torstai 22. lokakuuta 2020

Kanarian toinen kriisi

Täällä Kanarialla koronavirus ei ole ollut viime kuukausina uutisten pääaiheena vaan ihan toisenlainen kriisi, joka sekin on tosin iskenyt tänä vuonna isoin lukemin. Nimittäin tänne Kanarian saarille saapuvat Afrikkalaiset siirtolaiset. Näitä uutisia on saatu lukea viime kuukausina jatkuvalla tahdilla ja siirtolaisvirralle ei näy loppua. 

Tämä luvattomien siirtolaisten saapuminen ei ole mikään uusi ilmiö vaan kautta aikojen näitä heitä on saapunut tänne saarille veneillä Afrikan suunnalta. Pahimmillaan tämä "ongelma" oli 2000-luvun alkupuolella, jolloin tulijoiden määrä ylitti saarten "sietokyvyn". Esim. vuoden 2006 aikana Kanarialla saapui Afrikasta yli 30 000 laitonta siirtolaista vuodessa. Tämä on melkoinen määrä ihmisiä alueelle, joiden pinta-ala on yhteensä reilut 7400 km2. Suomessa vastaavan kokoinen alue on esim. Rovaniemi.  

                                                                           kuva: wikipedia 

Tuohon aikaan ongelmana täällä oli se, että tulijoiden palauttaminen oli vaikea prosessi. Mutta vähitellen siirtolaisvirta hiljeni kun Espanja teki palautussopimuksia eri maiden välillä ja lisäksi valvontaa lisättiin. Mutta nyt taas tulijoiden määrä on lähtenyt nousuun ja tänä vuonna homma on taas leviämässä käsiin - tulijoita on ollut ennätysmäärä. Ei toki samanlaisia määriä kuin vuonna 2006 mutta merkittävä määrä kuitenkin. 

Tämän vuoden aikana on Kanarialla saapunut jo yli 8000 luvatonta siirtolaista Afirkasta ja vauhti tuntuu olevan kiihtymään päin. Elokuun kahden viimeisen viikon aikana tulijoita oli 485 mutta syyskuun alussa heitä oli jo yli 1000 kahden viikon aikana ja nyt lokakuun ensimmäisten kahden viikon aikana tulijoita on ollut jo yli 2000.  

Iso osa näistä tulijoista on saapunut juurikin tänne Gran Canarialle - saarelle, joka on ensimmäisenä reitillä kun laivat tuolta Afrikan suunnalta saapuvat. Aikaisemmin veneet tulivat pääasiassa Marokon rannikolta mutta nykyään matkaan lähdetään yhä etelämpää ja tästä syystä Gran Canaria on tulijoille helpoin kohde. Mutta toki muutkin saaret saavat tulijoista osansa - etenkin Fuerteventura, Lanzarote ja Teneriffa. Mutta pahimmassa tilanteessa on juuri Gran Canaria. Pelkästään eilisen päivän aikana saarelle saapui yli 500 siirtolaista - siis yhdessä vuorokaudessa! Ja nyt puhutaan saaresta, jonka pinta-ala on reilut 1500 km2 eli saman verran kuin Suomessa vaikkapa Sonkajärven pinta-ala. 

Viime päivien valtavan siirtolaistulvan seurauksena n. 1350 siirtolaista odottaa Arguineguin satamassa sopivaa majoituspaikkaa. 

Ongelmana on se, että  valtaosa näiden siirtolaisten majoittamiseen tarkoitetuista tiloista on tietysti jo täynnä koska tulijoita on kertynyt saarelle melkoinen määrä. Koronakriisin takia siirrot muualle ovat olleet jäissä keväästä lähtien eli väkeä tulee koko ajan lisää mutta heitä ei saada siirrettyä täältä eteenpäin eikä palautettua takaisin. Ja omat ongelmansa tilanteeseen tuo tietenkin itse koronavirus, jonka takia kaikki tulijat testataan ja heidät joudutaan pitämään karanteenissa vähintään pari viikkoa ennen kuin heidät voidaan sijoittaa tiloihin, joissa on jo aikaisemmin saapuneita tulijoita. Eli palapeli on melko hankala ratkaistavaksi... 

Koska virallisia tiloja ei ole enää jäljellä, on tulijoita alettu siirtämään kaikkiin mahdollisiin paikkoihin kuten hotelleihin. No, onneksi tällä hetkellä saaren hotellit ovat matkailijoista tyhjiä joten sikäli tilaa on hyvin tarjolla. Toki valtaosa saaren hotelleista on toki tällä hetkellä suljettuina eli ihan minne tahansa näitä tulijoita ei voida majoittaa. Mutta useammat hotellit ovat jo ottaneet näitä tulijoita vastaan - esim. täällä Maspalomasissa on Vistaflor lähes täysin näiden siirtolaisten täyttämä. 


Monet paikalliset eivät ole olleet kovinkaan iloisia siitä, että näitä laittomia siirtolaisia on majoitettu hotelleihin täysihoidolla. Toki valtaosa ihmisistä ymmärtää, että moni näistä tulijoita pakenee koska muuta vaihtoehtoa ei ole ollut. Ja hotelleihin on majoitettava jos ei muuta paikkaa ole tarjolla. Mutta kaikesta huolimatta ymmärrystä ei kaikilta riitä tässä nykyisessä tilanteessa, jossa iso osa saaren asukkaiden tulonlähteistä on kadonnut kuin tuhka tuuleen koronakriisin seurauksena ja monilla on täysi tuska selvitä ihan kuukausittaisista perusjutuista (asumiskulut, ruoka, vaatteet jne). Eli ymmärrän täysin sen, että kaikki eivät näihin tulijoihin suhtaudu välttämättä positiivisesti. 

