keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Lo-lo-lo-lo-lomalle...

Kolmea viikkoa jäljellä "kesäloman" alkuun eli siihen kun pikkuneidin koulu loppuu ja me lähdemme lomalle, osa 1. Itse asiassa neidiltä jää ihan viimeiset koulupäivät väliin mutta kun puolison loma alkaa silloin niin pakkohan se on hyödyntää jotta ehtii kaikki lomasuunnitelmat toteuttaa. Eikä tässä vaiheessa noilla viimeisillä päivillä ole edes mitään merkitystä koska mitään todistuksia tai virallisia kevätjuhlia ei ole luvassa. 

Niin se on vierähtänyt neljä vuotta pikkuneidillä Montessori-koulun esikoulussa. Reilun 2-vuoden iässä hän siellä aloitti ja nyt ikää on 6 vuotta. Upeita muistoja jää kyllä tuolta ajalta - kertaakaan ei ole tarvinut katua, että tuon valinnan aikoinaan teimme. Tulevaisuudessa luvassa ihan erillinen kirjoitus siitä, että mitä noista neljästä Montessori vuodesta on jäänyt takataskuun. 

Nyt kuitenkin edessä on kohta ansaittu kesäloma ja syksyllä alkaa sitten "virallinen" koulu eli primaria-alakoulu. 



Mutta mitä kesäloma sitten tuo tullessaan? 

Vielä viikko sitten meillä ei ollut mitään varauksia tehtynä mutta tämän viikon aikana puoliso on ollut iltavuorossa joten olen ehtinyt iltaisin tutkia vaihtoehtoja, vertailla hintoja ja vähitellen homma on alkanut muodostua. Täällä Kanarialla kun asuu niin lomalle lähtö ei ole aina mikään yksinkertainen juttu sillä usein pitää ensin päästä mantereelle koska suorien lentojen suhteen vaihtoehtoja on aika paljon vähemmän. Saksaan, Englantiin, Ranskaan ja Italiaan käytännössä pääsee mutta jos haluaa lomalle johonkin muualle niin aina on edessä pysähdys mantereella ja usein myös yöpyminen. Ja tämä taas tietää aina lisäkuluja. Eli vaihtoehtojen vertailu on aikaa vievää - lentääkö Barcelonaan ja sieltä eteenpäin. Vai Madridiin, jossa on mahdollisuus yöpyä ilmaiseksi. Mutta sitten taas jatkolento maksaa enemmän tai aikataulut ovat huonompia. Aina on monta osaa, joiden pitää sopia yhteen. Mutta ennen matkaoppaaksi lähtemistä olin useamman vuoden töissä matkatoimistossa joten tuo lentojen ja parhaimpien yhdistelmien etsiminen on mukavaa puuhaa  :-) 

Ja niin ne lomasuunnitelmat ovat siis alkaneet hahmoittua. Loma nro 1 vietetään Espanjassa - ensin kesäkuussa suuntaamme entiselle kotisaarelle Fuerteventuralle, jossa on tarkoitus levätä ja nauttia, tavata ystäviä ja toivottavasti myös leijasurffata. Viettää laatuaikaa ihan perheen kera sillä kevät on ollut kiireinen ja monin puolin aika raskas. Puoliso on tehnyt paljon ylitöitä, paljon ilta- ja yövuoroja ja itse puolestani olen ollut käytännössä kokonaan vastuussa kodista, kotitöistä, ruokaostoksista sekä pikkuneidistä ja hänen kuljetuksistaan. Mutta kohta onneksi alkaa helpottaa kun koulu Las Palmasissa loppuu ja päivittäiset ajelut sinne. 

Toivottavasti luvassa on hyviä tuulia sillä viimeiset kaksi kertaa olemme lomailleet Fuerteventuralla niin että tuulista ei ole ollut juurikaan tietoa... Joten viimeisestä kitesurf kerrasta alkaa olla jo aikaa - mieli tekee vesille! 




Fuerteventuralta jatkamme suoraan Madridiin, Espanjan isovanhempien luokse. Siellä on tarkoitus viettää neljä päivää. Ajatuksena on leikkiä myös vähän "turistia" eli näyttää pikkuneidille Madridia. Vaikka olemme käyneet kymmeniä kertoja siellä niin kertaakaan pikkuneiti ei ole päässyt keskustaan asti. Nyt pitää asia korjata!  Myös johonkin teema/huvipuistoon aiomme suunnata. Ja tietysti iltaisin puolison kanssa käymme hoitamassa parisuhdetta illallisilla kun kerrankin on lastenhoitajat tarjolla. 

Ehkä saatamme piipahtaa myös Madridin Snowzone sisähiihtokeskuksessa jossa kävimme myös viime kesänä vilvoittelemassa Madridin kesähelteiden keskellä. 


Sieltä sitten takaisin heinäkuun alussa kotisaarelle kolmeksi viikoksi ja 24.7. on sitten itselle ja pikkuneidille lennot Suomeen varattuna. Valitettavasti puolisolla ei ole lomaa silloin eli häneltä jää tänä kesänä Suomi-reissu väliin. Sen kummempia suunnitelmia Suomi-lomalle emme ole tehneet - mennään fiilispohjalla ja säiden mukaan. Pikkuneidille tärkeintä on kuitenkin se, että ollaan Suomessa ja elämykseksi riittävät ihan arkipäiväiset jutut. Mutta jokunen pikkureissu on varmasti edessä - ehkäpä Puuhamaa, Ähtärin eläinpuisto tmv. 

Tässä muistoja viime kesän Suomi-reissulta! 












Elokuun puolessa välissä palaamme sitten taas takaisin kotisaarelle pariksi viikoksi kunnes  kuun lopussa alkaa puolisolla taas yksi lomajakso ja silloin suuntaamme sitten koko perheen kesken pienelle kiertomatkalle. Lennämme Roomaan kolmeksi päiväksi ja sieltä matka jatkuu Montenegroon sekä Kroatian Dubrovnikiin. 

Miksi moinen yhdistelmä? Alunperin on suunnitelmissa matka Dubrovnikiin koska olen ollut siellä aikoinani töissä useamman kesän ajan ja itselleni kohde on erittäin rakas. Olen jo pitkään suunnitellut, että saisin viedä perheeni sinne ja nyt siihen sitten tuli mahdollisuus. Kroatia on tällä hetkellä tosi suosittu espanjalaisten keskuudessa ja suoria lentoja on nykyään niin Madridista kuin Barcelonasta. Mutta tällä kertaa menemme kuitenkin Rooman kautta koska pikkuneiti halusi matkustaa Italiaan. Ja kohteeksi valikoitui siellä Rooma lähinnä sopivien lentoyhteyksien takia. Mutta Roomaan on aina kiva mennä! 


