sunnuntai 29. syyskuuta 2019

Pikaruokaa kanarialaisittain

Vuosi sitten tähän aikaan Suomessa kohistiin JHL:n lakon aikaan siitä, että lapset joutuivat viemään yhtenä päivänä omat eväät päiväkotiin ja kouluun. Että miten nuo lapset nyt tulevat toimeen kun eivät saa lämmintä ruokaa. Aivan käsittämätöntä! No, ei tainnut kukaan nälkään kuolla. Ja ihan lohdutuksena voin kertoa, että hyvinkin moni lapsi täällä Kanarialla (ja yleensäkin Espanjassa) selviää koulupäivästä ihan sämpylällä. Täällä kun kunnallisissa kouluissa ei ole kouluruokailua automaattisesti tarjolla (tai jos on, niin maksullinen ruoka tarjotaan koulupäivän jälkeen). Mukaan kouluun otetaan omat eväät, jotka nautitaan välitunnin yhteydessä eikä eväiden säilyttämiseen ole mitään kylmätiloja vaan omassa kylmäboxissa se pitää kuljettaa, jos haluaa sämpylän kylmässä säilyttää. 

Täällä Kanarialla sämpylä on siis ihan kelporuokaa ja kaiken lisäksi toimii niin aamupalana, lounaana kuin tarvittaessa vaikka välipalana. Leipä on aina ollut espanjalaisen ruokakulttuurin yksi tärkeistä asioista - kolmas ruokailuväline lusikan ja haarukan lisäksi. Leipäpalan avulla kauhotaan ruokaa suuhun, sitä kastetaan muhennoksiin ja keittoihin ja yleensäkin ateria ei ole ateria ilman leipää. Leipää käytetään myös ruoanlaitossa. Ja kaiken lisäksi se on lähes aina sitä suomalaisten kammoamaan valkoista höttöleipää. 



Leipä on myös kanarialaisten omaa pikaruokaa. Bocadillo, täytetty sämpylä, se löytyy lähes jokaisen kahvilan ja baarin listalta. On tietysti niitä perinteisiä versioita, kinkkua & juustoa, juustoa & tomaattia mutta kolme bocadillo-sämpylää on ylitse muiden: bocadillo de tortilla (perunamunakas -täytteinen sämpylä), bocadillo de chorizo de Teror (Terorin chorizo-makkaralla täytetty sämpylä) ja kaiken kruununa bocadillo de pata eli suomalaista joulukinkkua vastaavalla porsaanlihalla täytetty sämpylä. Nämä eivät ole mitään hienostuneita gourmet- sämpylöitä eli mitään hienouksia tai edes vihanneksia ei sisään tungeta. Sämpylä (usein se edullisin versio) puoliksi, täyte sisään ja ääntä kohti! 

Bocadillo de tortilla on sellainen setti, että sillä saa isompikin mies vatsansa täyteen. Jo perunamunakas itsessään on todella täyttäävää ja kelpaa sellaisenaan lounasruoaksi. Mutta kun se lykätään sämpylän väliin niin isompikin nälkä taittuu. Moni laittaa väliin myös aliolia eli valkosipulimajoneesia. Tämä ei välttämättä ole mikään kanarialainen juttu vaan näitä syödään myös manner-Espanjassakin. Aika perussämpylä baarissa kuin baarissa. 



Bocadillo de chorizo de Teror on sitten ihan tämän Gran Canarian omia juttuja. Terorin kaupungissa valmistetaan kuuluisaa chorizo-makkaraa. Se ei ole sellaista perinteistä chorizoa vaan enemmänkin makkaratahnaa eli täydellistä levitettäväksi sämpylän väliin. 
Ja tyypillisimmillään tätä sämpylää nautitaan paikallisen Clipper-mansikkalimonadin kera. 



Ja vielä viimeisempänä on sitten bocadillo de pata eli sämpylä, joka täytetään suomalaisen joulukinkun tyylisellä porsaanpotkalla, mitä on haudutettu uunissa pitkään. Tosin suolaa tässä kanarian kinkussa ei ole vaan se pitää itse lisätä. Sämpylän voi nauttia ihan pelkästään kinkun kera tai väliin voi laittaa myös juustoa. Ei tietenkään mitä tahansa edamia vaan paikallista tuorejuustoa väliin. 