Ja tietysti myös kaikenlaiset huhupuheet, joita saarella liikkuu, ovat omiaan lisäämään ihmisten negatiivisia mielipiteitä. Valtaosa huhuista ei varmasti pidä paikkaansa koska ainahan vääriä huhuja on liikkeellä mutta kun mitään virallista tietoa ei ole julkaistu niin ihmiset ovat huhujen varassa. Monet ovat kommentoineet esim. sitä, että nämä tulijat saavat täällä majoituksen ja täyden ylläpidon lisäksi parin sadan euron rahakorvauksen ja lisäksi heillä on huoneistoissaan maksuton wifi, vaatteet pestään pesulassa jne. Toki osa näistä "eduista" on varmasti pakollisia koska pyykinpesukoneita ei ole huoneissa tarjoilla ja wifi nyt sattuu hotellissa olemaan. Mutta käteisen saaminen menee monilla ymmärryksen yli. 

Lisäksi ihmiset ovat kommentoineet sitä, että kuka nämä huoneistot maksaa ja paljonko niistä maksetaan. Kun virallisia tietoja ei anneta, niin huhut liikkuvat. Väitetään, että huoneista maksetaan jopa 100 euroa / yö - mikä on taatusti enemmän kuin mitä olisi kyseisen huoneiston hinta ns. vapailla markkinoilla. Missään vaiheessa ei ole järjestetty mitään julkista "kilpailua" majoituspaikoista vaan paikat ovat valittu jollakin muulla periaatteella. 

Eikä tilannetta helpota yhtään tällaisten uutisten leviäminen:


Marokkolainen influencer eli somevaikuttaja jakoi Instragramissa saarille saapumisen ilosanomaa. Ei nyt välttämättä ihan fiksuin teko tuolta tyypiltä.... Toki kiitollinen saa olla mutta sen voisi tehdä vähän toisella tapaa. Ehkä. 

Moni on myös huolissaan myös saarten matkailumaineesta. No, tällä hetkellä siitä ei kauheasti tarvitse murehtia koska matkailijoita ei täällä ole oikeastaan lainkaan eikä uutiset täältä saarilta juurikaan kulkeudu muualle Eurooppaan. Mutta tokihan se on tosiasia, että näillä tyhjillä kaduilla nämä laittomat siirtolaiset ovat melko silmiinpistävä näky. Koska juurikaan muita kulkijoita ei esim. täällä Maspalomasin alueella juurikaan näe. Rehellisesti myönnän, että iltasella ei tee mieli lähteä enää lenkille kun joka nurkalla norkoilee sakki näitä nuoria miehiä.  


Suurin osa näistä saarille saapuneista laitotmista siirtolaisista on tosiaan nuoria tai nuorehkoja miehiä - kaikki eri puolilta Afrikkaa. Esim. tämän vuoden aikana Gran Canarialle saapuneista reilusta 4000 tulijasta vain 258 on ollut naisia. Tämä on tietysti ymmärrettävää, koska matkaan lähtevät ne, joilla on parhaimmat mahdollisuudet selviytyä ja päästä eteenpäin. Tulijat ovat maksaneet yleensä isoja summia rahaa salakuljettajille, jotka sitten pakkaavat tulijat veneisiin ja heidät ohjataan tänne Kanarian saarten vesille. Kun vene on saarten vesialueella, he soittavat itse hätäkeskukseen ja ilmoittavat sijaintinsa taikka sitten valvontaveneet / -lentokoneet ovat paikallistaneet heidät. Joskus myös paikalliset kalatajaveneet ilmoittavat näistä havannoista.  



Tällä hetkellä nämä tulijat kerätään siis ensin Arguineguin satamaan, jonne on perustettu väliaikainen telttamajoitus tulijoille. Tämän jälkeen alkaa varsinaisen majoituspaikan etsintä. Nyt kun viralliset paikat ovat täynnä niin uusia väliaikaisia majoituspaikkoja etsitään jatkuvasti ja luonnollisesti helpoin ratkaisu ovat hotellit koska ne nyt pääosin ovat tällä hetkellä tyhjillään. Eli toki hyvä, että jotkut hotellit näistä hyötyvät ja saavat edes jotain käyttöä ja korvausta majoitustiloilleen.  

Mutta fakta on kuitenkin se, että jos tahti jatkuu nykyisen kaltaisena niin tästä kriisistä tulee koronan lisäksi Kanarialle vielä toinen vakava asia hoidettavaksi. Molemmat kriisit ovat myös tavallaan yhteydessä toisiinsa. Eli koronan seurauksena siirtolaisten siirrot muualle sekä palautukset ovat olleet jäissä ja tästä syystä tänne saarille on kasaantunut normaalia suurempi määrä näitä siirtolaisia. Ja tietysti koronatestit, karanteenit ja positiivisten tulijoiden eristäminen tekevät tilanteesta vielä normaalia hankalamman. Ja kaiken lisäksi Kanaria tuntuu olevan ongelman kanssa aika yksin koska Espanjan hallituksella on tällä hetkellä isompiakin ongelmia ratkaistavaksi - kuten puolueiden keskinäiset riidat ja mantereella pahaksi äitynyt koronan toinen aalto. 