Edellinen Rooman reissu vuodelta 2010 







Italiasta jatkamme sitten Adrianmeren toiselle puolelle eli lennämme Dubrovnikiin.  Tosin emme jää sinne vaan lentokentältä ajamme suoraan Montenegron puolelle ja vietämme siellä muutaman päivä. Myös se on tuttu parilta työvuodelta joten kivaa päästä sielläkin taas käymään. Viimeinen kesä Balkanilla tuli vietettyä tasan 10 vuotta sitten - mielenkiintoista nähdä, että miten ovat paikat muuttuneet tuossa ajassa. 

Montenegrossa on ihan huikeita maisemia ja siellä saisi helposti viikon vietettyä jo yksistään mutta tällä kertaa joudumme tyytymään vain muutamaan päivään. Itselle kuitenkin maa on tuttu joten pystyn suunnittelemaan kaikki etukäteen niin että ehdimme näkemään siinä ajassa mahdollisimman paljon. 







Ja reissu huipentuu sitten neljään päivään Dubrovnikissa - joka on sinne ihan riittävä aika kun ei tarkoituksena ole lähteä sieltä enää pohjoisemmaksi. 

                                                      Oi Dubrovnik, kaunis Dubrovnik.... 




Ja Dubrovnikista sitten  Barcelonan kautta takaisin kotisaarelle syyskuun alussa juuri ennen koulun alkua. Melkoinen reissukesä on siis tiedossa ja lentoja tulee ihan kiitettävästi. Mutta onneksi neiti on kokenut reissaaja ja hänen kanssaan on helppo matkustaa. ´

Mitä nämä kaikki reissut sitten tulevat oikein kustantamaan? Paljon rahaa niihin toki palaa mutta pitkäjänteisellä ja järkevällä suunnittelulla kustannukset pysyvät mielestäni kohtuullisina. Emme majaile missään 4 tähden all inclusive -hotelleissa vaan pääasiassa yksityisiltä vuokratuissa asunnoissa tai kohtuuhintaisissa hotelleissa. Lennot lennetään vaikka halpisyhtiöillä ja reissuun lähdetään vain käsimatkalaukkujen kanssa. Riittävät muuten ihan täysin lapsen kanssakin matkustaessa useamman viikonkin lomalle - testattu on, useampaan kertaan! 

Tässä vähän kululaskelmia (kaikki hinnat on yhteishintoja koko porukalle): 

loma, osa 1. 
Lennot Gran Canaria- Fuerteventura       50 €  Canaryfly
Majoitus Fuerteventuralla, 5 yötä           250 € 
Lennot Fuerteventura-Madrid                 135 €  Ryanair
Majoitus Madridissa isovanhempien luona
Lennot Madrid - Gran Canaria               190 €   Ryanair
_________________________________________________
Loman hinta 208 €/ henkilö

Loma, osa 2. 
Lennot GC-Malaga-Suomi                     350 €   Norwegian
Majoitus Suomessa isovanhempien luona
Lennot Pori-Tukholma                            150 €   Nextjet
Lennot Tukholma-Gran Canaria             220 €   Norwegian
_________________________________________________
Loman hinta 360 € / henkilö  

Loma, osa 3. 
Lennot Gran Canaria-Rooma                 250 €  Norwegian
hotelli Rooma 3 yötä                              270 € 
Lennot Rooma-Dubrovnik                      140 €  Vueling
majoitus Budva, Montenegro 2yötä        200 € 
majoitus Dubrovnik  4 yötä                     440 € 
lennot Dubrovnik-Barcelona-G.Canaria  530 € Vueling
_________________________________________________
Loman hinta 610 €/ henkilö. 
Tämä on suhteellisen kallis reissu mutta elokuu on suosittu lomakuu joten lennot ovat kalliimpia ja myös hotellit. Dubrovnikista ei tahdo hyvää majoitusta löytää alle 100 €/ yö. Tai löytyisi jos olisi valmis tinkimään sijainnista mutta lyhyellä reissulla keskeisestä sijainnista kannattaa maksaa - etenkin lapsen kanssa reissatessa. 

Eli koko kesän reissuihin (lennot ja majoitus)  menee yhteensä n. 3200 €. Onhan tuo aika summa ja samalla rahalla pääsisi lomalle vähän kauemmaksikin. Mutta näillä mennään nyt tällä kertaa. Halvemmalla olisi varmasti päässyt jos olisi varannut lentoja ja hotelleja vähän aikaisemmin mutta aina se ei vain ole mahdollista... 

Toisaalta... eilen tapasimme juuri täällä Gran Canarialla ystäväperheen, joka tuli Teneriffalta tänne viettämään lomaa. He maksoivat viikon lomastaan lähes 2500 € mutta majoittuvatkin saaren parhaassa hotellissa. Nämä ovat niitä valintakysymyksiä - haluaako maata viikon 5 tähden hotellissa eikä liikkua sieltä mihinkään vai tekeekö kesässä kolme eri reissua? Meille jälkimmäinen on oikeastaan ainoa mahdollinen vaihtoehto - löhölomat hotellissa eivät ole meitä varten. Varsinkin kun kotona paistaa aurinko melkeinpä ympäri vuoden, taloyhtiön pihasta löytyy uima-allas ja rannalle on matkaa 10 minuuttia niin ei tarvitse lomalla enää rantoja ja aurinkoa hakea... eikä muuten haittaa vaikka Suomessakaan ei olisi mitään helteitä - ei me sinne mennä aurinkoa ottamaan :-) Kunhan nyt ei vaakatasossa sada kolmea viikkoa... 

Tällaisia lomasuunnitelmia tällä kertaa. Loppuvuodelle olisi pari lomapätkää puolisolla vielä tiedossa eli jotain reissuja varmasti teemme myös silloin. Mutta niitä suunnitellaan vasta sitten kesälomien jälkeen.

Mukavaa kesäkuun alkua kaikille! 










perjantai 26. toukokuuta 2017

Helppoa leivontaa lasten kanssa: kookospallot

Pikkuneiti oli koulussa päässyt valmistamaan kookospalloja ja tykästyi niihin sen verran paljon, että sellaisia piti valmistaa kotonakin. Niihin kuulemma laitettiin vain kookosjauhoja, kondensoitua maitoa ja vähän jauhoja. Sellaista meiltä ei tähän hätään löytynyt mutta muuntelin vähän reseptiä ja hyvin onnistui näinkin. Ei paljon helpommaksi "leipominen" enää käy. Aineet vain sekaisin, pyörittely palloiksi ja lopuksi pallot kookosjauheeseen. Ja sitten kylmään odottamaan herkuttelua! 

