä Espanjassa ns. sobremesa on todella yleinen tapa eli pöydässä vietetään aterioinnin jälkeen useita tunteja. Tämä etenkin viikonloppuisin ja isompien perheaterioiden yhteydessä. 

Ruoan ja jälkiruoan jälkeen seurustelua jatketaan esim. viinin tai ruoansulatusliköörien kera, jossain vaiheessa nautitaan sitten vielä ne kahvitkin. Ruokailuhan on täällä muutakuin kuin pelkkää syömistä, tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Eli suomalainen tyyli "ole hiljaa ja syö" ei todellakaan sovi täällä Espanjassa ruokapöytään. 

2.b. missä syödään ja mitä syödään?

Nämä kysymykset ovat monille espanjalaisille päivän tärkeimmät kysymykset.  Etenkin lomareisuilla koko päivän ohjelma saattaa muodostua sen perusteella että missä syödään! Ensin päätetään ravintola, sitten mietitään että mitä muuta päivän aikana voi tehdä. Ja kun se lounas kestää yleensä tuntikausia niin päivän aikana ei välttämättä kerkeä kauheasti edes muuta tekemään. Suomalaisena on tottunut siihen, että ensin suunnitellaan päivän ohjelma ja sitten jossain välissä katsotaan joku paikka mistä saa suuhun pantavaa. 

Itse olen ratkaissut tämän asian niin, että kun lomailemme Espanjan suvun kanssa niin jätän suosiolla kaikki suunnitelmat tekemättä. Yleensä pyrin vain heräämään aamulla riittävän aikaisin, että saan aamulla muutaman tunnin omaa aikaa esim. treenaamiseen - se riittää. Sen jälkeen on ihan sama, että mitä tehdään ja missä syödään.  Näin pysyn paremmalla tuulella ja vältyn turhalta lomastressiltä. 

Kun lomailemme vain oman perheen kesken niin silloin teemme yleensä jonkinlaisen kompromissin. Puolisolle on tosi tärkeää päivän ruokailupaikka (hän rakastaa ravintoloissa syömistä), joten hän saa valita lomilla päivän ravintolat mutta ohjelma rakennetaan kuitenkin niin, että päivään mahtuu muutakin tekemistä kuin se syöminen. 

2.c. kuka maksaa?

Kun suomalainen lähtee vaikkapa syömään ystävien kanssa juhliakseen synttäreitään niin tapana on yleensä, että vieraat maksavat jokainen oman ateriansa ja juhlakalun ateria jaetaan ehkä kaikkien kesken. Espanjassa sen sijaan sankari saa toimia maksumiehenä - ei tule kuulonkaan, että kukaan maksaisi omia ruokiaan saatikka että vieraat maksaisivat synttärikalun ruokailun. 


Muutenkin Espanjalaisille on täysin käsittämätöntä se, että esim. pyydetään omat laskut ravintolassa jos ollaan saman pöydän ääressä. Ja vielä oudompaa se olisi jos kyseessä olisi pariskunta ja molemmat maksaisivat omat ruokansa. Isommalla porukalla lasku tulee aina yhteisenä ja se jaetaan sitten tasan ruokailijoiden kesken - riippumatta siitä, että mitä olet syönyt tai juonut. 

3. kodin erikoisuudet 

3.a. ovet

Suomessa ovet avautuvat yleensä aina ulospäin - etenkin ulko-ovet. Mutta Espanjassa taas ovet yleensä avautuvat sisälle päin! Siis tarkoitan nyt ihan kotien ulko-ovia ja sisällä olevia väliovia. En tiedä, että mikä tähän tapaan on oikeastaan syynä mutta näin vain on. 

3.b. ikkunat

Suomessa rakastetaan yleensä isoja ikkunoita, jotta valo pääsee tulvimaan sisälle. No, täällä Espanjassa taloissa on yleensä naurettavan pienet ikkunat ja usein vielä ikkunaluukut tmv. jotta valoa ei pääse sisälle. 