No, onneksi täällä Kanarialla koronatilanne on helpottanut ja tartunnat on saatu "kuriin". Toki niitä edelleen tulee mutta pienemmässä määrin kuin pari kuukautta sitten. Ja juuri tänään uutisissa luki, että Saksa ja Iso-Britannia ovat poistaneet Kanarian saaret mustalta listalta, joten kohta lennot varmasti taas käynnistyvät ja katuja kulkemaan saadaan myös vähän oikeitakin turisteja. 

PS.

Tämän kirjoituksen jälkeen tulee varmasti sanomista... 

Ja kun kommentteja kohtaa alkaa kuitenkin tulemaan niin haluan huomauttaa, että henkilökohtaisesti en ole missään nimessä siirtolaisia vastaan. Heitähän on täällä Espanjassa jo valtavat määrät ja eri puolilta maailmaa. Siirtolaiset ja luvattomat siirtolaiset ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Siirtolainen tulee maahan "luvallisesti" eli hankkii viisumin, työluvan tmv. ja tulee rakentaakseen uuden elämän & tekemään töitä. Luvaton siirtolainen tai maahanmuuttaja on saapunut maahan laittomasti väärennetyillä matkustusasiakirjoilla tai kokonaan ilman niitä. Hän on tulleessaan luvaton, työtön ja työluvaton, laittomasti maahan saapunut. Siirtolainen (luvaton tai luvallinen) ei myöskään ole pakolainen. 

YK:n määritelmän mukaan pakolainen on henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainon kohteeksi rotunsa, uskontonsa, kansallisuutensa tai mielipiteensä vuoksi tai sen takia, että hän kuuluu johonkin tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään, ja joka oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja joka tällaisen uhan vuoksi ei voi tai halua palata kotimaahansa. Eli sota, köyhyys tai nälänhätä eivät ole pakolaisasemaan oikeuttavia syitä. 

Eli oma prosessinsa on se kun näiden tulijoiden taustoja aletaan selvittämään. Kuka jää, kuka lähtee takaisin - sitä en tarkalleen tiedä. Mutta fakta on se, että tältä siirtolaisvirralta on vaikea välttyä joten seuraavaksi olisikin ratkaistava se, että miten siitä saataisiin sosiaalisesti kestävää ja taloudellisesti kannattavaa. Koska Espanjan nykyinen taloudellinen tila ei todellakaan ole sillä pohjalla, että tulijoita voitaisiin ottaa vastaan ihan rajattomia määriä. 


 








keskiviikko 14. lokakuuta 2020

patikkapolkuja Gran Canarialla: Barranco de los Cernicalos

Viime viikonloppuna päätimme lähteä taas vaihteeksi patikoimaan vaikka sääennusteet lupasivat lämmintä päivää. Mutta jos tässä haluaisi kelien viileentymistä odottaa niin todennäköisesti emme pääsisi retkeilemään ennen ensi vuotta. Ja ihan niin pitkään ei jaksaisi odottaa sillä nämä pienet pyrähdykset luonnon keskelle ovat tärkeitä arjen katkaisijoita. 

Tällä kertaa suuntasimme Telden kupeessa olevaan barranco de los Cernicalos- reitille, joka on parhaita paikkoja kävelyretkelle lapsen / lasten kanssa sillä reitti on melko helppo ja matkaa voi jokainen säädellä omien voimien mukaan. Reitti on noin 3.5 km suuntaansa ja perillä odottaa pienet vesiputoukset. Muutenkin vesi on kiva elementti tällä reitillä sillä melkeinpä koko matkan ajan vesi virtaa patikkareitin vierellä - välillä rakennettuja kanavia pitkin, välillä ihan luonnonmukaisesti. 

Miten sinne pääsee? 

Barranco de los Cernicalos sijaitsee reilun 15 min ajomatkan päässä Telden kaupungista, Los Arenales - Lomo Magullon alueella. Täältä etelästä perille ajaa vajaassa tunnissa. Paikka löytyy parhaiten google mapsin avulla kun laitaa paikaksi merenderos barranco de cernicalos. 

Parhaimmat päivät patikointiin ovat viikolla sillä viikonloppuisin alue täyttyy paikallisista. Silloin parkkipaikkaa voi olla mahdoton löytää jos paikalle saapuu klo 11 jälkeen. Eli jos ehdottomasti haluat patikoimaan viikonloppuna, niin ole ajoissa liikkeellä! 

Reitti on helppo löytää sillä opastekartta on heti reitin alussa eikä matkan varrellakaan ole oikein mahdollisuutta eksyä. Kokonaisuudessaan reitti on n. 6 km eli 3 km yhteen suuntaan ja sitten takaisin samaa reittiä. Perillä odottaa pienet vesiputoukset. 

                                

Näin kuivan ja kuuman kesän jälkeen reitti ei ollut kovinkaan vehreä mutta talvella reitti on mukavan vehreä. Toki kasvillisuutta on aina eli puskat ja puut tuovat ihan mukavasti suojaa eikä reitillä tarvitse juurikaan kävellä auringonpaisteessa. 

Alussa reitti on melko hyväkuntoinen pikkutie mutta aika nopeasti reitti muuttuu kapeaksi poluksi. Pääasiassa reitti on kuitenkin helppokulkuinen ja ihan normaaleilla lenkkareilla pärjää 
vallan mainiosti.  