Kovin tarkkaa reseptiä en osaa laittaa koska teimme näitä vähän mutu-tuntumalla mutta näiden teko on siinä mielessä helppoa, että jos taikina jää liian kuivaksi niin sitten vaan vähän nestettä lisää tai jos on taikina liian kosteaa niin sitten voi lisätä hiukan jauhoja. 

Laitoin taikinaan n. 100 kookosjauhoja, sitten joukkoon 3 rkl kookosöljyä, 3 rkl agavesiirappia ja muutama rkl kookosmaitoa.  Vähän vaniljaa mausteeksi ja jauhoja sen verran, että taikinsta tulee helposti muovattavaa. Sitten vain taikina palloiksi ja ne pyöritellään vielä kookosjauhoissa. Jos käyttää kondensoitua maitoa niin silloin ei tarvitse kookosöljyä eikä agavesiirappia. 




Vähän kuin Bountya söisi mutta ilman suklaakuorrutusta! Tai voisihan nuo sulatettuun suklaaseenkin kastaa niin sitten saisi bountypalloja. 

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

10 vuotta profiilikuva elämää

Blogeissa kiertää tällä hetkellä haaste "10 vuotta profiilikuva elämää" eli tarkoituksena on esitellä Facebookin profiilikuvien kautta elämää 10 vuoden ajalta. Ensimmäinen profiilikuva näyttäisi olevan juurikin vuodelta, tarkemmin syyskuulta 2007 eli vajaan 10 vuoden takaa. 

Tässä siis 10 vuotta elämääni profiilikuvien kautta!

Vuosi 2007: kuva on otettu Montenegron Tara-joelta. Olin tuona kesänä viimeistä vuotta töissä oppaana Balkanin alueella, ensin Kroatiassa ja loppukesän Montenegrossa. Yksi retkistämme suuntautui raftingveneillä Tara-joen mielettömiin maisemiin. Upea paikka! Kuvan otti paikallisoppaamme.

-

Vuosi 2008: Tämä kuva on otettu Suomessa, automaattilaukaisulla vanhempieni entisessä kotitalossa. Pari päivää aikaisemmin olin käynyt laittamassa hiustenpidennykset.


Vuosi 2009: Tämä on otettu syyskuussa Fuerteventuralla, jossa olin silloin töissä ja itse asiassa talven jälkeen jäin sinne sitten vakituisesti asumaan. Ensiaskelia leijasurffauksen parissa, takana juuri alkeiskurssi. Kuvauspaikka on meidän vakioranta Flag beach ja kuvan on ottanut rakas puolisoni.


Vuosi 2010: Kuva on otettu helmikuussa Madridin lähellä sijaitsevassa minimaalisessa Valdeski-laskettelukeskuksessa. Olin juuri hiljattain oppinut lumilautailemaan eli treenaamaan piti päästä aina kun siihen vain oli mahdollisuus.  Jäätävänkylmä sää ei edes menoa haitannut. Kuvan on ottanut rakas puolisoni.


Toinenkin kuva samalta vuodelta, otettu heinäkuussa Mauritiuksella. Tämä kuva on myös blogini otsikkokuva. Otettu heinäkuussa Mauritiuksella, joka oli ikimuistoinen seikkailureissu. Kaksi viikkoa parasta kitesurf-rantaa etsimässä, kävimme myös Rodriguesin pikkusaarella ja lopulta päädyimme tuonne kuuluisalle Le Mornen kiterannalle.




Vuosi 2012: Kuva on otettu Sierra Nevadalla maaliskuussa. Ensimmäinen laskettelureissu pikkuneidin syntymän jälkeen. Kuvan on ottanut puolison veli sillä vuorottelimme hoito- ja laskuvuoroja puolison kanssa.


Vielä toinen lumikuva samalta vuodelta, elokuussa Galician rannikolta pohjois-Espanjassa. Olimme siellä Espanjan isovanhempien kesäasunnollla viikon verran ja kävimme useana päivänä puolison kanssa melomassa kun abuelot toimivat lastenvahtina.


Vuosi 2013: Jälleen kerran harrastuskuva... Tällä kertaa taas entiseltä kotisaarelta Fuerteventuralta. Tuolloin asuimme jo Las Palmasissa mutta kitesurf-harrastus sekä ystävät vievät meitä usein minilomalle tuolle mahtavalle saarelle. 


Vuosi 2014: Kuva on Las Palmasin kodista ja pikkuneidin ensimmäisiä kunnon leivontatuokioita. Ikää hänellä 3 vuotta, synttärit olivat juuri takana. Leivoimme muffinsseja. Yhteiset leivontahetket kuuluvat edelleen meidän harrastuksiin.


Samalta vuodelta löytyy toinenkin profiilikuva, joka on syyskuussa Suomessa otettu perhepotretti.


Vuosi 2015: Tämä profiilikuva on otettu Pariisin Disneylandissa, jossa olimme toukokuussa. Pikkuneiti eli juuri aktiivisinta prinsessavaihetta, joten reissu oli ikimuistoinen. Mukana olivat myös puolison veli tyttöystävänsä ja poikansa kanssa sekä Espanjan isovanhemmat, jotka maksoivat reissun.



Samalta vuodelta on vielä toinenkin profiilikuva, joka on otettu Grandvalirassa, Andorrassa. Pikkuneiti menossa ensimmäistä kertaa hiihtotunnille ja rakkaus harrastukseen syntyi. Tuosta paikasta onkin tullut meidän vakituinen lumilomakohteemme sillä se on sopivan matkan päässä ja laskettavaa riittää meille ihan riittävästi. Myös sääolosuhteet ovat aina suosineet meitä.



Ja vielä kolmaskin profiilikuva samalta vuodelta, tällä kertaa Pori Jazzeilla otettu rakkaan ystävän toimesta.

Ja vielä neljäskin samalta vuodelta. Tämä on ollut selvästi vilkas vuosi kun kuvat ovat vaihtuneet tiheään. Tällä kertaa Rovaniemeltä! 


Vuosi 2016: Kuva otettu kesällä Suomessa, Porissa. Cityjuhannusta viettämässä ystävien kanssa Porissa.

Sama vuosi ja kuva kesäiseltä Saksan reissulta.