Täällä on jopa baareja, joiden ainoa myytävä tuote on bocadillo de pata. Siis todellakin - tarjolla on vain tätä herkkua. Kuuuluisin lienee Yazmina, joka avattiin jo vuonna 1986. Baarissa on yksi L-muotoinen tiski eli tarkoituksena ei olekaan jäädä istumaan ja ihmettelemään vaan sämpylä syödään joko tiskin äärellä taikka sitten otetaan mukaan. Baari on avoinna vain aamupäivisin - se aukaisee ovensa jo klo 7 aikaan ja sitten lounasaikaan eli klo 15 ovet laitetaan jo kiinni. Päivän kiireisimpään aikaan ovella on jopa jonoa! Ja baarin ainoa tuote on siis bocadillo de pata, joko juustolla tai ilman. Tässä baarissa käytetään paikallisen Valsequillon queso fresco flor-juustoa. 



Lähes yhtä legendaariseksi on muodostunut lähellä sijaitseva El Sobrino, joka on siis Yazminan tapaan erikoistunut näihin kinkkusämpylöihin. Toisten mielestä täältä saa parhaat mutta monet suosivat edelleen perinteistä Yazminaa. Mielipiteita on monia! 


Jos siis haluat testata kanarialaista sämpylää niin suuntaa El Caleroon, GC1-varrella matkalla lentokentältä kohti pohjoista. Viikonloppuisin nämä paikat ovat kiinni (Yazmina auki lauantaisin klo 12 asti) mutta arkisin purtavaa se heti aamuvarhaisesta lähtien. Ja sämpylän kera nautitaan perinteisesti vaikka kylmä olut. Toki kahvi tai tuore appelsiinimehukin sallitaan :-) Ja ei muuta kuin herkuttelemaan... 

tiistai 24. syyskuuta 2019

Mitä meidän perhe harrastaa

Syksy on perinteisesti sitä aikaa kun aloitetaan uusia harrastuksia tai ehkä jatketaan niitä vanhoja kesälomien jälkeen. Suomessa tämä ehkä vielä korostuu sillä kesällä monet haluavat vain nauttia olostaan ja kesäisistä keleistä mutta sitten kun alkaa syksy, sateet ja pimeys niin on taas aikaa harrastuksille.  Täällä Kanarialla on siinä mielessä vähän erilaista että lomakausi ei ole niin vahvasti kesäpainotteinen sillä monilla aikuisilla lomat painottuvat ajankohtaan jolloin ei matkailukausi ole aivan vilkkaimillaan eli monilla arki jatkuu kesällä aivan normaaliin tapaan. No, toki koululaisilla on sentään vapaata kesäkuun lopusta syyskuun alkuun mutta ei se välttämättä tarkoita taukoa harrastuksista. Esim. ystäväperheen tytär kävi läpi elokuun rytmisen kilpavoimistelun treeneissä useamman kerran viikossa useamman tunnin kerrallaan. 

Meidän perheessä pikkuneidin tanssiharrastus jäi kesätauolle kesäkuun lopussa olleen esityksen jälkeen. Toki heinäkuussa olisi mahdollisuus osallistua tanssikoulun koko kuukauden kestävälle kesäleirille (arkisin klo 9-13) mutta me olemme lähes aina heinäkuun Suomessa joten pikkuneiti ei ole kesäleirille osallistunut. Kesän ajaksi jätimme tauolle myös ratsastuksen sillä hellekeleillä ei ratsastus houkuttele. Toki pikkuneiti kävi kesälomalla Suomessa ratsastamassa peräti pari kertaa viikossa.

 

Ja täällä kotona puolestaan kesäharrastukseksi riitti ihan taloyhtiön pihassa oleva uima-allas. 

Nyt olemme kuitenkin palanneet taas harrastusten pariin. Pikkuneidillä alkoivat tanssitunnit viime viikolla modernin tanssin merkeissä mutta sitä harrastetaan vain kerran viikossa eli keskiviikkoisin klo 16-17. Menemme sinne siis suoraan koulusta sillä neidin koulupäivä loppuu klo 15:50. 

 

Klassisen baletin tunnit alkavat vasta lokakuun alussa ja niitä tulee olemaan kaksi kertaa viikossa, tiistaisin ja torstaisin klo 17-18. Ihan kiva aika sillä ehdimme koulun jälkeen hetkeksi kotiin syömään välipalaa ja vaihtamaan vaatteet rauhassa. Viime vuonna kaikki tunnit olivat suoraan koulun jälkeen ja se oli aikamoista stressiä kun piti ajaa koululta n. 10 minuuttia urheiluhallille. Ajomatkan aikana neiti nautti nopeasti pientä välipalaa. Perillä ikuinen parkkiongelma eli stressiä siitä, että löytyykö parkkipaikkaa vai pitääkö jättää segunda filaan eli kakkosiriviin jo pysäköityjen autojen vierelle. Perille nopeasti vessaan, vaatteiden vaihto ja hiusten laitto nutturalle. No, tänä vuonna siis pääsemme vähän helpommalla sen suhteen. 