Toki ymmärrän tämän seikan vanhoissa taloissa seuduilla, joissa on esim. kesällä todella kuuma - ennen ilmastointilaitteita tämä oli ainoa keino pitää asunnot edes vähän viileämpinä (ja toki hyödyllistä nyt kun sähkön hinta on pilvissä). Kesäkuumalla kaikki ikkunat pidetään kiinni ja luukut päällä jotta valo ei lämmitä asuntoja.  Toisaalta taas kylmillä seuduilla tämä on keino pitää asunto lämpimänä talvella sillä moninkertaiset ikkunat ovat vieläkin Espanjassa harvinaisia eli pitämällä ikkunat pieninä ei lämpö pääse karkaamaan ulos. 

Suomessa taas halutaam nauttia niistä hetkistä kun se aurinko tuo sitä valoa sillä se on sen verran harvinaisempaa. Mutta itse en voisi edes kuvitella asuvani asunnossa, jossa on pienet ikkunat. Luonnonvalo on omassa kodissa jotenkin niin tärkeä asia. 

Myös asuntojen ikkunoissa olevat kalterit ovat Espanjassa hyvin yleinen näky. Näitä on niin kerrostaloissa, rivitaloissa kuin omakotitaloissa. 

Moni pitää näitä kaltereita turvallisuustekijöinä eli estävät asuntomurtoja. Mutta korkeissa kerrostaloissa niitä käytetään myös asumisturvallisuuden takia eli ettei kukaan pääse putoamaan. Sitä ei tosin ole mietitty, että mitä näissä asunnoissa tapahtuu esim. tulipalon sattuessa... Lähes joka viikko saa lukea siitä, että miten ihmisiä on joutunut sairaalaan tai kuollut kun asunnossa on ollut tulipalo. Tämä on todellinen ongelma sillä harvoista kerrostaloista löytyy edes parvekkeita. 

3.c. bidee-alapesuallas 

Espanjalaisista vessoista löytyy lähes aina vessanpytty sekä sen lisäksi bidee-alapesuallas. S Tästä syystä wc- kylpyhuone vie yleensä paljon neliöitä - etenkin kun kylpyammeetkin ovat vielä aika yleisiä. Yhdessäkään talossa en ole täällä nähnyt suomalaistyylistä bidee-hanaa, jota käytettäisiin vessapytyn kanssa. 

3.d. siivous 

Espanjalaiset ovat olevinaan ahkeria siivoajia mutta saa sitä harjaa ja moppia kyllä heilutella ahkerasti koska hiekkaa ja pölyä on monesti paikat täynnä - etenkin täällä Kanarialla. Mutta tästä huolimatta pölynimuri tuntuu edelleen olevan monille turhan eksoottinen vempain ja siivous todellakin hoidetaan mielummin harjalla ja sen jälkeen moppaamalla. En halua edes miettiä, että millaisia pölykasoja ovat lattiamatot kodeissa joissa niitä ei imuroida eikä tampata (koska täällä ei ole mitään mattojen tamppaustelineitä kuten Suomessa). Itse olen tuonut mattopiiskan Suomesta ja leuanvetotanko ulkona toimii hyvänä telineenä tuohon touhuun. 

Yleisin pesuaine on täällä lejia eli kloori. Sitä käytetään lähes kaikkeen siivoamiseen. Meiltä ei sitä löyty siivouskaapista mutta esim. sappisaippuaa ja mäntysuopaa kyllä löytyy ;-) 

3.e. kengät 

Espanjalainen ei jätä yleensä kenkiään ulko-ovelle vaan niiden kanssa tassutellaan kotona ihan surutta. Jotkut toki vaihtavat erikseen myöhemmin sisäkengät mutta ulkokengät säilytetään kuitenkin usein makuuhuoneessa joten sinne asti talsitaan likaisilla ulkokengillä ihan surutta. Suomalainen tapa riisua kengät heti sisäänkäynnin yhteydessä on monien espanjalaisten mielestä outoa tai epämukavaa. Etenkin vieraassa kodissa. 