Ja vielä kolmaskin kuva samalta vuodelta, tällä kertaa joulun viettoa Malagassa. 


Vuosi 2017: Nykyiseltä kotisaarelta Gran Canarialta, Guayadequen rotkolta. Sieltä löytyy vanhoja luola-asuntoja, joista osa on muutettu ravintoloiksi. Kävimme siellä tammikuussa retkellä Espanjan isovanhempien kanssa.


Vuoden toinen profiilikuva on Andorran reissulta, jossa olimme ison ystäväseurueen kera ja myös lapset olivat tietysti mukana. 


Vuoden kolmas kuva on otettu huhtikuussa syntymäpäivänäni. Ikää 41 vuotta. Niin ne vuodet menee... 



Ja tämän hetkinen profiilikuva on sitten tämä, itselaukaisulla Suomessa pikaisesti otettu. 10 vuotta profiilikuva elämää! 


lauantai 20. toukokuuta 2017

Suomikoulussa aiheena tänään: kesä Suomessa

Minulta ulkosuomalaisena kysellään usein vinkkejä Suomeen - mikä on parasta, milloin kannattaa matkustaa jne. Itse rakastan lunta ja Lappi on ainutlaatuinen paikka mutta siitä huolimatta vastaukseni on aina Suomen kesä. Satoi tai paistoi. Varsinkin kun elää ympäri vuoden kesäisissä olosuhteissa niin Suomi-lomalta ei välttämättä kaipaa mitään aurinkoa ja hellettä. Kunhan nyt ei koko kahta viikkoa sada vettä vaakatasossa...Pieni sade silloin tällöin ei haittaa - se tuo sitä paljon kaivattua vaihtelua tähän ympärivuotiseen aurinkoon ja lämpöön. Itse kaipaa Suomen kesästä juurikin sitä raikasta ilmaa, aamuisia juoksulenkkejä metsässä ja pyöräilyä yöttömän yön valossa kaupungilta kotiin. Asioita, joista ei täällä Kanarialla pääse nauttimaan. Toki suomalaiset mansikat ovat maailman parhaita ja herneitä voisin syödä vaikka kilokaupalla. 

Mutta mikä ulkosuomalaiselle lapselle on sitten parasta kesäisessä Suomessa? Lapselle, joka ei ole koskaan asunut Suomessa vaan muistot koostuvat lyhyistä tai pidemmistä vierailuista esim. isovanhempien ja muiden sukulaisten luokse. Ensimmäisinä lasten mieleen tulivat mm. uinti järvessä, kalastus mato-ongella, jäätelön osto jätskikioskilta, marjojen ostaminen torilta, ystävän kanssa leikkiminen ja pyöräily. 

Omia kesäjuttuja työstettiin ensin juttelemalla aiheesta ja sitten piirtämällä eli jokainen sai piirtää omat kesäsuunnitelmansa - olivat ne sitten kesäjuttuja täällä kotisaarella tai Suomessa.



Tänään meillä Suomi-koulussa oli siis aiheena kesä (Suomessa). Osa lapsista käy säännöllisesti Suomessa joka kesä ja heillä riittää muistoja ja kokemuksia kesäisestä Suomesta. Mutta valitettavasti löytyy myös lapsia, jotka eivät ole koskaan edes käyneet Suomessa. Mutta onneksi kesä on kesä, oli sitten täällä Kanarialla tai Suomessa. 

Teimme myös kesätehtävän, jossa piti yhdistellä sanoja ja kuvia. Näin lapset pääsivät harjoittelemaan myös lukemista. 



Harjoittelimme myös ensi kerran kevätjuhlaa varten suvivirtta sekä pientä kesäistä runoa, jonka lapset pääsevät lukemaan äideille. Välillä kävimme pihalla purkamassa energiaa ja pelaamassa "kuka pelkää kesämiestä" -hippaa. 



Tämän jälkeen oli vuorossa tehtävä, jossa pussista nostettiin vuorotellen kortteja ja niihin oli kirjattu erilaisia kesäisiä lauseita ja lasten piti sitten lukea se ja täydentää lause. 

Näitä lauseita olivat mm. 
- Paras kesäherkkuni on...
- Kesällä haluaisin... 
- Paras kesätuoksu on... 
- Kunpa kesällä ei olisi .... 
- Kesäpäivän paras hetki on... 
- Kesähelteellä parhaiten viilentää..
- Parasta kesässä on...
- Paras grilliherkku on.. 
- Kesän paras urheilulaji on..
- Kesätorilta ostan mieluiten...
- Kesällä pukeudun mieluiten...
- Tänä kesänä haluan matkustaa... 
- Paras kesäpuuha on 

Näitähän voi keksiä vaikka miten paljon. Pienemmät voivat kertoa sanallisesti ja isommat kirjoittaa.



 
Valmiina oli myös pari kesäistä kirjaa, joita oli tarkoitus lukea mutta tällä kertaa emme ehtineet niihin tarttua. 



Lopuksi tutkimme suomalaisia perhosia ja jokainen sai askarrella oman kesäperhosen. Samalla kuuntelimme kesä-aiheisia lauluja.






Valmiita juttuja oli myös paljon lisää mutta niihin emme ehtineet tällä kertaa tarttua. Ensi vuonna sitten... Näitä olivat mm. 

Kesäbingo (opettaja nostaa tekstikortin ja jokaisella oma kesäkuvin varustettu bingolappu)



Sanojen yhdistely tehtävä (1. korttiin kirjoitetaan jokaisen lapsen nimi ja sitten jokainen vuorollaan nosta yhden kortin jokaisesta korista 1 + 2 + 3 + 4 ja näin muodostuu joku hauska kesäinen lause. Esim. minä ja opettaja Miia tyhjennämme evärkoria kärpästen pörrätessä huristelevassa traktorissa). 


Kahden viikon päästä on sitten tämän lukuvuoden päätös eli kevätjuhla, jossa raikaa perinteisesti myös suvivirsi. Lisäksi lapset pääsevät esittämään kesäisen runon äideille. Ja tietysti todistusten jako on luvassa. Sen enempää ohjelmaa ei ole tällä kertaa tiedossa. Lisäksi valmistamme täytekakkuja yhdessä lasten kanssa ja äidit kutsutaan kahvipöytään niitä nauttimaan. 

Hyvää kesää kaikille! 


tiistai 16. toukokuuta 2017

Mitä musiikkia kuunnellaan tällä hetkellä Kanarialla?