Lapsen kanssa reitti on siinä mielessä mukava, että vesi tuo kivan lisäelementin reitille eli välillä voi pysähtyä leikkimään ja ihastelemaan vettä. Tuo vesielementti onkin ehkä parasta tällä reitillä. 



Mukaan kannattaa ehdottomasti ottaa eväät sillä matkan varrella on kiva pysähtyä tankkaamaan. Mitään varsinaisia eväspaikkoja reitille ei ole rakennettu mutta matkalla on useita paikkoja joissa on hyvä istahtaa kivelle lepäämään ja eväitä nauttimaan. 


Ennen lähtöä kannattaa tietysti vilkaista sääennustetta. Ja itse asiassa ennusteita kannattaa katsella jo muutamaa päivää aikaisemmin. Jos takana on useampia kunnon sadepäivä niin silloin reitti ei välttämättä ole parhaassa mahdollisessa kunnossa. Mutta näin syksyllä reitti oli täysin kuiva vaikka edellisenä viikonloppuna oli saatu sadetta. 

Talvikuukausina kerrospukeutuminen on varmasti paras tapa varustautua koska aamusella ilma voi olla raikas mutta tuntia myöhemmin aurinko saattaa porottaa jo todella lämpimästi. Myös sateet ovat talvikuukausina mahdollisia eli kertakäyttösadetakki voi olla ihan hyvä varuste, jos saarelle on luvattu sadekuuroja. 


Reitin loppupäässä on tosiaan useampi vesiputous, jotka ovat kyllä näkemisen arvoisia. Ja vaikka sinne asti ei jaksaisi kävellä niin reitti on ehdottomasti mukava luontokohde tutkittavaksi.  

maanantai 12. lokakuuta 2020

Korona kasvattama remonttibuumi

Espanjalaisille koti ei ole ollut koskaan yhtä "pyhä" paikka kuin mitä esim. meille suomalaisille. Monille se on ollut vain paikka, jossa on käytännössä käyty nukkumassa ja pesemässä pyykit. Kaikki muu elämä on tapahtunut kodin ulkopuolella. 

Espanjalaiset tykkäävät nauttia aamupalansa kahvilassa, lounaan ravintolassa työkavereiden kesken ja pitkän työpäivän & mahdollisten harrastusten jälkeen on kotonaoloaika jäänyt yleensä aika minimaaliseksi. Ystäviäkin on lähinnä tavattu yleensä kodin ulkopuolella. Sosiaalinen elämä on ollut jossain ihan muualla kuin kotiseinien sisällä. 

On siis ymmärrettävää, että kotien neliöt ovat usein niukkoja, kodeissa ei välttämättä ole ollut parveketta / terassia (turhia neliöitä, joista pitää maksaa) eikä kodin mukavuuteen ole niin kummasti kiinnitetty huomioita. 

Mutta nyt tähänkin on tullut muutos. Kiitos koronaviruksen ja keväisen kotikaranteenin, jonka seurauksena espanjalaiset lukittiin viikkokausiksi koteihinsa. Kun sosiaalinen elämä vedetään minimiin (tai sitä ei ole lainkaan) ja koko elämä pyörii kotineliöiden sisällä, niin ei mikään ihme, että kotia alkaa katselemaan eri silmin. Tämä kevät onkin saanut aikaiseksi melkoisen remonttibuumin täällä Espanjassa.

Tämä näkyi jo heti siinä vaiheessa kun remontti- ja rautakaupat saivat avata ovensa poikkeustilan aikana. Ihmiset jonotttivatkin tuntikaupalla päästäkseen ostoksille (sisään kaupaan ei päässyt kuin pieni määrä asiakkaita). Mutta tämä ei remonttihaluja hidastanut. 

Jotkut maalasivat kodin uuteen kuntoon, osa kaatoi seiniä, monet kohensivat parveketta / terassia /piha-aluetta (jos sellainen sattui olemaan) ja jotkut aloittivat isomman remontin.  Koska monet olivat kotona lomautettuna niin ihmisillä oli kerrankin aikaa. Monilla on tänä vuonna ollut myös rahaa remontoida koska matkustaminen, ulkona syöminen, harrastukset ja monet muut jutut ovat jääneet väliin.  

Tämä remonttibuumi ei laantunut edes siinä vaiheessa kun poikkeustila kesäkuun lopussa loppui. Sisätiloihin alettiin asentaa ilmastontilaitteita, ulkotiloja kohennettiin - asennettiin tekonurmia, uima-altaita, katoksia jne. Nyt kesän mentyä on taas sisätilojen vuoro. Remontit ovat jatkuneet ja remontti- sekä rautakaupat ovat olleet taatusti tämän vuoden suuria menestyjiä remonttifirmojen ohella. Tästä kertonee jotain sekin, että olemme yrittäneet löytää remonttifirmaa tekemään terassiremonttia ja osa on ilmoittanut suoraan, että ennen maaliskuuta heillä ei ehkä ole aikaa uusille kohteille!

Tämä vuosi on osoittanut ihmisille, että koti on paikka johon kannattaa sijoittaa ja panostaa. Monet ovat joutuneet toteamaan sen tosiasian, että kodeista on tullut nukkumapaikan sijaan todellisia monitoimitiloja - koti toimii tarvittaessa lasten leikkipaikkana, kouluna, työpaikkana, treenitilana ja tietysti sieltä pitäisi löytyä tilaa myös rauhoittumiseen. Moni on vaihtanut ravintolaateriat kotiruokailuihin ja näin keittiötkin ovat saaneet ihan uutta käyttöä. 