                                                 

Tanssitunnit ovat ihan yksityisessä tanssikoulussa, joka käyttää paikallisen urheiluhallin tiloja. Ajomatka on meiltä reilut 5 minuuttia ja koululta n. 10 minuuttia. Neiti on tanssinut näillä tunneilla jo monta vuotta ja rakastaa tanssiharrastustaan. Kuukausi maksu on kolmesta tunnista 30 euroa / kk ja lisäksi maksetaan jäsenmaksu 24 euroa kerran vuodessa. Sekä tarvittaessa esityksissä käytettävät vaatteet.

Viime viikolla palasimme myös ratsastusharrastuksen pariin. Tänä vuonna otimme ratsastustunnin perjantai-illalle klo 19. Talvella joudumme ratsastamaan pimeällä mutta onneksi kentällä on valot. Myöhäinen aika ei haittaa siinäkään mielessä, että edessä on viikonloppu eli tarvittaessa lauantaina voi nukkua vähän pidempään. Meillähän neiti aloitti säännölliset tunnit täällä vuosi sitten ja pari kk katselin kentän laidalla kunnes tajusin, että ajan voi käyttää paremmin ja ratsastaa itsekin. Niinpä aloitin uudelleen 18-vuotiaana lopettamani harrastuksen ja ihan mukavaa on ollut. Ja kivaa kun on pikkuneidin kanssa yhteinen harrastus. Emme tosin käy samalla tunnilla vaikka tunnit ovatkin samaan aikaan eli neiti on omalla tunnillaan ja minä omallani - koska vielä toistaiseksi tasoerot ovat sen verran isot. Mutta ehkä joskus tulevaisuudessa voimme olla samalla tunnilla. 




Ratsastuskoulu on reilun 10 minuutin automatkan päässä eli sen takia ei tarvitse kovin pitkälle ajella. Meidän kahden tunnit maksavat yhteensä 100 euroa kuukaudessa eli pitäen sisällään yhteensä 8 tuntia. Ei siis kovin paha hinta. Neiti haluaisi käydä tallilla useamminkin mutta tällä hetkellä ajallisesti se ei ole mahdollista. Etenkin kun neiti halusi aloittaa tänä vuonna vielä uuden harrastuksen eli nämä neljä viikottaista aktiviteettia ei ole ilmeisesti riittävästi.

Lokakuun alussa meidän harrastuspalettiin tulevat vielä CrossFit kids-tunnit kaksi kertaa viikossa. Nämä tunnit ovat tietysti samalla salilla jossa itsekin treenaan ja vedän tunteja. Ensimmäistä kertaa aloitamme nyt tunnit lapsille koska kysyntää on ollut sen verran paljon. Ja kun neiti kuuli, että tunnit alkavat niin hän halusi ehdottomasti ryhmään mukana. Tunnit kuitenkin osuvat päiville, jolloin meillä on jo harrastuksia ja yritin varovaisesti sanoa, että ehkä kaksi lajia yhdelle päivälle pitkän koulupäivän jälkeen on vähän liikaa. Mutta ei auta - hän haluaa mennä. Joten kokeilemme nyt sitten lokakuun ajan, että miten homma lähtee käyntiin. Itse toimin näillä tunneilla samalla sitten myös vetäjänä - kun kerran paikalla olen joka tapauksessa. Tunnit tulevat siis olemaan ke & pe klo 17:20-18:20 eli keskiviikkoisin suuntaamme sinne suoraan tanssitunnin jälkeen ja perjantaina puolestaan CrossFitin jälkeen suuntaamme suoraan ratsastamaan. Apua - aika kiireisiä tulevat siis arki-illat olemaan! 

  



CrossFit kids- tunnit maksavat normaalisti 40 euroa / kk mutta toki saan ne vähän edullisemmin koska olen itse valmentajana. 