Musiikkimaku on aina hyvin henkilökohtainen asia mutta yleensä jokaisessa maassa on omat tietyt trendit musiikin suhteen. Suomessa ollaan enemmän raskaan musiikin ystäviä kun taas täällä Espanjassa jyräävät lattarirytmit.   Esim. täällä Kanarialla kuunnellaan paljon latinalaista musiikkia ja reggaetonia. Esim. tämä CNCO:n reggaeton lento on tänä talvena soinut ahkerasti. https://www.youtube.com/watch?v=7jpqqBX-Myw. Myös toinen kappale, Hey DJ, löytyy tällä hetkellä top 20-listalta. https://www.youtube.com/watch?v=X6wQOW9ihDA

Kansainväliset artistit ovat tietysti listoilla kuten monissa muissakin maissa ja esim. tällä hetkellä LOS40 -radiokanavan listaykkösenä on Bruno Mars ja kolmosena Ed Sheeran.
Oman lisävivahteensa soittolistoille tuovat tietysti Espanjan omat artistit vaikka esim. 40 principales listan topkympissä ei tällä hetkellä ole yhtään espanjalaista artistia. Lähimpänä kärkeä on sijalla 14. Enrique Iglesias ja Sube me la radio-kappale soikin tällä hetkellä ahkerasti joka paikassa https://www.youtube.com/watch?v=9sg-A-eS6Ig  


Muita ikisuosikkeja täällä ovat mm. Alejandro Sanz, Juan Magan, Melendi, Pablo Alboran, Manu Carrasco ja Estopa. Myös Shakira voidaan lukea jo melkein espanjalaiseksi vaikka alunperin onkin Kolumbiasta kotoisin. Tälläkin hetkellä Shakira komeilee listan sijalla 5 kappaleella  Me enamoré ja listasuosio on varmasti taattu myös lähitulevaisuudessa sillä uusi levy julkistetaan tämän kuun lopussa. Tuon Me enamoré -kappaleen virallisella videolla on muuten myös mukana puoliso, FC Barcelonan jalkapalloilija Gerard Piqué. 
https://www.youtube.com/watch?v=sPTn0QEhxds



Etelä-amerikkalaisten artistien suosio on Espanjassa aika taattua. Tälläkin hetkellä esim. los40 -radiokanavan top5- listalla kiikkuvat jo ties monettako viikkoa puertoricolaiset artistit Luis Fonsi ja Daddy Yankee. Despacito on todellakin ollut tämän talven biisi ja onpa se tainnut Suomessakin päästä jo listaykköseksi. https://www.youtube.com/watch?v=kJQP7kiw5Fk. Tämä on melkeinpä tällä hetkellä "se" kappale, jota ei voi välttää kuulemasta sillä sen ven verran tiheästi se soi radiossa vaikka listan ykköspaikan se joutuikin jo luovuttamaan. 

Muita lattariartisteja listan kärkipäässä ovat tällä hetkellä esim. kolumbialaiset
J Balwin 
https://www.youtube.com/watch?v=nZ0zbsZOdwg
Cali y el Dandee 
https://www.youtube.com/watch?v=VPLY7F2oQD0 ja 
Malum
https://www.youtube.com/watch?v=t_jHrUE5IOk&list=RDt_jHrUE5IOk

Kolumbialaiset artistit ovat tällä hetkellä hyvin vahvoilla Espanjan markkinoilla. Mutta niinhan nuo lattariartistit ovat täällä aina olleet. Maluma on muuten tulossa esiintymään tänne Gran Canarialle lokakuussa mutta taidanpa jättää väliin :-) 





Suomalaisia yhtyeitä ei kauheasti täällä kuule mutta esim. vuosi sitten Benjamin pääsi täällä ensimmäisenä suomalaisartistina albumilistalle ja vieläpä kärkisijoille. Muuten satunnaisesti saattaa soittoon päästä esim. Rasmus, Darude (Sandstorm) ja Bomfunk MC´s (Freestyler). Täytyy kyllä myöntää, että kun joku näistä kajahtaa esim. crossfit-salilla ilmaan niin kyllä treenitehot nousevat heti huippuunsa. 

Mitä sitten itse tykkään kuunnella? No, luonnollisesti kaikkia noita yllämainittuja koska ne radiossa sattuvat pyörimään ja itse kuuntelen pääasiassa tuota los 40-radiokanavaa. Myös Crossfit- salilla musiikki soi taukoamatta ja sielläkin pyörivät usein samat hitit. Etenkin reggaeton on siellä suosittua musiikkia - vaikka monien mielestä se sopisi paremmin vaikka zumbasaleille :-) Suomessa suosittua raskaampaa treenimusaa en ole juurikaan kahden vuoden aikana kuullut meidän crossfit-salilla enkä sitä ennenkään kun kävin ihan perinteisellä kuntosalilla. Mutta maassa maan tavalla :-) 










sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Lastenkasvatuksesta Espanjassa

Näin suomalaisena äitienpäivänä on luonnollinen hetki miettiä äitiyttä ja lastenkasvatusta näin ulkosuomalaisin silmin. Lapsen saanti ulkomailla voi olla haastavaa sillä apua, sukua tai vertaistukea ei välttämättä ole tarjolla samaan tapaan kuin omassa kotimaassa. Kaikissa maissa ei ole tarjolla edes Suomen kaltaista neuvolajärjestelmää. Ja vaikka olisikin niin usein hoitosuositukset saattavat poiketa paljonkin Suomen vastaavista ja siinäpä onkin sitten miettimistä, että miten toimia.  Helposti voi käydä niin, että eksyy hakemaan vinkkejä esim. suomalaisilta äitien keskustelupalstoilta. Näin kävi itselläkin silloin kun pikkuneiti 6 vuotta sitten syntyi. Mutta aika nopeasti kyllä opin välttämään kyseisiä paikkoja sillä yleensä niitä lukiessani tulin vain kiukkuiseksi. Suomessa on monilla turhan tiukat "ajatukset" ja standardit siitä, että miten lapsia tulisi kasvattaa. Loppupeleissä luovin vauva-ajan läpi puolittaisin suomalaisin ja puolittaisin espanjalaisin suosituksin, omaan järkeeni ja tuntumaani luottaen. 

Täällä Kanarialla ja yleensäkin espanjassa lastenkasvatus on aika vapaamuotoisempaa kuin Suomessa. Sanoisinko, että vähemmän suorittamista. Vauvat kulkevat mukana ja elämä jatkuu kuten aikaisemminkin. 


