Oli todella vaikeaa löytää tietoa, kokemuksia saatikka sitten suosituksia. Meille oli tärkeää löytää kohde, joka sopisi pienelle lapselle eli hiihtokoulun pitäisi olla laadukas ja tietysti lasten rinteiden alue suojattu & suljettu muilta laskijoilta. Meidän 3-vuotias oli ainakin ikäisekseen niin pieni, että tämä turvallisuusjuttu oli meille todella tärkeä asia. Toinen tärkeä asia oli se, että säätila olisi lasten laskemiseen sopiva. Etenkin ensimmäisellä laskettelulomalla oli hyvä juttu, että aurinko paistoi ja oli sen verran lämmintä, että kylmä ei tullut missään viaheessa. Näin hommasta jäisi positiivinen fiilis lapselle. Tästä syystä mekin lähdimme ekalle laskettelureissulle maaliskuussa kun pahimmat talvikelit olivat jo takana.
Loppujen lopuksi päädyimme Grandvaliran laskettelukeskukseen Andorrassa vaikka mitään suosituksia kohteesta ei kylläkään löytynyt. Mutta paikka (Soldeu) vaikutti sopivalta kohteelta lapsen kanssa eli hotelli olisi aivan kabiinihissin vieressä, hotellissa oli leikkipaikka, lapsille oli tarjolla hiihtotunteja, lasten rinne oli aidattu ja sinne oli pääsy vain lapsilla sekä hiihto-opettajilla. Alueella tuntui olevan riittävästi laskettavaa myös meille aikuisille. Ja aika nappiin meni valinta! Olemme nimittäin palanneet samaan paikkaan ja samaan hotelliin nyt jo kuusi kertaa ja seuraava loma ensi vuodelle on jo suunnitteilla :-)
Mikä Andorrassa sijaitsevasta Grandvalirasta tekee sitten niin hyvä kohteen? No, ensinnäkin se että sinne on helppo mennä. Lentoja Barcelonaan löytyy lähes kaikkialta edullisesti, sieltä saa auton vuokrattua kohtuuhintaan ja 3.5 tunnissa olet perillä. Sopiva ajomatka on lasten kanssa matkustettaessa tärkeä asia.ja toki ajomatkalle kannattaa varata lapsille viihdykettä. Muuten voi matka käydä pitkäksi...
Kannattaa myös katsoa lentojen aikataulut huolella ja valita mielellään sellainen lento, mikä saapuu kohteeseen päivällä. Pimeällä ajaminen vierailla seuduilla ei ole välttämättä mukavaa puuhaa lasten kanssa, etenkin kun säästä ei koskaan tiedä. Ensimmäisellä kerralla nimittäin teimme tuon virheen ja kaiken lisäksi navigaattori ohjasi meidät ajamaan Ranskan kautta, joka oli kapea sekä mutkainen vuoristotie jossa oli lunta molemmin puolin tietä n. 1.5 metrin verran. Pimeässä ja lumisateessa kesärenkailla ajelu ei ollut kovin mukava kokemus!
Toki etukäteen kannattaa selvittää, että minkälaisia ajo-olosuhteita on odotettavissa. Ajomatka Barcelonasta Andorraan ei yleensä tuota ongelmia, sillä usein lunta on vasta perillä. Etenkin jos ajelee Andorra la Vellan kautta, ei Ranskan kautta. Kertaakaan emme ole joutuneet turvautumaan renkaisiin laitettaviin lumiketjuihin vaikka sellaisetkin on toki aina laukussa mukana. Myös autonvuokraamot niitä vuokraavat ja toki ne kannattaa ottaa, jos sääennuste sellaiselta näyttää. Nykyään aina tarkastamme säätilanteen La Seu D´urgellin ja Andorran la Vellan kaupungeista etukäteen ja näin saamme vähän käsitystä siitä, että mitä on odotettavissa. Täällä Espanjassahan ei talvi- tai nastarenkaita edes tunneta.
Eikä muuten kannata jättää autoa kadunvarteen jos yöksi on luvassa lumisadetta....
Eli ennen kohteeseen saapumista on jo paljon asioita, jotka kannattaa huomoida.
Itse asiassa jo kotona matkalaukkuja pakatessa kannattaa huomioida muutamat asiat: me pakkaamme nykyään käsimatkatavaroihin tärkeimmät lasketteluun liittyvät vaatteet - alusasut, hanskat, housut, takit jne. Kerran nimittäin meidän matkalaukku ei saapunutkaan kohteeseen samalla lennolla meidän kanssa eikä ollut kovin kiva lomanaloitus. Ensinnäkin lentokentällä aikaa tuhlaantui parisen tuntia ennen kuin laukun kohtalo oli selvillä ja tarvittava raportti tehty. Eikä ollut kovin kivaa myöskään aloittaa laskettelulomaa ilman asianmukaisia vaatteita! Ikinä kun ei tiedä, että miten kauan kestää ennen kuin laukku saapuu perille. Itse asiassa meillekin ensin ehdottivat, että pitäisi laukku itse hakea Barcelonan kentältä koska tulemme Kanarialta eikä tulliasioiden takia laukkua voisi lähettää eteenpäin. Mutta onneksi asia saatiin lopulta sovittua ja laukku tuotiin ihan Andorraan asti. Toki 1.5 päivää myöhässä.