Pikkuneiti on siis selvästi meidän perheen monipuolisin harrastaja. Itse käyn ratsastuksen lisäksi myös CrossFit-salilla, jossa siis treenaan 5 x viikossa ja lisäksi vedän tunteja. Eli salilla menee arkipäivisin yleensä koko aamupäivä n. klo 12 asti. Ja noiden lasten tuntien alkamisen myötä siellä tulee vietettyä aikaa myös iltaisin. Muita harrastuksia en sitten enää kaipailekaan... 







Toki tiedostan, että harrastuksia ei pitäisi myöskään olla liikaa ja aikaa pitäisi jäädä vapaaseen leikkimiseen mutta jos neiti itse haluaa harrastaa niin mikäs minä olen sitä estämään. 


Näiden liikunnallisten harrastusten lisäksi ohjelmassa on vielä Suomi-koulua joka toinen lauantai klo 10:30-13:30, jossa itse toimin opettajana ja pikkuneiti on myös mukana. Eli ihan pelkkää lepoa ei ole tiedossa edes viikonloppuisin. Mutta toki yritämme sitten etsiä niitä lepohetkiä aina mahdollisuuksien mukaan. 

Puoliso meillä puolestaan harrastaa lähinnä pyöräilyä ja pilatesta eli hän käy pilates-tunneilla pari kertaa viikossa ja pyöräilemässä yleensä 3-4 kertaa viikossa. Ja aina silloin tällöin hän saattaa lähteä SUP-lautailemaan tai leijasurffamaan. Puolisolle on tärkeää se, että hän pystyy liikkumaan omien aikataulujen mukaan eli yleensä mieluiten aamuvarhaisella eli niinä päivinä kun ei ole aamuvuoroa niin aika usein hänet löytää pyörän selästä. Tai joskus rannalta SUP-laudan kanssa. 



Meillä on näiden vakiharrastusten lisäksi myös sitten ns. lomaharrastuksia eli joita käytännössä harrastetaan vain lomilla. Leijasurffaus on yksi näistä - sitä harrastan myös itse. Tosin täällä Gran Canarialla en tykkää lajia harrastaa koska rannat ovat niin kivikkoiset ja tuuli monesti todella voimakas. Mutta aika usein lomakohde valitaan esim. sen mukaan, että siellä pystyy lajia harrastamaan. Pikkuneiti ei ole vielä lajia kokeillut mutta onneksi viihtyy rannalla muuten.



Ja sitten meillä on vielä yksi koko perheen yhteinen lomaharrastus eli laskettelu / lumilautailu. Pikkuneiti laskettelee, minä pääasiassa lumilautailen ja joskus myös laskettelen, puoliso lumilautailee. Näille reissuille yritämme päästä vähintään 1-2 kertaa vuodessa ja ne ovat ehdottomasti vuoden kohokohtia. Pääasiassa meidän laskettelureissut suuntautuvat joko Andorraan tai Sierra Nevadalle koska niihin on sellainen järkevä lento + ajomatka täältä Kanarialta. Näille reissuille aika usein lähtee myös ystäväperheitä mukaan eli tämä on sellainen koko ystäväseurueen yhteinen harrastus! 

                                       

Meidän perheessä ollaan siis aika aktiivisia ja liikkuvaisia. Mitäs teillä harrastetaan?

                       



sunnuntai 22. syyskuuta 2019

Kun taivaalta satoi hiekkaa ja muita syyskuun kuulumisia

Niin sitä ollaan kohta virallisesti syksyn puolella. Ja vähän siltä jo tuntuukin vaikka ilmat ovat edelleen lämpimät täällä Kanarialla. Jos ei jopa helteiset sillä päivisin lämpötila nousee edelleen monena päivänä tuonne 30 asteen tuntumaan. Mutta syksyn tuntua on kuitenkin olemassa. Aamulla tuntuu mukavan raikkaalta kun pikkuneiti klo 8:30 suuntaa kouluun - lämpöä ehkä 20-22 astetta. Myös iltaisin viileys jo tuntuu ja pelkällä topilla ei välttämättä enää pärjää iltasella. Myös uima-altaan lämpötila on selvästi viilentynyt kesän lämpötiloista vaikka toki siellä edelleen tarkenee uida. 

                                  

Myös syksyn ensimmäinen sade on saatu täällä saaren eteläosassa. Tosin enemmän taisi sataa hiekkaa kuin vettä. Todellakin. Taivaalta satoi siis kirjaimellisesti hiekkaa. Pisarat olivat valtavan kokoisia mutta eivät kunnolla edes maata kastelleet. Mutta aikamoista jälkeä sade sai aikaiseksi - joka paikka on hiekan peitossa. Terassin pöydältä sai kerättyä kasallisen hiekkaa. Autot olivat aivan järkyttävän näköisiä. Ja yleensäkin kaikki paikat täynnä sateen tuomaa hiekkaa. Viime viikko on siis oltu pesuhommissa - pesty terassia, pesty ikkunoita, pesty autoa, pesty terassihuonekaluja. 