Nyt kodeilta vaaditaan paljon enemmän kuin ennen ja tiloista on otettava irti mahdollisimman paljon. Iso osa espanjalaisista, tilastojen mukaan 66 % väestöstä, asuu keskimäärin 75 neliön kokoisessa asunnossa, jossa on kolme makuuhuonetta. Mutta erona esim. suomalaiseen asumistapaan on se, että näissä neliöissä voi asua jopa monta sukupolvea. Täällä usein myös täysi-ikäiset lapset asuvat vielä vanhempiensa luona. Eli asunnoista pitää todellakin ottaa kaikki neliöt irti ja hyötykäyttöön. Tästä syystä usein esim. parvekkeet on monissa asunnoissa ns. suljettu ja tehty sisätiloiksi. 

Keväällä moni kuitenkin ymmärsi sen, että mikä funktio on sillä pienellä ulkotilalla nimeltä parveke / terassi / patio. Kun sinut lukitaan viikkokausiksi kotiseinien sisälle ilman mahdollisuutta poistua sieltä, niin kummasti sitä alkaa kaipaamaan ulkoilmaa - jotain paikkaa, jossa edes näkee palan taivasta ja ehkä auringon pilkahduksen. Jonkinlaisen ulkotilan omaavat asunnot ovat siis kokeneet arvonnousun tämän kevään ja kesän aikana. 

Nyt siis rempataan ja sisustetaan, tehdään espanjalaisista kodeista uusia monitoimitiloja. Koteja, jotka toimivat tarvittaessa myös toimistona, etäkouluna, päiväkotina, treenitilana jne. Vaikka ihmisiä tuskin enää tullaan kevään tapaan lukitsemaan suurin joukon kotiseinien sisälle niin erilaiset kotikaranteenit (niin sairastuneille kuin altistuneille) tulevat kuitenkin olemaan arkea vielä pitkän aikaa. Ja myös sosiaalinen elämä on kokenut melkoisen muutoksen. Nyt aikaa vietetään enemmän kotona kuin ehkä vuosikymmeniin.  


Mekin kuulumme tähän remonttibuumi-sakkiin. Koti ei onneksi sisältä kaipaa parantamista mutta monta vuotta odotattanut terassi uudistaminen on tullut vihdoin ja viimein ajankohtaiseksi. Viisi vuotta siihen sitten menikin...Terassin uudistusprojektista voi lukea suunnitelmia täältä: http://mylifeingc.blogspot.com/2020/09/5-vuotta-omassa-kodissa-nyt-terassi.html

Nyt laatat on jo tilattu ja niiden pitäisi saapua parin viikon sisällä. Ongelmana vain on se, että mistä löytäisimme jonkun tekemään tämän remontin!! Ei ole nimittäin ollut mitenkään helppoa löytää remonttifirmaa, joka pystyisi aloittamaan remontin vielä tämän kuun aikana, järkevään hintaan ja niin, että työn jäljestä pystysi olemaan varma. Mutta etsintä jatkuu ja toivottavasti viimeistään marraskuussa päästään hommiin käsiksi. 

Mutta aika todennäköistä on kuitenkin se, että joudumme luopumaan allassuunnitelmasta koska sille ei tunnu löytyvän ainakaan tekijää. Jopa altaisiin erikoistuneet firmat ovat tarjonneet vain standardiratkaisuja eli lähinnä valmista poreallasta. Ärsyttävää... Unelma upotetusta, paikan päällä meidän toiveiden mukaisesti rakennetusta miniporealtaasta pitänee siis unohtaa. No, kaikkea ei voi aina saada... 



 


perjantai 9. lokakuuta 2020

Sekalaisia ajatuksia

Kesäkelit jatkuvat... 

Virallisten tietojen mukaan syksy alkoi tuossa pari viikkoa sitten, 22. syyskuuta. Mutta eipä sitä kauheasti täällä Kanarialla huomaa. Pientä toivoa oli ilmassa viime viikonloppuna kun saimme vähän sadetta mutta eipä siitä iloa pitkäksi aikaa riittänyt. Pari päivää oli muutaman asteen viileämpää (eli n. 25 astetta) mutta ilo oli lyhytaikaista. Eli edelleen kesälämpötiloissa jatketaan... 

Itse toivoisin (ja moni muukin täällä...), että vähitellen alkaisi ilmat viilenemään edes vähäsen sillä kesä on ollut pitkä (alkoi jo maaliskuussa) ja tietysti kuuma & kuiva. Ja kun edes viime talvena ei saatu kunnolla sadetta niin todella kuivaa on joka puolella. Sekä likaista. Vähän väliä kun tuo calima eli Afrikan hiekkatuuli tuo mukanaan kasan hiekkaa joten sitä on tässä joka paikkaan kertynyt jo aika kerros koska missään vaiheessa ei saada niin paljoa sadetta, että hiekat pyyhkiytyisi pois. 

                Terassin pöytä näyttää aika yleisesti tältä ja joka päivä se puhdistetaan

                                 

Koulun aloitus... 