Nämä tilanteet toki ovat harvinaisia mutta jos asiaan voi varautua, niin suosittelen! Isompaan, ruumaan menevään matkalaukkuun voi sitten pakata normivaatteita ja kaikki muut jutut (meillä mukaan otetaan aina myös lasten koroke sillä autovuokraamot veloittavat niistä yllättävän paljon). Meillä ainakin kahteen käsimatkalaukkuun mahtuu näppärästi kolmen ihmisen (2 aikuisen ja 8-vuotiaan lapsen) kaikki tarvittavat vaatteet laskettelua varten ja lisäksi varasisävaatteet. Yleensäkin sisävaatetta noilla laskettelureissulla tarvitsee loppujen lopuksi aika vähän koska pääosa päivästä vietetään siellä rinteessä.
Mukaan otamme yleensä vain yhden ulkovaatesetin eli takki + housut jokaiselle ja sen lisäksi aluskerrastoja tarpeen mukaan. Vähän riippuen siitä, että missä ja mihin aikaan vuodesta on tarkoitus laskea. Aurinkoisilla keväkeleillä pärjää kevyemmin mutta esim. nyt neidillä oli lasketteluhousujen sekä takin alla kaksi kerrosta. Ei tullut kuulemma missään vaiheessa kylmä eikä myöskään liian kuuma vaikka viimeisenä päivänä lämpötila oli nollassa ja aurinko paistoi. Me käytämme kypärän alla aina myös kypärämyssyä - kevätkeleillä ohutta, näin talvella paksumpaa. Ja lisäksi kaulalla fleece-kauluri, jonka voi nostaa naaman eteen tarvittaessa. Näillä vaatteilla pärjäsimme jopa Gloria-myrskyn tuomassa tuulessa ja lumisateessa vallan mainiosti.
Kun sopivaa lumilomakohdetta etsii niin kannattaa tietysti kiinnittää huomoita muutamiin juttuihin. Ensinnäkin tietysti se, että alue on sopiva lapsiperheille eli helppoja, leveitä rinteitä on riittävästi. Toisaalta myös se, että vanhemmille on sopivasti laskettavaa. Kannattaa myös huomioida, että ainakin osa rinnealueista olisi suojaisia. Sekä myös se fakta, että tuolihissit ovat lasten kanssa paljon mukavampia kuin esim. ankkurihissit - ainakin omasta mielestä!
Näiden asioiden puolesta Grandvalira on esim. juuri loistavat laskettelukohde perheille. Tosin sielläkin on erilaisia alueita ja luonnollisesti osa sopii lapsiperheille paremmin kuin toiset. Eli kohde kannattaa kyllä valita huolella!
Myös majoituspaikan valintaan kannattaa kiinnittää huomiota. Me pyrimme aina etsimään sellaisen majoituspaikan, että pääsemme nopeasti, helposti ja vaivattomasti kävellen hissille. Ja mieluiten laskien suoraan takaisin hotellille tai ainakin sen lähelle. Helppous ja vaivattomuus - se on yleensä lasten kanssa järkevin tapa reissata. Me olemme pyrkineet valitsemaan majoituspaikat yleensä myös niin, että niissä olisi joku lasten miniclubi koska näin iltapäivätunnit laskemisen jälkeen sujuvasti mukavasti leikkien. Grandvalirassa ei ole tarjolla esim. mitään mökkejä vaan ainoat majoitusmahdollisuudet ovat joko hotelleja taikka sitten yksityisiä huoneistoja.
Mutta kannattaako lasten kanssa lähteä edes lähirinteitä kauemmas laskettelemaan? Joltakin suomalaisesta keskustelupalstalta luin aikoinani mielipiteitä siitä, että ensin olisi hyvä pysytellä ihan Suomen rinteissä ja sitten kun taidot karttuvat niin sitten vasta isommille rinteille. No, itse en ole samaa mieltä. Toki jos sellainen lähirinne löytyy niin niitä kannattaa hyödyntää sillä jokainen lasku vie taitoja eteenpäin. Mutta en myöskään näe mitään estettä sille, että lähtisi lasten kanssa ihan kunnon vuorille.