                                                         Autot näytti tältä... 

Syyskuu on ollut taas arkeen palaamisen kuukausi. Koulut alkoivat torstaina 5.9. mutta pieni alkukevennys sentään lukuvuoteen saatiin kun heti ensimmäinen viikonloppu oli täällä pitkä viikonloppu maanantain ollessa myös vapaapäivä. Mutta sen jälkeen on aika nopeasti aloitettu arki ja ahkerointi. Kouluun on kannettu kirjoja (jäävät onneksi sinne koko vuoden ajaksi ja kotiin tuodaan tarvittaessa vaan se kirja, mistä on läksyjä) ja muita varusteita. Niitä on myös pyydystetty pitkin kyliä. Taide-tunteja varten tarvitaan joku "maalaustakki" , mitä käytetään kouluvaatteiden päällä suojana. Neiti ei halunnut enää perinteisiä joka kaupassa myytäviä koska ne olivat kuulemma liian lapsellisia joten noin 20 kaupan läpikäynnin jälkeen tilasin sopivan netistä. Tosin sitäkään ei taaskaan saatu suoraan tänne Kanarialle tilattua vaan piti tilata appivanhemmille Madridiin josta he sen lähettivät tänne. No, saimme kuitenkin. 

Myös sopivaa sähköpiano on etsitty kissojen ja koirien kanssa. Koulun suosittelemassa musiikkikaupassa kun pianot maksoivat n. 200 euroa enkä ihan heti lähde kyllä sellaista summaa pulittamaan koska en ole ollenkaan varma, että haluaako pikkuneiti lopulta jatkaa tuota pianon soittoa. Voi olla, että parin viikon päästä mieli muuttuu ja hän haluaakin kuoroon. Koulussa nimittäin pitää näin 3.luokalla valita oma instrumentti ja musiikkitunnit tästä lähtien ovat erikoistuneet tuohon - valittavana oli huilu, piano, kitara taikka kuoro. No, pienen etsimisen jälkeen naapurikaupungista löytyi piano, joka maksoi vain 30 euroa. Täydellistä. Paitsi, että siinä ei ollutkaan koulun vaatimaa liitäntää kuulokkeille. Enpä huomannut sitä kaupasta tarkistaa. Joten ei muuta kuin seuraavana päivänä palauttamaan piano takaisin ja jatkamaan etsintöjä. No, loppujen lopuksi täytyi taas tyytyä Amazonin tarjontaan josta löytyi 70 eurolla kelpo piano. Saa tosi nähdä, että milloin piano sitten tänne saapuu. No, siihen asti neiti saa koulussa soitella pienellä 3 oktaavin pianollaan (koulu vaatii 4-5 oktaavin pianoa). 

                    En edes kuvitellut, että myynnissä olis pianoja joihin ei saa kuulokkeita kiinni... 

No, onneksi itse koulu on lähtenyt hyvin käyntiin. Neiti on ollut tyytyväinen ja ihan parasta on ollut, että luokkia ei sekoitettu joten ystävät pysyivät samoina. Myös luokanvalvoja/englanninkielisten aineiden opettaja on todella mukava ja lapset tykkäävät hänestä paljon. Myös kaikki muut opettajat ovat kuulemma kivoja - ainoastaan espanjan/matematiikan opettaja on kuulemma tylsä ja huutaa koko ajan. No, aina ei voi voittaa. Ja ihan hyvä että tottuvat siihen, että elämässä tulee vastaan myös niitä ei niin kivoja tyyppejä ja niitäkin on vain totuttava sietämään. 


Muuten tämä kuu on mennyt varsin mukavasti ja leppoisasti. Vähitellen harrastukset ovat alkaneet - ensin moderni tanssi, sitten ratsastus ja reilun viikon päästä alkavat myös balettitunnit. Ihan kivaa, että kaikki ei ala heti kerralla. Nimittäin tuo iltapäivän harrastuksiin kuljettaminen vaatii aika paljon aikaa ja hermoja äidiltä. Mutta minkäs teet kun lapsi tykkää harrastaa ja mitään harrastusta ei ole kodin lähellä. Onneksi sentään on harrastuksia, joita voin yhdessä harrastaa pikkuneidin kanssa. Eli omat ratsastustunnit alkoivat myös jälleen kesätauon jälkeen. Meidän ratsastustunti on tänä vuonna perjantai-iltana klo 19 mutta olen aikaan tyytyväinen koska silloin ei enää ole kuuma. Eikä myöhäinen aika haittaa koska siitä alkaa sitten viikonloppu eli seuraavana päivänä voi nukkua vähän pidempään. 

