Olen asunut Suomen ulkopuolella vuodesta 2001 eli 20 vuotta ja täytyy sanoa, että Suomi on tässä ajassa muuttunut melkoisesti. Mikä on tietysti ihan ymmärrettävää - onhan maailmakin muuttunut tässä ajassa käsittämättömän paljon. Tuon 20 ulkomailla vietetyn vuoden aikana olen kuitenkin käynyt säännöllisesti Suomessa ja vanhoilla kotikulmilla, joten olen päässyt seuraamaan muutoksia melko läheltä eikä Suomi tai vanha kotikaupunki Pori ole missään vaiheessa muuttunut vieraaksi paikaksi. Tavallaan siis katselen asioita kaukaa mutta kuitenkin läheltä.
Tässä jotain satunnaisia asioita, jotka jäivät mieleen tämänkertaiselta reissulta. Eivät siis ole mikään syväluotaus vaan lähinnä omia huomioita.
Liikkuvat ikäihmiset
On mahtavaa kun Suomessa iki-ihmisetkin ovat tottuneita liikkumaan - heitä näkee sauvakävelemässä, pyöräilemässä ja jopa rollaattoreiden kanssa kävelylenkeillä. Arkiliikunta on selvästi paljon arvostetumpaa Suomessa kuin Espanjassa. Voi kyllä olla, että tämä on Suomessakin katoavaa kansanperinnettä.
Lasten vapaus
Huomaan katsovani useamman kerran perään kun näen alle kouluikäisen lapsen fillaroivan ohitseni ilman että perässä seuraa ketään vanhempaa ihmistä. Tämä on jotain ihan käsittämätöntä näin espanjalaisin silmin. Täällä hyvä kun näkee yläkouluikäisten liikkuvan itsekseen ja edes kaikki heistä eivät ole tottuneet kulkemaan itsenäisesti tai olemaan yksin kotona. Suomessa on suuri luottamus siihen, että mitään ei tapahdu.
Kauppojen valikoima
Suomalaisten ruokakauppojen valikoima on jotain ihan käsittämätöntä. Miten voi olla hyllykaupalla erilaisia appelsiinimehuja / jogurtteja / maitoja / juustoja / sipsejä / karkkeja / erilaisia leipiä/ kaikkea mahdollista...
Pelkästään erilaisia karkkipusseja on kymmenien metrien edestä! Ja siihen vielä monta metriä pitkä irtokarkkihyllykkö päälle ja lisäksi vielä kaikki muut tikkarit, patukat, suklaalevyt jne.
Toisaalta on hienoa, että kaupoissa valikoimaa riittää sillä se tarkoittaa myös sitä, että nykyään on todella paljon vaihtoehtoja myös erilaisia ruokavalioita noudattaville. Mikä herättikin kateutta kirjoittassa...
Vaihtoehtotuotteiden valikoima
Kaikenlaisten kasvipohjaisten tuotteiden valikoima on Suomessa lisääntynyt todella huikeaa tahtia ja lähes kaikkeen löytyy nykyään vegaaninen vaihtoehto. Siis oikeasti - jopa Lidlistä voi ostaa kaurapohjaista kermaviiliä! No, tosin en tätä testannut että en osaa sanoa onko oikeasti käyttökelpoinen tuote. Mutta muita kasvispohjaisia tuli testattua paljon ja järjestään ovat olleet hyviä tuotteita.
Täällä Kanarialla tällaisesta voi vain unelmoida vaikka kasvispohjaisten tuotteiden valikoima on toki täälläkin lisääntynyt viime vuosien aikana. Mutta edelleen ollaan valovuosien päässä suomalaisesta tarjonnasta.
Isojen ruokakauppojen take away -sushit
Näistä ruokakauppojen take away -susheista on tullut todella suosittuja. Enkä yhtään ihmettele sillä hinta-laatusuhde on kohdallaan ja kun saat noutopöydästä itse valita mieleisesi sushit niin jokaiselle löytyy jotakin. Pelastivat meilläkin lounasruokailut todella monena päivänä.
Toki meilläkin saa valmissusheja Mercadonasta ja Carrerourista mutta valikoima, laatu ja hinta ovat ihan toista. Hinta on ehkä sama mutta lohen tai katkarapujen sijaan niistä löytyy pääasiassa halpaa surimi-rapupuikkoa.
Leikkipuistot
Vaikka leikkipuistoja on kovasti karsittu niin edelleen Suomessa on todella paljon ja todella hienoja leikkipuistoja, joissa viihtyvät myös vanhemmat lapset. Eivätkä leikkipuistot ole vain toistensa kopioita vaan niitä löytyy hyvinkin erilaisia, erilaisilla teemoilla jne. Ja mikä parasta niin ovat yleensä todella hyvässä kunnossa.
Meillä kotona Kanarialla leikkipuistoja on todella harvassa ja ne harvatkin ovat aika tylsiä ja samanlaisia sekä kaiken lisäksi iso osa jutuista mitä todennäköisemmin rikki.