Esim. Grandvalirassa on jokaisella alueella omat, vain aloitteleville lapsille tarkoitetut alueet.
Tunteja on tarjolla käytännössä 3-vuotiaasta eteenpäin - niin ryhmä kuin yksityistunteja. Ja ne saa kaiken lisäksi helposti varattua ihan netin kautta! Ryhmätunnit alkavat yleensä aamulla klo 10 taikka sitten iltapäivällä klo 13. Lasten ryhmätunnit kestävät yleensä 3 tuntia kerrallaan ja välissä he pitävät pienen tauon sisätiloissa.
Yksityistunnit voi valita alkamaan milloin tahansa ja niitä voi ottaa juuri sen verran kuin haluaa. Lasten ryhmätunneilla on lapsia enimmillään ollut 9 kpl yhden hiihto-opettajan alaisuudessa. Tämä onkin sitten hyvä huomoida eli jos lapsi on kovin pieni tai vielä vähän arka niin silloin kyllä suosittelen yksityistuntien ottamista. Vaikka ne maksavatkin selvästi enemmän. Mutta taidot myös kehittyvät ihan toisella tapaa kun opettajan huomoi on vain yhdessä lapsessa koko ajan.
Meidän pikkuneiti oli ensimmäiset kaksi vuotta pelkästään yksityistunneilla. Niitä otettiin yleensä 3 tuntia päivässä jokaiselle lomapäivälle. Myöhemmin hän on ollut sitten mukana ihan ryhmätunneilla eli käytännössä 5-vuotiaasta lähtien. Tunteja on esim. Andorrassa mahdollisuus valita eri kielillä mutta suomea ei valikoimista kyllä löydy. Eli hiihtokouluun osallistuessa olisi hyvä osata edes vähän englantia.
Toki itsekin voi lasta opettaa, jos vain taidot ja kärsivällisyys siihen riittävät. Mutta itse suosittelen kyllä hiihto-opettajaa. Lapsilla on nimittäin tapana protestoida paljon herkemmin ja enemmän vanhempiensa kanssa. Itse koen siis mukavampana sen, että joku toinen opettaa lastani. Ja näin saa myös ammattitaitoista opetusta - omat mahdolliset virheet eivät siis siirry jälkipolvelle. Hyvä erittäin hyvä puoli tässä on myös se, että samalla kun lapsi on hiihtokoulun tunneilla niin vanhemmat saavat omaa laatuaikaa eli pääsevät myös itse nauttimaan laskemisesta ja mikä parasta, niin ihan puolison kanssa kahdestaan.
Tietysti on mukavaa lapselle, jos tunneilla on mukana joku tuttu tai kaveri. Etenkin jos lapsi on hieman arempi tapaus. Seura onkin yksi tärkeä juttu laskettelureissuilla. Me olemme tehneet paljon reissuja ihan kahdestaan puolison kanssa, vain oman perheen kesken sekä lukuisat kerrat ystäväperheiden kanssa ja nämä viimeiset ovat kyllä olleet huippuja. Eli jos vain mahdollista, niin kannattaa lähteä laskettelemaan jonkun ystäväperheen tai useampien kanssa. Näin lapsilla on seuraa toisistaan. Ja näin myös aikuisilla on hauskempaa. Ystävistä on myös apua, jos jotain sattuu. Me saimme esim. kerran lainaksi tosi paljon vaatteita ystäviltä kun oma hiihtovaatteita- ja varusteita sisältänyt matkalaukkumme ei saapunutkaan perille ajoissa. Kaikilla kun oli jotain ylimääräistä mukana niin loppujen lopuksi pääsimme rinteeseen.
2.5 vuotiaana
Meidän pikkuneiti on aina ollut pienikokoinen joten hän ei fyysisesti ollut 2.5 vuotiaana vielä valmis laskemaan. Mutta vuotta myöhemmin olikin sitten jo toinen juttu eikä asiasta tarvinut edes keskustella. Neiti ihastui lajiin ja tämä varmasti paljon tosi innostavan opettajan ansiota. Tämä onkin tärkeä seikka - pienet laskijat tarvitsevat positiivisen ja kannustavan opettajan. Oli se sitten hiihtokoulun opettaja, omat vanhemmat tai joku ystävä.
Miten pieniä lapsia sitten kannattaa opettaa? Itse sanoisin, että kannattaa huomioida lapsen luonne ja edetä sen mukaan. Meidän pikkuneiti on aina ollut luonteeltaan tyypillinen kaksonen eli perusluonteeltaan rauhallinen mutta hetkessä saattaa mennä hermot täysin ja silloin ei on todellakin EI. Emme siis halunneet opettaa häntä itse emmekä laittaneet häntä aluksi edes ryhmätunneille koska näimme, että monet pienet turhautuivat niillä tosi paljon kun yksi opettaja yritti pärjätä kahdeksan 3-5 vuotiaan aloittelevan lapsen kanssa. Yksi kaatui, toinen kaatui, kolmas itki muuten vain. Ei kiitos. Yksityistunnit ovat hyvä valinta myös ujoille ja aroille lapsille, jotka ehkä jännittävät ryhmätunteja.