Koulua on käyty kohta kuukauden verran ja yllättävän hyvin on sujunut. Toki pikkuneidin koulussa on ollut muutamia positiivisia tapauksia mutta toistaiseksi heidän luokkatasollaan ei yhtään. Vuotta nuoremmissa sen sijaan oli yksi mutta sitäkään luokkaa ei laitettu kokonaisuudessaan karanteeniin vaan ainoastaan muutama  lapsi tartunnan saaneen lisäksi eli he, jotka istuvat ruokalassa hänen vieressään. Muutenhan lapsilla on maksit naamalla koko päivän eli koulu laskee täysin niiden varaan. Vasta siinä vaiheessa jos samalta luokalta tulee useampi positiivinen tapaus, joutuu koko luokka karanteeniin ja etäopetukseen. 

Koulunkäynti maskilla on sujunut yllättävän hyvin eikä ainakaan meillä neiti ole siitä kauheasti valittanut. Toki hän ollut hieman normaalia väsyneempi koulun jälkeen mutta se lienee ihan normaalia. Yleensäkin koulunaloitus on aina energiaa vievää puuhaa pitkän loman jälkeen ja näillä helteillä & maski naamassa se on vielä rankempaa. Varmasti vähän helpottaisi, jos luokissa olisi ilmastointi mutta onneksi sentään lapset saivat luvan viedä oman, pienen pöytätuulettimen kouluun. 

                          Tällainen on suurimmalla osalla oppilaita koulussa mukana


Onneksi nämä ensimmäiset kouluviikot olemme voineet ottaa vähän rauhallisemmin koska neidin tanssitunnit eivät ole vielä alkaneet. Nämä tuovat aina oman pienen kiireannoksen arkeen koska koulu loppuu 15:45 ja tanssitunti alkaa klo 16 eli joudumme aina menemään suoraan koulusta kauhealla kiireellä koska ajomatka kestää 10 minuuttia ja vaatteetkin pitää vaihtaa jossain välissä. 

No, ensi viikolla ilmeisesti tunnit taas alkavat. Saimme myös vihdoin vahvistuksen siitä, että tanssitunneilla ei tarvitse maskia käyttää. Tunneilla on tänä vuonna normaalia vähemmän lapsia / ryhmä, jotta etäisyyksistä pystytään huolehtimaan tuntien aikana. 

Ihan vailla harrastuksia emme toki ole olleet sillä toukokuusta lähtien olemme käyneet taas ratsastamassa. Ja tänä syksynä neiti on innostunut oikein toden teolla sillä nyt neiti käy ratsastamassa kaksi kertaa viikossa, keskiviikkoisin ja lauantaisin. Nämä ovat ehdottomasti viikon kohokohtia hänelle. Ja mikä parasta, niin nyt on löytynyt myös ystäviä tallilta. Myös yksi luokkakaveri vaihtoi tallia ja nyt tytöt ratsastavat aina lauantaisin samalla tunnilla. 

 

Voisin veikata, että koulun välitunneilla hevoset ovat nyt aika hot-puheenaihe. Jotain kertonee sekin, että neiti on tartuttanut useampaan koulukaveriin ponikuumeen. Hänellä nimittäin kulkee koulurepussa aina mukana tällaiset pienet ponikaverit ja nyt viimeisten parin viikon aikana näitä poneja on ilmestynyt myös useammalle luokkakaverille. Jopa pari poikaa on ehdon tahdon halunnut itselleen samanlaisen ponin. Paikallisessa lelukaupassa olivat kuulemma vähän ihmetelleet kun ponien myynti on yhtäkkiä moninkertaistunut. 

 

Yleensä lelujen vienti kouluun on ollut kiellettyä mutta ainakaan vielä eivät ole kommentoineet näistä mitään. Ehkäpä ovat tänä vuonna vähän sallivampia tämän suhteen koska välitunneilla normaalit leikit eivät ole sallittuja (koska etäisyydet muihin on pidettävä myös ulkona välitunneilla) joten poniryhmä nyt sitten leikkii välitunneilla näiden ponien kanssa. Jokainen tietysti omallaan. 

Heppahöperö... 

Meidän kodissa on yksi huone, joka poikkeaa sisustukseltaan aika lailla talon hillitystä linjasta ja se on tietysti pikkuneidin huone. Hän nimittäin rakastaa värejä ja niitä pitää löytyä myös hänen huoneestaan. Niin ja hevosia...  


Neiti on itse päättänyt lähes täysin huoneensa sisutuksen ja se kyllä näkyy. On värejä ja niitä hevosia. Ehkä vähän vähempikin riittäisi (ainakin minun mielestäni...) mutta mikäpä minä olen sanomaan koska hänen huoneensa on kysymyksessä. Ja hänellä on omat, vahvat näkemyksensä siitä että millaista siellä pitää olla. 


Meidän pienen heppahullun ekat ratsastuskisat ovat myös edessä tämän kuun viimeine päivä. tosin kyseessä on ihan epäviralliset kisat omalla tallilla mutta askel se on pienikin askel. Jostain pitää aloittaa. Ratsastusradan ulkoa opettelu on jo alkanut. 

                                     

Tallilla saivat myös minut innostumaan puuhasta joten kisat ovat itselläkin edessä samana päivänä. Eikä ihan mistään helposta tasosta aloiteta sillä ohjelmassa on taivutuksia ravissa ja laukanvaihtoja. Enpä edes nuoruuden aktiivisina aikoina kisannut tuolla tasolla :- ) Toki tiedostan, että lähes 25 vuoden tauon jälkeen ja vain yhdellä viikottaisella tunnilla ei ehkä kauhean pitkälle pötkitä mutta ihan hauskaa kuitenkin haastaa itseään uudella tavalla. 