                                                      Surffikisoja katsomassa 


Toki täälläkin on "neuvoja" tarjolla ja etenkin vanhempi sukupolvi niitä herkästi jakelee. Mutta onneksi esim. omat appinvanhemmat eivät ole koskaan puuttuneet meidän perheen tapoihin kasvattaa tai tuputtaneet omia neuvojaan. Muutenkin tuntuu, että täällä on jotenkin positiivisempi ilmapiiri eikä esim. äideillä ole tapana arvostella toisten tekemisiä tai tekemättä jättämisiä. En ole joutunut selittämään tai kantamaan syyllisyyttä siitä, että meillä ei ole nukuttu perhepedissä, käytetty kantoliinaa, rintaruokittu 1-vuotiaaksi asti tai että lapsi on nukkunut 3-kuukauden iästä lähtien omassa huoneessaan. Mutta näistä huolimatta meidän neidistä on kasvanut fiksu, iloinen, itsenäinen ja hyvinvoiva pikkuneiti.

                                 


Hyvä puoli tällaisessa kahden kulttuurin perheessä on se, että voi ottaa molemmista kulttuureista ne kasvatuksen parhaat puolet käyttöön ja tehdä niistä sitten se perheen oma tapa kasvattaa lapsia. Me olemme yrittäneet tehdä näin, luovia kahden kulttuurin ja erilaisten tapojen välimaastossa. Olemme pyrkineet antamaan lapselle mahdollisimman paljon vapautta: kokeilla, testata ja treenata taitoja. Täällä Espanjassa kun lapsia tahdotaan vähän ylisuojella turhankin paljon - älä kiipeä sinne, putoat vielä. Älä juokse, kaadut vielä. Älä tee sitä, älä tee tätä. Näitä täällä kuulee jatkuvasti. Toisaalta taas lapsi on pienestä pitäen kulkenut mukana kaiken maailman juhlissa, tapahtumissa ja totta kai ravintoloissa. Kuten täällä Espanjassa on tapana.



Ja yritämme tietysti olla mahdollisimman hyvinä esikuvina, jotta lapsi voisi oppia. Loppupeleissä iso osahan on sillä, että mitä lapsi oppii vanhemmiltaan. Jos vanhemmat eivät osaa tervehtiä niin tuskinpa voi lapsenkaan sitä oppivan. Jos vanhemmat eivät harrasta small talkia niin mistäpä lapsi sen tavan voisi oppia. 



Jokaisella maalla on yleensä omat "suosituksensa" siitä, että miten vauvoja tulisi hoitaa, miten niitä tulisi ruokkia ja miten niitä tulisi kasvattaa. Ja eroja saattaa olla jopa maan sisällä - on eri asia kasvattaa lasta esim. Espanjan pohjoisrannikolla kuin täällä Kanarialla. Mutta maassa maan tavalla pätee hyvinkin pitkälle tässä teemassa. Täällä esim. tyttövauvoille laitetaan korvikset käytännössä jo sairaalassa ja pojat kulkevat vaaleansinisissä polvihousuissa & -sukissa eikä niistä silti kasva mitenkään kierotuneita. 



Suomalainen unisex-kulttuuri tuntuu espanjalaisista kovin "oudolta". Espanja onkin ehkä kasvatuksen puolesta selvästi perinteisempi kun taas suomalainen kasvatustapa vaikuttaa enemmän "vapaalta". Toki täällä Espanjassakin on lisääntynyt esim. perhepetien käyttö, taaperoiden rintaruokinta ja kantoliinojen käyttö mutta kuitenkin niitä näkee vielä vähemmässä määrin. 


Tässä muutamia juttuja, jotka eroavat selvästi suomalaisista "perinteistä". 

syntymä
Täällä kun perheeseen syntyy tyttö, niin kipaisee isä tai joku muu lähisukulainen kultasepän liikkeeseen ostamaan neitokaiselle korvakorut, jotka laitetaan yleensä jo sairaalassa tulokkaan korviin tai viimeistään parin viikon sisällä syntymästä. Ihan neuvolantätit hoitavat tämän homman. Meidänkin perheessä korvakorut hankittiin jo etukäteen mutta niitä ei laitettu vielä sairaalassa sillä neiti syntyi sen verran pienikokoisena. Mutta muutama viikko taisi olla ikää kun neuvolassa ne sitten laitettiin. 

                                  
Pojille vastaavana lahjana saatetaan ostaa rannekoru. Näin ei pääse syntymään kiusallisia tilanteita, kun ihastellaan kuomun alla olevaa potraa poikaa tai suloista tyttöä – sukupuolesta ei voi erehtyä kun tytöllä on aina korvakorut..


Heti syntymän jälkeen lapsi liitetään siviilirekisteriin (nimi pitää olla jo silloin tiedossa) sekä perhekirjaan, Libro de familiaan, joka on täällä yksi perheen tärkeimmistä asiakirjoista ja sitä kysytään lähes aina virallisissa paikoissa asioitaessa. 


Yleensä sairaalassa ollaan lyhyt aika mikäli synnytys on sujunut normaalisti. Vierailurumba alkaa heti synnytyksen jälkeen ja paikalla ovat vähintään kaikki lähisukulaiset. Vierailuaikoja ei juurikaan tunneta (tai kunnioiteta) vaan uutta tulokasta tullaan ihmettelemään silloin kun se sukulaisille sopii.

             Tällainen kyltti oli sairaalan seinällä mutta sitä ei tuntunut kukaan noudattavan





Vierailurumba jatkuu myös kotosalla eli luvassa ei todellakaan ole mitään rauhallista "lapsivuodeaikaa". Meilläkin oli synnytyksen aikaan vierailulla Espanjan isovanhemmat sekä puolison vanhempi veli poikansa kanssa. 

Kaste
Kirkollinen kaste (bautismo) annetaan silloin, kun siihen on mahdollisuus. Yleensä lapset kastetaan 2-4 kk ikäisinä mutta myöhemminkin kaste on mahdollinen. Kaste on yleensä yhteiskaste kirkossa ja se järjestetään tiettynä päivänä kuussa. Kastetilaisuus ei ole varsinainen nimenantotilaisuus vaan nimi annetaan ja rekisteröidään heti syntymän jälkeen. Nimiä on yleensä yksi tai kaksi, sukunimiä kaksi - ensin isän sukunimi ja sitten äidin. Espanjassa omat sukunimet kulkevat mukana kehdosta hautaan eli esim. naimisiin mentäessä ei sukunimeä vaihdeta. 

Aikaisemmin kirjoittelinkin erikseen noista suosituista lasten nimistä täällä Kanarialla. 