Melkeinpä jokaisen suomalaisen omakotitalon pihalta löytyy trampoliini - jos asukkaina vaan on lapsia. Näistä on tullut ihan ykkösjuttu. Jos vaikka lapsiperheenä olisi muutto edessä vieraaseen paikkaan niin näiden perusteella olisi ainakin omakotitalojen suhteen helppo tehdä päätelmiä, että mikä on lapsiystävällinen asuinalue :-)
Korona sai Suomessa aikaan melkoisen mökkibuumin. Kuluneen vuoden aikana mökkikauppa on käynyt vilkkaana ja lisäksi sesonkiaikaan kaikki mahdolliset vuokramökit ovat menneet kuin kuumille kiville. Mutta onko tämä mökkibuumi vain ohitsemenevä ilmiö? Osaavatko nykynuoret tai -lapset enää arvosta suomalaista mökkikulttuuria vai olemmeko me 70-80 lukulaiset viimeinen sukupolvi, joka haluaa viettää lomansa mökillä.
Pullopantit
Tämä on asia, mikä pitäisi ehdottomasti olla käytössä joka joka puolella maailmaa. En voi keksiä mitään negatiivista tästä asiasta enkä voi ymmärtää, että miksi tätä ei ole hiffattu muualla. Tämä on myös oiva tapa opettaa lapsille säästämistä - jokainen matkan varrelta kerätty pullo on rahan arvoinen!
Lapsityrannit
Tuntuu ihan käsittämättömältä että miten monissa lapsiperheissä valta on siirtynyt vanhemmilta lähes täysin lapsille ja perheissä tehdään niin kuin nappulat määräävät. Suomessa monilla tuntuu olevan sellainen ajatus, että lapsia ei saa komentaa eikä heitä voi määrätä. Toki noita pilalle hemmoteltuja lapsia on täällä Espanjassakin mutta merkittävästi vähemmässä määrin.
Ymmärrän kyllä, että lapsilähtöisen kasvatuksen ja sen, että lasten mielipiteitä kuunnellaan ja heidän toiveitaan yritetään toteuttaa. Näin on myös meillä. Mutta loppupeleissä viimeinen sana pitäisi olla vanhemmilla.
Suomalaisten rakkaus omia tuotteita kohtaan
On todella upeaa, että suomalaiset rakastavat omia tuotteitaan - Marimekko, Iittala, Arabia, Fiskars, Vallilla ja monet muut merkit. Näitä ostetaan, näitä pidetään esillä, käytetään, kerätään sukupolvien yli. En keksi esim. Espanjasta yhtään vastaavaa esimerkkiä.
Ja kyllä - itselläkin on kokoelma näitä merkkejä kotona. On muumimukeja, Aalto-vaasia, Mariskooleja, kastepisara-lyhtyjä, asioita, aterimia, tekstiilejä, saksia jne.
Otaks kahvia?
Ei ole suomalaisen kahvikulttuurin voittanutta. Kyläilyä ei tapahdu ilman kysymystä: otaks kahvia? Aina ollaan valmiina keittämään kuppi kahvia kyläilijälle. Ja yleensä aina löytyy jotain pientä (tai vähän isompaa ) tarjottavaa sen kanssa.
Aikataulut
En osaa elää suomalaisten aikataulujen mukaan eli meillä syödään Suomi-lomillakin "espanjalaisittain" lounasta vasta klo 14-15 välissä ja illallista klo 19.30-21 aikoihin. Aamupäivällä suomalaisten lounasaikaan meillä syödään välipalaa (jos on aamupala syöty aikaisin) ja suomalaisten päivällisaikaan meillä juodaan iltapäiväkahvi ja syödään joku pieni välipala. Ja tietysti olemme kyläilemässä aina vähän väärään aikaan...
Sama aikatauluongelma koskee pikkukauppoja, kahviloita, ravintoloita ja yleensäkin elämää. Siinä missä meillä päivä on parhaimillaan vasta lounaan jälkeen klo 15 eteenpäin niin Suomessa aletaan jo laittamaan pillejä pussiin. Monet pikkukaupat sulkevat ovensa klo 17, ravintoloissa ei tahdo saada ruokaa enää klo 21 jälkeen. Kun Espanjassa kadut täyttyvät vasta iltasella niin Suomessa ne monissa paikoissa ammottavat keskikesälläkin tyhjyyttään.
Nämä aikataulujutut ovat sellainen, joihin en sitten millään Suomessa pysty sopeutumaan koska ajatuskin siitä, että pitäisi lounasta syödä ennen puoltapäivää tuntuu ihan mahdottomalta siitäkin huolimatta että yleensä syön aamupalan jo klo 7 aikaan. Ja sitä paitsi, suomalaisten päivällisaikaan emme ole oikeastaan ikinä edes kotona!
Torikulttuuri ja suomalaiset elintarvikkeet
Keskellä suomalaista kaupunkia löytyy yleensä tori, joista saa ostettua kotimaisia tuotteita suoraan tuottajilta. Joka arkipäivä. On meillä Kanariallakin vastaavia mutta markkinat ovat yleensä kerran viikossa. Eipä tule käytyä. Mutta torilla tulee kyllä piipahdettua paljon helpommin!