Retkikausi alkakoon... 

Jos nämä kesähelteet tästä vähän hellittäisivat niin voisimme taas aloittaa retkikauden eli pienet kävelyretket luontoon viikonloppuisin. Kesällä tuonne vuorille ei kauheasti tee mieli mutta ilmojen viilentyessä ne tuovat kivaa vaihtelua. 

Viime viikonloppuna teimme pienen kävelyretken hylätylle kaivokselle, joka sijaitsee barranco de las Vacas-rotkossa. Oli ihan hauska vajaan tunnin kävely ja kaiken lisäksi sadekuuro yllätti meidät, joten oli todellakin kivaa vaihtelua eikä kastuminen haitannut pätkääkään. 

                                                


Jos kelit sallivat, niin tulevana viikonloppuna teemme myös jonkun pienen retken. Alunperin meidän piti suunnata Madridiin viikonlopun viettoon (tuleva maanantai on pyhä eikä lapsilla ole koulua) mutta se jää nyt väliin koska tilanne Madridissa ei todellakaan ole sellainen, että sinne tekisi mieli lähteä. Eikä se ehkä oli myöskään kovin suositeltavaa sillä kaupunki on ollut tämän viikon jonkinasteisessa karanteenissa. Eli pysymme täällä saarella ja keksimme jotain muuta ohjelmaa. 

Lähimatkailu kunniaan... 

Koska koronatilanne ei näytä juurikaan helpottavan niin lähimatkailu tulee olemaan tulevien kuukausien(kin) teemana. Yritämme siis tukea eri tavoin tätä Kanarian matkailusektoria, joka kärsii tällä hetkellä melkoisesti. Käymme mm. viikottain ulkona syömässä ja tilaamme myös ravintoloista ainakin kerran viikossa ruokaa kotiin ja tuemme näin paikallisia ravintoloita. 

Myös muita palveluita yritämme käyttää nyt mahdollisuuksien mukaan. Pari viikkoa sitten kävimme läheisessä kylpylässä rentoutumassa puolison kanssa ja ehkäpä tulevana viikonloppuna suuntaamme johonkin kylpylään koko perheen kera. Harmi vain, että täällä ei ole kovinkaan monta kylpylää jonne voi mennä lasten kanssa. Ja jos johonkin pääsee niin se on rajattu yleensä yhteen tuntiin aamusella. Mutta parempi sekin kuin ei mitään... 



Suurin osa kylpylöistä on täällä aika pieniä mutta hyvä puoli on tällä hetkellä se, että eipä näissä paikoissa ole myöskään kauheasti ruuhkaa. 



Tuossa syyskuun puolella kävimme myös paikallisessa vesipuistossa. Ja sielläkin oli ihan huippua kun väkeä oli vain kourallinen eli mihinkään ei oikeastaan tarvinut jonottaa. Voipi olla, että tuonne suuntaamme myös vielä tässä lähiaikoina uudelleen  ennen kuin ilmat tästä (toivottavasti) alkavat viilenemään. 




Uusia haasteita... 

Nyt kun neiti on taas koulussa niin itsellä on enemmän aikaa ja niinpä päätin käyttää tämän ajan hyödyllisesti kehittämällä itseäni. Aloitin siis 8-viikkoisen kahvakuulaohjaajakoulutuksen. Eli tällaisen rautamötikän kanssa tulen treenamaan aktiivisesti tässä tulevien kuukausien aikana. Tykkään treenata ja vetää treenejä mahdollisimman monipuolisesti ja tästä syystä on kiva laajentaa omaa osaamista. 

Kahvakuula on myös siinä mielessä hyvä väline, että sen kanssa on helppoa treenata melkein missä tahansa. Nyt kun terassin remontti (toivottavasti) kohtapuoliin alkaa niin en pysty enää treenamaan tuossa omalla pihalla enkä viitsi painonnostotankoa painoineen tuonne allasalueelle roudata niin kahvakuulan kanssa voin treenata siellä tai vaikka jossain puistossa. Vaihtelu virkistää! 

   

Remonttia odotellessa... 

Meidän terassin remonttisuunnitelmat ovat jo hieman edenneet eli laatat on tilattu ja ajatuksetkin ovat jo aika lailla selkeät. Mutta vielä pitäisi löytää se remontin tekijä! Luulisi, että remonttifirma olisi tällaisina aikoina helppo löytää mutta ilmeisesti kanarialaisten rahatilanne ei ole ollenkaan niin paha kuin annetaan olettaa. Nimittäin sopivaa remonttifirmaa ei ole ollut helppo löytää. Ja kaiken lisäksi moni on ilmoittanut, että töitä on niin paljon että joudumme jonoon ja remonttia päästää ehkä aloittamaan vasta ensi vuoden puolella!! 

No, todellakin toivon että jostain löydämme jonkun firman joka pystyisi hommat aloittamaan vielä tässä kuussa. Eli etsintä jatkuu... 

Mikä on koronatilanne Kanarialla?