Syyskuun viikonloput olemme ottaneet tähän asti aika leppoisasti eri juttujen parissa. Eli olemme pyrkineet vielä nauttimaan näistä lämpimistä keleistä. Perinteinen auringonlasku- pizza ilta dyyneillä vietettiin viime viikonloppuna. Olipa taas mahtava juttu. 

 


 



Kävimme myös vesipuistossa, jonne lupasimme neidin viedä tänä kesänä ainakin kerran mutta emme koskaan ehtineet. No, syyskuu on mitä parhain aika vierailla siellä koska väkeä on vähemmän eli jonoja ei ollut juuri lainkaan. Ja kelit ovat nyt syyskuussa mitä parhaimmat - ei enää niin kuuma kuin kesällä mutta edelleen todella lämmintä

 


Syyskuu on ollut myös kaverisynttäreiden aikaa - kahdet synttärit olemme viettäneet tämän kuun aikana. Ystäväperheen tyttären 10-vuotissynttärit eläin-teemalla. Hauskaa oli niin lapsilla kuin aikuisilla. 
                                                          pikkuneidin riikinkukko-asu 


Parhaan luokkakaverin synttärit vietettiin puolestaan Angry Birds-aktiviteettipuistossa. Sielläkin niin lapset kuin aikuiset viihtyivät. Lapset puistossa ja aikuiset varjossa pöydän ääressä kuulumisia vaihtaen. Täällä on nimittäin tapana, että vielä tämän ikäisten lasten synttäreillä ovat vanhemmat (tai ainakin toinen heistä) mukana. Mutta olen onneks siinä mielessä, että pikkuneidin luokkakavereiden äidit ovat hyviä tyyppejä ja muutamasta on tullut myös vähän läheisempi ystävä, joiden kanssa olemme silloin tällöin nähneet myös koulujuttujen ja synttäreiden ulkopuolella. 

   


Olemme viettäneet myös perinteistä moonlight-cinema iltaa kotosalla. Ei muuta kuin televisio ulos, herkut pöytään ja nauttimaan elokuvasta sinisen taivaan alla. Tämä on näitä meidän perinteisiä syyskuun juttuja, joka pitää tehdä joka vuosi näihin aikoihin. 






Syyskuussa olen palannut myös vetämään taas CrossFit-salillamme tunteja. Tällä hetkellä tosin vain 3 x viikossa mutta omien treenien lisäksi tämä on ihan sopiva määrä. Mutta lokakuussa todennäköisesti näitäkin tulee vähän lisää sillä vihdoin ja viimein salillamme aloitetaan CrossFit kids-tunnit. Niistä lisää tunnelmia sitten lokakuussa! 

                                                   

Varma syksyn merkki meillä on myös Suomi-koulun alkaminen. Nyt on taas luvassa ohjelmaa joka toiselle lauantaille kesään asti. Itse jatkan edelleen opettajana pienten ryhmässä vaikka kesällä vähän jo pohdin lopettamista. Mutta pikkuneidin vaatimuksesta jatketaan nyt sitten ainakin vielä vuosi. 

 


Tänään kävimme alkavan syksyn kunniaksi päivittämässä vähän vaatepuolta. Täällä kaupathan ovat täynnä jo syysvaatteita - saappaita, pitkähihaisia, takkeja jne. vaikka ulkona lämpötilat ovat vielä hellelukemissa. Täällä ei todellakaan mennä säiden mukaan vaan vuodenaikojen mukaan. Kun on syksy niin sitten pukeudutaan syksyisesti!  

Oma personal shopperini valitsi äidille syksyisen mekon sekä housuhameen koska käytän kuulemma hameita ja mekkoja ihan liian vähän. Jospa nyt sitten enemmän. Aika hyvä tyylisilmä tyttärellä - täytyy myöntää.. 



 

Syyskuu on siis mennyt mukavissa tunnelmissa ja toivottavasti jatkuu myös samoin. Hyvää syksyä kaikille!