3.f. pesutupa 

Espanjalaisista kerrostaloista ei todellakaan löydy yhteisiä pesutupia. Sen sijaan kerrostalon katolla saattaa olla pieniä koppeja vieri vieressä, joissa jokaisella asunnolla on oma pesukone.  Moni espanjalainen ajatteleee, että yhteinen pesukone olisi jotenkin likainen ja vastenmielinen. Toisaalta sellainen saattaa myös kadota hyvin nopeasti sillä yhteisen omaisuuden kunnioittaminen ei täällä Espanjassa ole samalla tasolla kuin Suomessa. 

3.g. tuplapeitot ja tyynyt 

Suomessa yleensä parisängyissä on käytössä erilliset peitot tai ainakin erilliset tyynyt. No, Espanjassa on yleisempää se että parisängyssä on tuplapeitto ja tyynynä usein vain yksi, koko sängyn levyinen tyyny. Tuohon tuplapeittoon olen jo tottunut vaikka välillä siitä tulee yöllä kinaa puolison kanssa mutta tuplatyyny on kyllä hotellielämän kauhistus. 

On toki vähän ikävää kun olemme saaneet esim. lahjaksi hienoja Marimekon pussilakanoita mutta erilliset mussilakanat ovat päätyneet vierasvuoteisiin, ei meidän omaan petiin. 

3.h. parvekkeen tarkoitus 

Suomalaiselle parveke on kodin jatke, oleskelutila. Jos espanjalaisesta kodista sellainen löytyy, se on mitä todennäköisemmin varastotila sillä kerrostaloista harvemmin löytyy jokaiselle asunnolle omaa varastokoppia (jos on niin niitä on rajoitetusti ja ne ostetaan erikseen) saatikka että olisi vaikkapa yhteisiä pyörävarastoja koska kukaan ei niihin uskaltaisi pyöräänsä jättää. Niinpä ne roudataan parvekkeelle säilytykseen. Monissa kodeissa parveke on myös suljettu jollakin tapaa ja näin siitä on tehty osa sisätilaa ja saatu lisää tärkeitä asunneliöitä. Ei espanjalaisia kiinnosta esim. istua parvekkeella juomassa yksin aamukahvia - se tehdään mielummin lähikuppissa muiden seurassa. 

Näitä eri tavoin olevia asioita on tietysti ihan valtavasti koska jokaisessa maassa nyt on omat tapansa. Ja hyvä niin koska muutenhan kaikki olisi liian tylsää ja yksinkertaista! 

Suomen matkailualan näkymät

Juuri ennen koronaepidemian alkamista suomalainen matkailu eli huippuvuosiaan ja ulkomaalaisia matkailijoita virtasi maahan ennätysmäärä. Etenkin talvinen Lappi oli todella vetovoimainen mutta myös muina aikoina Suomeen tuntui riittävän ulkomaalaisia matkailijoita. Suomen luonto oli tekijä joka veti puoleensa. 


Mutta sitten iski korona ja ulkomainen matkailu Suomeen tyrehtyi tietysti lähes täysin. Tämä aika olisi voinut olla katastrofi matkailualan yrittäjille mutta onneksi kotimaan matkailu vilkastui merkittävästi. Pari hyvää, lämmintä ja aurinkoista kesää on tarjonnut suomalaisille mahtavat lomailukelit matkailla Suomessa ja väki on ottanut näistä kesistä kaiken irti. Itsekin Suomessa lomailleena nautin valtavasti siitä miten paljon väkeä oli liikkellä.  

Onneksi myös viime talvet ovat olleet runsaslumisia ja houkutelleet ihmisiä talviharrastusten pariin. Näin Lappikin on saanut vähän apua kotimaan matkailijoista. Vaikka siellä ulkomaisten matkailijoiden puutetta on kyllä vaikea korvata sillä suomalaiset eivät kovin helposti maksa palveluistaan tähtitieteellisiä hintoja. Mutta ainakin majoittajille kotimaan matkailijat ovat tuoneet tärkeitä tuloja näiden vuosien aikana.  

Viime talvena ulkomaalaiset matkailijat alkoivat kuitenkin taas löytämään tiensä Lappiin eli elämä näytti jatkuvan.  Elämähän täällä Euroopassa on palaamassa K:n suhteen vähitellen "normaaliksi" ja lukuisat maat ovat jo poistaneet kaikenlaiset rajoitukset.