Vaikka itse kastetilaisuus kirkossa on varsin lyhyt ja karuton tilaisuus, niin sen jälkeen vietetään yleensä kunnon juhlat esim. ravintolassa. Ennen vanhaan tapana oli, että kummit osallistuivat merkittävästi esim. kastejuhlan kustannuksiin mutta nykyään usein lahjana on esim. joku hopeaesine ja muu vastava muistojuttu.



Kaste ei ole tietenkään pakollinen eikä esim. meidän pikkuneitiä ole kastettu. Täällä kun kirkosta ei erota (tai liitytä uudelleen) yhtä helposti kuin Suomessa, jossa riittää että osaa mennä www.eroakirkosta.fi sivustolle :-) Täällä paikalliset eivät tahdo uskoa, että Suomessa voi tosiaan erota ja liittyä kirkkoon uudelleen ja ihan vain netin välityksellä. 

lasten kasvatus
Lasten kasvatus täällä tapahtuu rakastavalla mutta kuitenkin rajat antavalla tavalla. Ruumiillista kuritusta ei sallita mutta ankara toruminen tai pieni näpäytys korville ei ole mitenkään harvinaista. Näin lapsia opetetaan kunnioittamaan vanhempiaan – tai ainakin sitä herkästi heilahtavaa kämmentä. Itse en ruumillista kuritusta luonnollisestikaan kannata mutta mielestäni selkeiden rajojen antaminen on äärimmäisen tärkeää. 

Espanjalaiset ovat kaiken kaikkiaan todella lapsirakkaita ja lapset ovat aina perheen ja suvun keskipisteenä ja heidän hyväkseen vanhemmat tekevät kaikkensa. Perhe on täällä vielä tänäkin päivänä erittäin kiinteä yhteisö, jossa lasten asemaa ei vähätellä vaan heidät otetaan mukaan kaikkiin perheen toimintoihin, illanviettoihin jne. Ja lapset ovat tervetulleita ravintolaan myös illalla ja vanhemmat saavat nauttia ruokansa kanssa viiniä eikä sitä katsota mitenkään huonolla. Päinvastoin - se on täysin normaalia. 


Yleensäkin lapsista pidetään paljon avoimemmin kuin esim. Suomesssa jossa välillä tuntuu siltä, että lapset eivät todellakaan ole tervetulleita joka paikkaan. Suomessa pitäisi olla mahdollisimman väritön ja äänetön ettei vain häiritsisi ketään. Toki ymmärrän, että pahimmassa uhmaiässä olevaa lasta ei ehkä kannata viedä ravintolaan jos tietää sen olevan lapselle haasteellista juuri sillä hetkellä. Mutta lapsiakin on erilaisia ja meillä ei ole esim. ole koettu koskaan mitään itkupotkuraivareita julkisilla paikoilla vaikka kotona joskus on niitäkin koettu (onneksi kuitenkin tosi harvoin). 


Täällä lasten annetaan olla lapsia eikä kenellekään tulisi mieleenkään että lapsen itku tai innokas leikki voisi olla sopimatonta. Täällä lapset saavat osoittaa tunteitaan avoimesti, myös negatiiviset ja kovaääniset tunteet hyväksytään. Kukaan ulkopuolinen ei missään nimessä mulkoile, tuhahtele tai huomauttele mölyävästä lapsesta, päinvastoin, täällä lapsirakkautta osoitetaan huonoinakin hetkinä. Kanssamatkustajat juttelevat bussissa rimpuilevalle lapselle ja kyselevät mikä harmittaa. Kaupan kassalla karkkia kirkuvalle kakaralle hymyillään, kukaan ei hymähtele tai mulkauttele silmiään. Espanjalaiset ovat tottuneet elämän ääniin. Eri asia on sitten se, että miten vanhemmat siitä tilanteesta selviävät - lahjotaanko lapsi sillä lelulla tai tikkarilla, josta kaikki huuto ja raivo sai alkunsa vai selvitetäänkö tilanne muulla tavoin... 

Pukeutuminen
Espanjalaisten tapa pukea lapsiansa on luku sinänsä. Jos suomalaisten lastenvaatteiden valmistuksessa johtavana ideana on käytännöllisyys, niin Espanjassa kauneus menee käytännöllisyyden edelle. Tytöillä pitää olla pitsisukkaa ja hörhelöä – ainakin kaupungille mentäessä! Upean suomalaisen äitiyspaketin trikoo-vaatteet olisivat espanjalaiselle äidille luultavasti kauhistus tai ainakaan hän ei pitäisi niitä vauvan päällä ”ihmisten ilmoilla”. Myös pukeutumisella erotetaan tytöt ja pojat tarkoin toisistaan – tytöt tyttöjä ja pojat poikia..




 

Täällä Kanarialla ei tietenkään tarvitse kauheasti huolehtia talvipukeutumisesta tai edes kerrosvaatetuksesta koska lämpötilat ovat 20 asteen paremmalla puolella läpi vuoden. Mutta mantereella toki lämpötilat saattavat laskea pakkasenkin puolelle. Siitä huolimatta mitään ulkohaalareita, sadevaatteita tmv. ei täällä käytetä. Jos on huono ilma, niin sitten ei vain mennä pihalle. Suomalainen tapa viedä lapset ulos säällä kun säällä on useimpien espanjalaisten mielestä täysin "järjetöntä". 


Toisaalta taas täällä Kanarialla vedetään lapsille pipot päähän ja toppatakit päälle kun alkaa "talvi" vaikka lämpötilat olisivatkin 20 asteen tuntumassa. Samaan aikaan pohjoisemmasta tulevat turistit ulkoiluttavat lapsiaan hellevaatteissa ;-) 


Ruokailu 

Nykyään täysimetystä suositellaan täällä 6 kk ikään asti mutta toisaalta siihen ei mitenkään painosteta eikä kukaan katso "pahalla" vaikka vauva olisi pullomaidolla heti syntymästä lähtien. Meillä ei imetys onnistunut ja pikkuneiti oli pullomaidolla heti syntymästä lähtien. Neuvolan tätit kävivät kotonakin pariin kertaan vinkkejä antamassa mutta kun homma ei onnistunut niin totesivat vain että tärkeintä on se, että lapsi saa riittävästi ravintoa, joko rinnasta tai pullosta ja että äiti voi myös hyvin. Ihania, kannustavia sanoja. 