Tällä hetkellä tilanne näyttää ainakin tilastojen perusteella paremmalta ja uusien tartuntojen määrä on laskenut merkittävästi viime viikkojen aikana. Tosin moni kyllä epäilee, että tilastoja on vähän kaunisteltu koska talvisesonki pukkaa päälle ja turisteja pitäisi saada houkuteltua mahdollisimman pian. Etenkin saksalaisten saapumista odotetaan kuin kuuta nousevaa.. Täällä on kovasti laskettu sen varaan, että kun saarten yhteinen tartuntaluku saadaan alle viiteenkymmeneen niin sitten saksalaiset taas tulevat ja perässä toivottavasti muutkin. Mutta veikkaisin, että ihan heppoisin perustein eivät matkanjärjestäjät aio lentoja taas aloittaa koska niiden käynnistäminen on aina kallis operaatio ja kun tilanteen kehittymisestä ei kukaan pysty vielä sanomaan mitään niin aika hankalia aikoja eletään. Eli parin viikon päästä saattaa tilanne olla taas jo ihan erilainen ja jos lentoja joudutaan taas perumaan niin lentoyhtiöt eivät tällaisesta juupas-eipäs leikistä oikein tykkää. Nopeasti tarkasteltuna esim. tänään perjantaina saapuu tänne Gran Canarialle yhteensä 13 lentoa ulkomailta eli aika minimaalinen määrä. Näistä pääosa Saksasta, muutama Englannista, yksi Portugalista, yksi Ranskasta, yksi Tanskasta ja yksi Italiasta. Teneriffan kentälle ulkomaisia lentoja näkyisi tänään laskeutuvan noin 30 eli siellä näyttää vähän paremmalta. 


Mutta tosi hiljaista täällä on siis tällä hetkellä. Vielä syyskuussa näkyi sentään jonkin verran turisteja (tosin pääasiassa espanjalaisia) mutta nyt ovat nekin kadonneet. Koskaan aikaisemmin en ole rantoja nähnyt näin autioina. 


Tällä hetkellä turismi on siis aika täysin minimi tasolla ja esim. Norwegian ja tiettävästi myös Finnair ovat peruuttaneet lentonsa marraskuulta. Myös joulukuu lienee jo aika lailla unohdettu. Faktahahan on se, että matkustuksen aloittamiseen ei riitä se, että tilanne saadaan täällä hallintaan sillä jos lähtömaassa ovat tartunnat nousussa, niin maat eivät suosittele matkustamista minnekään ja paluumatkalla odottaa karanteeni tai testaus. Karanteenia ollaan tosin Suomessa juuri vähentämässä 10 päivään ja parilla testillä sitä saa lyhennettyä edelleen mutta koska tilanne elää koko ajan, niin käytännössä kaikkeen pitää varautua. Suomi taisi juurikin asettaa kaikki Euroopan maat taas punaiselle listalle. 


Mutta tosi hiljaista täällä on ihan kaikkialla. Playa del Ingles on aika autio kylä sillä iso osa hotelleista, ravintoloista, kaupoista ja muista palveluista on kiinni. Myös Melonerasin rantakatu on lähes autio. Myös Melonerasin alueella monet hotellit ovat tällä hetkellä suljettuina. Eli tunnelma on täällä vähän sellainen epävarman odottava - kukaan ei tiedä, että miten talvisesongin käy. Toivotaan parasta mutta pelätään pahinta. 

Halloweenia odotellessa... 

Yksi syksyn "kohokohtia" on pikkuneidille ehdottomasti Halloween. Koti meillä koristellaan yleensä tunnelmaan jo pari viikkoa ennen varsinaista juhlaa ja tietysti naamiaisasu on jo hankittuna. Tänä vuonna neiti haluaa olla koulun halloween-juhlassa zombie-cheerleader. 
Tämän jälkeen juhlitaan vielä ratsastuskoululla, jossa lapset saavat kisata ponien kanssa naamiaisasut päällä. Sitä varten on neidillä catwoman - asu, joka itse asiassa jäi käyttämättä viime keväältä koulun esiintymisestä joka peruttiin lockdownin takia. Ja poni pukeutuu puolestaan batman-viittaan. Yleensä olemme järjestäneet juhlat myös kotona ystäville mutta tänä vuonna puolisolla on töitä koko viikonlopun eli ne juhlat jäävät tänä vuonna väliin. Ehkä kuitenkin kutsumme parit luokkakaverit kotiin ja järjestän lapsille halloween-aiheisen escape roomin eli pakohuoneen. Sen suunnittelu on tässä jo vähän alkanut eli kaikenlaisia aiheeseen liittyviä tehtäviä on luvassa ratkottavaksi. 


Pitkä viikonloppu...
Täällähän ei mitään syyslomia tunneta kouluissa mutta onneksi tähän loka-marraskuun vaihteeseen osuu pari pitkää viikonloppua, joista ensimmäinen on nyt edessä. Eli maanantai on täällä pyhä ja lapsilla vapaata koulusta. Pieni breikki tekee varmasti tässä vaiheessa ihan hyvää sillä koulussa on menty alusta lähtien täysi vauhti päällä ja ensi viikon perjantaina alkavat jo ensimmäiset kokeet. 


Nautimme siis tästä pitkästä viikonlopusta -  huomenna olisi vuorossa taas ratsastustunti, sunnuntaina tapaamme ehkä ystäviä patikoinnin / vesipuiston merkeissä ja maanantaina otetaan sitten ihan iisisti kotosalla. Ehkä uima-altaalle (koska on luvattu yli 30 asteen lämpötiloja) ja saatamme koristella myös kodin halloween-kuntoon. Jos vaikka se syksy joskus saapuisi. 

Hyvää syksyä (tai sen odotusta) kaikille!