Mutta uusi uhka on kuitenkin jo nurkan takana. Nimittäin sota. Kaukaa katsottuna Suomi on nimittäin hyvin lähellä Venäjää ja se saattaa aiheuttaa turvattomuuden tunnetta matkailijoissa. Eikä tilannetta paranna yhtään se, että Suomessa sotahysteriaa on lietsottu jo siihen malliin että itänaapurin voisi olettaa olevan rajan takana valmiina hyökkäykseen. Joditabletit myytiin kaikkialta loppuun jo kuukausia sitten ja media on kehottanut kansaa valmistautumaan hyökkäykseen monin tavoin. Monilla on median suosittelema 72-tunnin survival kit pakattuna jo valmiiksi. Ja kun Suomen Nato-hakemus tässä kuussa lähtee eteenpäin niin se varmasti saa monet harkitsemaan maahan saapumista. Itse en ainakaan ihan ensimmäiseksi olisi suuntaamassa lomalle maahan, joka on jo täysin valmis (ainakin tiettyjen poliitikkojen mielestä) lähettämään väkeä rajalle. 

Jo nyt Ukrainan sota on vaikeuttanut Suomeen matkustamista koska Venäjän ilmatilan sulkemisen takia Aasian lentoliikennettä on vähennetty merkittävästi joten sieltäkään suunnasta ei ole varmastikaan matkailijoita luvassa. Ja tietysti Venäjältä saapuvien matkustajien poissaolo vaikuttaa varmasti tietyillä alueilla merkittävästi. 

                                

Matkailu-, majoitus- ja ravintola-alalla on tällä hetkellä varmasti tukalat oltavat. Matkailijamäärät vähenevät ja yleisesti kaikki hinnat jatkavat nousuaan. Myös kotimaan matkailjoiden houkutteleminen on tänä kesänä merkittävästi vaikeampaa kun Euroopassa on muutakin tarjolla ja monet suuntaavat tänä kesänä varmasti jo kotimaan ulkopuolelle kesäloman viettoon. Etenkin jos kesän surkea sääennuste pitää paikkansa. 

                                               

Täällä Espanjassa olen jutellut monien ulkomaalaisten matkailijoiden kanssa ja kaikilla tuntuu olevan sama mielipide - juuri nyt Suomeen matkustaminen ei houkuttele. Miksi mennä kun muitakin vaihtoehtoja on. Moni on keskusteluissa nostanut esille sen, että Suomi on hullu jos haluaa Natoon ja moni on selvästi seurannut tarkkaan tilannetta. Mutta toki sitä toivoo, että tapahtumilla itänaapurissa ei olisi vaikutusta Suomeen matkailuun koska matkailu on muutenkin elinkeinona kärsinyt viime vuosina melkoisesti. 

Mutta kyllä varmasti matkailijat miettivät kaksi kertaa, että lähteäkö Suomeen vai suuntautuuko loma kenties jonnekin muualle. Jos/kun ei ole pakko Suomeen mennä niin todennäköisesti lomat suuntautuvat tänä kesänä muualle. Jopa moni ulkosuomalainen tällä hetkellä pohtii, että uskaltaako Suomeen kesälomalla matkustaa. Moni on vetkutellut lippujen ostamista ja odottaa viime hetkeen, jotkut taas ovat siirtäneet kesälomavierailun suosiolla loppukesään ajatuksella että siihen mennessä tilanne ehkä saa jotain selvyyttä. Monet meistä taas ovat menossa kaikesta huolimatta. 

                              

Itselläni liput on jo ostettuna kesäkuulle ja kesälomasuunnitelmat ovat pitkällä. Toki jos itäinen naapuri hermostuu tuosta Nato-päätöksestä ja julistaa sodan niin sitten tilanne onkin toinen mutta sitä en halua edes miettiä. Ja siinä vaiheessa vaakalaudalla on jo muutakin kuin pelkkä Suomen matkailun maine ja vetovoima. Mutta tässä vaiheessa me mattimeikäläiset emme voi oikeastaan mitään muuta kuin toivoa parasta ja seurata tilannetta sillä meiltähän ei mitään kysytä.