Lisäravintoa vauvoille suositellaan antamaan  4-6 kk iästä lähtien, viimeistään 6 kk iässä. Vihanneksista suositellaan esim. purjoa, sipulia, tomaattia, kurpitsaa, kesäkurpitsaa, perunaa ja papuja. Hedelmistä suositellaan annettavaksi esim. omenaa, päärynää, banaania ja appelsiinia. Tuorepuristettua appelsiinimehua annetaan vauvoille jo aika pienestä pitäen. Käytännössä 9 kk eteenpäin ruokavalio on jo aika "täydellinen" eli voi antaa jogurttia, kalaa, lihaa, vihanneksia, hedelmiä ja viljatuotteita. 

                                      
Täällä lasten ruokana suositaan soseita, yleensä itsetehtyjä, ja niitä syötetään lapsille hyvinkin pitkään. Esim. kouluissa on vielä 6-ikävuoteen asti yleensä alkuruokana jonkinlainen sosekeitto. Valmiita vauvanruokia käytetään hyvin vähän ja niiden valikoima onkin kaupoissa hyvin niukka. Toisaalta taas erilaisia vauvojen sokeripitoisia vellejä, keksejä, jogurtteja ja muita valmiita tuotteita on paljon. Ja niitä myös käytetään hyvin yleisesti vaikka sokeripitoisuudet ovat ihan huimia. Täällä yleensäkin "terveystietoisuus" ei ole kovinkaan laajaa ja monilla lapsilla keksit / valmisleivonnaiset/ sipsit / sokerimurot jne. ovat ihan jokapäiväistä ruokaa. 

                        

Täällä lapset noudattavat melko pienestä lähtien samaa ruokailurytmiä aikuisten kanssa. Aamulla aamiainen,  lounas klo 13-15 välillä, välipala joskus klo 17-18 välissä ja illallista klo 19.30 eteenpäin. Pienet saattavat aamupäivällä nauttia välipalaa aamiaisen ja lounaan välissä. 


Äitiysloma 

Espanjassa äitiysloma on lyhyt eli vain 16 viikkoa. Tämän jälkeen monet äidit joutuvat palaamaan takaisin töihin taloudellisista syistä.  Isyysloma on nykyään peräti 4 viikkoa sillä laki muuttui juuri tänä vuonna. Äideillä on kuitenkin oikeus tunnin pituiseen ylimääräiseen "imetysvapaaseen"  joka päivä siihen asti kunnes lapsi täyttää 9 kuukautta. 

Monissa perheissä isovanhempien rooli on todella tärkeä, monesti elintärkeä, sillä hyvin usein heidän vastuulleen jää lastenhoito siinä vaiheessa kun vanhemmat palaavat töihin. 





Päiväkoti / koulu 

Päiväkoteja on olemassa kunnallisia ja yksityisiä - ensimmäiset edullisempia mutta niihin on vaikeampi saada paikkaa ja jälkimmäiset taas kalliimpia mutta paikkoja on paremmin tarjolla. Vähätuloisimmat perheet saattavat saada kunnallisen päiväkotipaikan jopa maksutta ja kalleimmillaan päiväkotipaikka maksaa n. 300 €/ kk. 

Päiväkodit (guarderia)  on tarkoitettu vain alle 3-vuotialle. Tämän jälkeen alkaa esikoulu (ei pakollinen mutta "suositeltava" ) ja se kestää kolme vuotta. Esikoulu ei ole pelkkää leikkiä vaan lapset laitetaan jo istumaan ja tekemään tehtäviä. Käytännössä valtaosa osaa lukea, kirjoittaa ja laskea kun virallinen koulu alkaa 6-vuotiaana. 


Kouluista olenkin kirjoitellut jo paljon aikaisemmin. Täältä voi lukea esim. suomalaisen ja espanjalaisen koulujärjestelmän eroista. 

http://mylifeingc.blogspot.com.es/2014/06/ajatuksia-espanjalaisesta-ja.html

Rippi

Ripille (primera comunion) päästessään lapset ovat täällä huomattavasti nuorempia kuin Suomessa, n. 7-12 vuotiaita. Ja siinä vaiheessa rippikoulua on takana jo kahden vuoden verran. Myös vanhemmille järjestetään oma erillinen "koulutus". Rippikoulu ei ole pakollinen ja sen suosio onkin hiipunut vaikka iso osa edelleen sen suorittaakin. 



 

Ripille pääsy on suuri perhejuhla, jossa ei säästellä kustannuksissa. Lasten asut ovat kuin morsiuspukuja: tytöt valkoisissa prinsessamekoissaan ja pojat komeissa puvuissa kuin sulhaset ikään. Puvut maksavat paljon, varsinkin tyttöjen asut: kaikkine lisävarustuksineen satoja euroja. Rippikuvissa on käyty jo etukäteen, niin että valmiit kuvat voidaan jakaa sukulaisille juhlassa. Kuvat jaetaan aina pienen rahalahjan toivossa. Suosituin ripille pääsy kuukausi on toukokuu.

Muita erikoispiirteitä:

Yksi merkittävä tekijä lasten kasvatuksessa Suomen ja Espanjan välillä on turvallisuus. Tai täällä sen puute. Täällä ei tulisi kuuloonkaan jättää lasta yksin nukkumaan rattaiden suojiin tai edes isompaa lasta leikkimään yksikseen. Lapset saatetaan kouluun ja haetaan sieltä aikuisten toimesta ja usein vielä yläkouluikäisiäkin kuljetetaan kouluun ja harrastuksiin. Suomessa lapsilla on pelottavan paljon vapautta ja itsenäisyyttä. Itse en Suomessa todellakaan uskaltaisi antaa lapseni leikkiä yksikseen leikkipuistossa tai en edes välttämättä talon piha-alueella. Lapseni tulee siis viettämään hyvin erilaista lapsuutta kuin samanikäiset ystävänsä Suomessa. 

Syntyvyys on tällä hetkellä Espanjassa Euroopan pienimpiä - lapsia saadaan koko ajan vanhempina ja koko ajan vähemmän. Tällä hetkellä espanjalaiset naiset saavat ensimmäisen lapsensa keskimäärin 30,6 vuoden ikäisinä ja lapsia on perheissä keskimäärin 1,32. Täällä monilapsiseksi perheeksi lasketaankin jo 3-lapsinen perhe ja he saavat alennuksia mm. koulumaksuista, liikennevälineistä ja joissakin kaupoissa jopa ruoasta. 


Summa summarum... Jokainen lapsi on yksilö, jokainen perhe on erilainen ja jokaisessa maassa on omat tapansa kasvattaa lapsia. Ja jokainen tehkööt niin kuin itse parhaakseen näkee. Hyvää äitienpäivää kaikille !