Suomessa tuotetut elintarvikkeet ovat mielestäni todella laadukkaita - toki kalliimpia kuin esim. täällä Espanjassa halvalla tuotetut. Mutta veikkaisin, että harva suomalainen ostaisi espanjassa kasvatettuja hedelmiä ja vihanneksia jos he tietäisivät, että minkälaisissa olosuhteissa niitä kasvatetaan.
Ja kerrostalojen pesutuvat - mikä loistava keksintö! Espanjassa ei voi moisesta edes unelmoida - joku sen kuitenkin varastaisi / rikkoisi tai sen käytöstä saataisiin aikaan massiivinen riita kun kukaan ei noudattaisi käyttösääntöjä.
Negatiivisuus
En tiedä, että onko oma asenteeni vain turhan positiivinen mutta jostain syystä suomalainen negatiivisuus häiritsee minua aika ajoin. En nyt odota, että suomalaisten pitäisi olla tekaistun hyvätuulisia aina koska sellainen ei oikein suomalaisuuten sovi ja kuulu. Mutta sellainen perusnegatiivinen asenne, kateus, katkeruus, negatiivinen märehtiminen, muiden vähättely, itsekkyys jne ovat asioita, joita näen moninkertaisesti enemmän Suomessa kuin Espanjassa. Toki espanjalaisetkin osaavat valittaa mutta se tapahtuu kuitenkin jotenkin eri tavalla.
Onneksi Suomessa ja suomalaisissa (kuten tietysti myös espanjalaisissa) on todella paljon myös hyviä puolia, joihin ei taas törmää muualla. Mutta yleisesti voisin ajatella, että monen suomalaisenkin olisi paljon helpompaa olla ja elää jos pääsisi siitä negatiivisuuden kierteestä eroon. Eikä aina pohdittaisi ja mietittäisi sitä, että mitä ne muutkin nyt ajattelevat...
R-kioski
R-kioski - mikä loistava keksintö ja säilyttänyt asemansa vuosikymmeniä. Mutta sillä erotuksella, että nykyään niistä saa melkeinpä mitä vain - ruokaa, lahjakortteja ja sieltä voi jopa vuokrata auton!
Suomalaisten lasten nimien "pimitys"
Tuntuu ihan käsittämättömältä, että Suomessa vastasyntyneet lapset saavat monesti nimensä vasta kuukausien kuluttua. Täällä Espanjassa nimi pitää olla valmiina heti kun lapsi syntyy sillä samantien hoidetaan viralliset paperit kuntoon. Yleensä nimi on päätettynä jo paljon ennen lapsen syntymää.
Ja sitten usein nimeä pimitetään perhepiireissä jopa kastejuhlaan asti - miksi ihmeessä? Tätä en ole oikein koskaan ymmärtänyt. Meillä oli pikkuneidin nimi mietittynä jo tietysti ennen syntymää mutta sitä ei oltu vielä 100 % päätetty koska halusimme nähdä, että nimi sopii hänelle. Mutta heti syntymän jälkeen asia toki oli selvä ja nimi kirjattiin papereihin jo sairaalassa.
Keppihevoset
Vaikka suurin buumi on jo ehkä takanapäin niin Suomessa on kuitenkin edelleen tuhansia keppihevosten harrastajia eivätkä he ole kaikki edes mitään pikkulapsia. Keppihevosilla järjestetään Suomessa jopa kilpailuita - kouluratsastusta, esteitä ja jopa maastoesteitä. Ihanan sympaattinen harrastus, jonka toivoisi laajenevan myös Suomen ulkopuolelle.
Sitku-elämä
Suomessa eletään ihan liikaa sitku ja mutku-elämää sen sijaan, että nautittaisiin tästä hetkestä ja elettäisiin elämää. Luterilainen elämänasenne on kai niin syvällä suomalaisten sielussa, että elämästä ei saa nauttia nyt vaan pitää ahertaa ja olla hyvä & tehokas työntekijä niin että sitku joskus pääsee eläkkeelle niin sitten voi ottaa rennommin
No, espanjalainen elää hetkessä. Välillä ehkä liikaakin. Mutta toisaalta ehkä parempi näin koska huomisestahan ei kukaan tiedä.
Suomalainen musiikki
Aah, miten ihanaa kuunnella suomalaista musiikkia auton radiokanavilta! Espanjassa autoradiossani soivat jatkuvasti latinorenkutukset ja listahitit - mitään vähänkää harvinaisempaa ei radiosta juurikaan kuule. Suomessa musiikkitarjonta on paljon laajempaa ja paikoitellen ihanan retroa. Tietää olevansa Suomessa 😍
Suomesta kuitenkin mieleen aina jää eniten se, että Suomessa ollaan reilusti sellaisia kuin ollaan. Tai no, ainakin meillä Porissa :-)