Monet lapset, etenkin jo vähän vanhemmat, ovat varmasti valmiita ryhmätunneille ihan alusta lähtien. Etenkin ulkomailla hiihtokoulut ovat kyllä selvästi suositumpia kuin se, että vanhemmat opettaisivat lapsiaan laskemaan. Suomessa taitaa olla toisin. Siellä monet päättävät opettaa lapsille alkeet ihan itse.
Fakta on kuitenkin se, että lapset yleensä oppivat todella nopeasti. Olivat he sitten yksityistunneilla, ryhmätunneilla tai opettavat heitä omat vanhemmat. He kehittyvät huimaa tahtia. Paljon nopeammin kuin aikuiset. Ensimmäisellä reissulla taisimme laskea neljä päivää ja neiti oli joka päivä yksityistunneilla. Kehitys oli huimaa ja viimeisinä päivinä laskivat jo pitkiä sinisiä rinteitä alas kylään asti!
Nyt 8-vuotiaana taidot ovat jo sitä luokkaa, että itse en tahdo pysyä perässä. Vauhtia ja uskallusta riittää, punaisia rinteitä tullaan alas ilman mitään ongelmia. Ja olemme kuitenkin käyneet laskemassa yleensä vain kerran vuodessa.
Opetti lasta sitten itse tai ei niin tärkeintä on aina, että mennään lapsen ehdoilla. Jos joku päivä laskeminen ei kiinnosta tai väsyttää niin silloin kannattaa lapsi jättää suosiolla vaikkapa laskettelukeskuksen leikkipaikkaan tai siirtyä lumileikkien puolelle. Lapsen intoa lajia kohtaan ei kannata tappaa pakottamisella.
Yleensäkin lasten fiiliksiä kannattaa vähän seurailla ja suunnata tarvittaessa tauolle ja lämmittelemään. Sekä syömään. Lapset kuluttavat energiaa paljon enemmän kuin aikuiset!
Myös vaatetukseen kannattaa kiinnittää huomiota - viluisena ei kukaan halua laskea. Suomalaisilla ei yleensä ole ongelmia tämän kanssa mutta me, jotka asumme täällä eteläisimmässä maissa, emme välttämättä omista merinovillakerrastoja, fleece-väliasuja sekä toppavaatteita. Mutta silloin kannattaa yleensä kysyä vaikkapa ystäviltä vaatteita lainaksi. Näin teki esim. meidän ystäväperheemme, joka oli tänä vuonna ekaa kertaa laskettelemassa lasten kanssa. Ei ehkä kannata kasvuikäisille lapsille hankkia kaikkia kalliita varusteita vain yhtä reissua varten. Toki jos sitten tavaksi tulee käydä useammin laskemassa niin sitten omien vaatteiden hankinta jo kannattaa. Itse yleensä ostan pikkuneidille uudet varusteet aina keväisellä Suomi-reissulla, jolloin toppavaatteita ja aluskerrastoja myydään urheilukaupoissa jopa 70% alennusella. Itse asiassa juuri tilasin Reiman nettikaupasta uuden takin sekä hanskat -50 % alennuksella. Vaatteissa suosin lapsella mahdollisimman kirkkaita värejä koska ne erottuvat rinteessä parhaiten.
Myös kunnon laseihin kannattaa satsasta. Meillä on neidillä myös oma kypärä, joka on taatusti hänen päähänsä istuva. Toki kypärän saa yleensä lainaksi lähes kaikissa paikoissa koska niiden käyttö on lapsilla pakollista.
Muita varusteita (sukset, sauvat, monot) ei vältämättä kannata hankkia aivan pienille lapsille koska niiden tulee olla lapselle juuri oikean kokoiset. Eli tänä vuonna ostetut saattavat ollakin jo ensi talvena liian pienet. Toki jos rinteessä käy useamman kerran vuodessa niin silloin omat varusteet voivat olla taloudellisesti järkevämpi valinta.
Ainoa huono puoli lasten kanssa laskettelussa on se, että halpaahan se ei ole. Varsinkin jos matkustaa sitä lähinyppylää kauemmaksi ja joutuu vielä vuokramaan varusteetkin. Mutta ainakin meidän mielestä homma on jokaisen euron arvoista. Vaikka rinteeseen emme pääse kuin yleensä kerran vuodessa niin nämä lomat ovat vuoden kohokohtia.
