torstai 31. joulukuuta 2015

Adios 2015

Se on sitten aika pistää tämä vuosi pakettiin. Hyvinhän se on tämäkin vuosi kulunut, ilma suurempia ylä- tai alamäkiä. Kohokohtana on ehdottomasti oman asunnon osto syyskuussa ja siitä alkanut remonttiprojekti, joka on jo loppusuoralla. Tammikuussa sitten muutetaan! Eli muutoksia tulossa heti vuoden alkupuolella.



Ensi vuoden huhtikuussa tulee myös yksi rajapyykki täyteen, kun 40 vuotta kilahtaa mittariin. Suunnitelmia sen suhteen ei ole vielä tehty mutta tuskin mitään suurempia juhlia on tiedossa. Puolisolla on lomaa varattuna sille viikolle eli varmaankin vietämme päivän jossain reissussa. Se onkin meillä ensi vuoden ensimmäinen loma sillä ensimmäiset kuukaudet on varattu uuden kodin sisustusta ja järjestämistä varten. Tosin jotain pikku pyrähdyksiä saatamme tehdä sitä ennenkin..

Mutta nyt tämän vuoden tapahtumat tiivistettynä:

Tammikuussa saimme Espanjan sukulaisia vierailulle eli Jesuksen vanhemmat, vanhempi veli ja veljenpoika. Vietimme silloin viikon saaren eteläosassa, josta vuokrasimme loma-asunnon. Silloin ensimmäisen kerran mieleen juolahti ajatus siitä, että saaren eteläosassa voisi myös asua. Ja paljon mukavimmista olosuhteissa kuin Las Palmasissa.



Tammikuussa aloitimme myös crossfit-treenailun ja se jatkuu edelleen. Eipä ole ollut treenimotivaatiossa puutetta kun joka kerta on tiedossa erilaista treeniä. Mutta aina yhtä tehokasta!

Helmikuussa kävimme minilomalla Fuerteventuralla. Silloin kävi mielessä myös se mahdollisuus, että ostaisimme loma-asunnon saarelta. Asuntoja kävimmekin katsomassa useampaan otteeseen mutta onneksi lopulta jäi kaupat tekemättä. 

Fuerteventuralla toteutin vihdoin asian, joka oli suunnitelmissa kaikki vuodet kun saarella asuimme. Mutta silloin se aina jäi väliin jostain syystä. Mutta nyt sain valloitettua Montaña Rojan vanhan tulivuoren.



Helmikuussa vietettiin myös Las Palmasissa karnevaaleja. Ja meillä kotona tietysti juhlittiin ystävien kanssa.




Maaliskuussa suuntasimme Andorraan lumilautaillemaan. Ja pikkuneiti pääsi ensimmäistä kertaa laskettelutunneille. Rinteet huippukunnossa, sää suosi eikä väkeä juuri lainkaan. Mahtava reissu oli! 


Kävimme myös Suomessa, jossa pääsimme nauttimaan talven viimeisistä lumileikeistä.






Huhtikuussa kävimme Pariisin Disneylandissa.


 

Toukokuussa kävimme pikkuneidin kanssa kahdestaan minilomalla Fuerteventuralla




Kesäkuussa vietettiin pikkuneidin 4-vuotissynttäreitä kolmeen otteeseen. Lisäksi vietettiin Suomi-koulun kevätjuhlaa ja Montessori-koulun lukuvuoden päättäjäisiä.













Heinäkuussa vietimme lomaa kesäisessä Suomessa. Pikkuneiti osallistu uimakouluun viikon ajan ja sen myötä alkoi uinti-innostus. Myös Muumimaailma ja Särkänniemi tuli nähtyä. Ja tietysti Pori Jazz juhlittiin.
Vaikka mitään helteitä ei ollutkaan niin varsin kivat säät kuitenkin osuivat kohdalle.















Heinäkuun Suomi-loman jälkeen suuntasimme viettämään elokuun lomia Espanjaan. Ensin Galiciaan ja sieltä vielä Fuerteventuralle. Jesuksen vanhemmilla on kesäpaikka Espanjan aivan pohjoisimmassa kärjessä ja he viettävät siellä aina kesän kuumimman ajan paossa Madridin helteitä. Seutu on kaunista.








Vaikka reissussa ja sukuloimassa oli kivaa niin meille loman nautinnollisin osuus oli kuitenkin viiden päivän miniloma vanhalla kotisaarella, Fuerteventuralla. Pääsimme pitkästä aikaa leijasurffaamaan, herkuttelimme kivoissa ravintoloissa, näimme ystäviä, nautimme rantaelämästä jne.






Elokuun loppuosa menikin sitten kotona Gran Canarialla, jossa neiti pääsi mm. ensimmäistä kertaa ratsastamaan. Elokuuhun osui myös neidin ensimmäinen hiustenleikkuu oikein parturissa. 




Syyskuussa suuntasimme taas lomailemaan, tällä kertaa Malagaan. Viikon kiva reissu ja samalla näimme myös Suomen mummua ja pappaa, jotka saapuivat sinne myös lomalle.




Syyskuussa alkoi taas kouluvuosi. Neiti palasi todella intoa täynnä tuttuun kouluunsa eli Gran Canarian Montessori-kouluun.





Syyskuun highlight oli kuitenkin oman asunnon osto. Neuvottelut alkoivat elokuun puolella ja kolme viikkoa myöhemmin asunto oli virallisesti meidän. Allasalue tulikin testattua useampaan kertaan jo syyskuun aikana.



Lokakuussa neuvoteltiin eri remonttifirmojen kanssa, tehtiin budjettia, ostettiin materiaaleja ja kuun lopussa aloitettiin myös remontti.



Remonttikiireiden keskellä juhlimme Halloweenia, tutuss ystäväporukassa jälleen.




Marraskuu menikin sitten pääasiassa remontin parissa. Joka kaikeksi onneksi eteni loistavasti aikataulun ja budjetin mukaan. Välillä meinasi uskoa loppua kun pahimpina hetkinä asunto muistutti enemmän luolaa kuin asuntoa. Mutta pikkuhiljaa tuli valmista ja paikka alkoi jälleen muistutta asuntoa.






Remonttikiireiden lomassa kävimme mm. retkeilemässä vuoristossa pariinkin otteeseen.









Joulukuun alussa kävimme all inclusive-minilomalla saaren eteläosassa, tapaamassa Suomesta saapuneita vieraita.






Vietimme Suomi-koulun joulujuhlaa ja pakkasimme laukut jälleen reissua varten. Loppuvuosi menikin sitten Suomessa.


Suomi-reissun aikana kävimme mm. tapaamassa joulupukkia Rovaniemellä, lumilautailimme ja laskettelimme Levillä, yövyimme iglussa, vietimme jouluaaton erittäin lämpimässä etelä-Suomessa, tapasimme ystäviä & sukulaisia ja kävimme ahkerasti luistelemassa Porin tekojääradalla.













 
Porin joulukelit 2015



Vuosi vaihtuikin sitten ihan rauhallisesti kotosalla. Rauhallinen päätös vauhdikkaalle vuodelle.Aika mahtava vuosihan tämä on ollut! Paljon on reissattu vaikka ei minnekään kovin kauas. On tehty, nähty ja koettu kaikenlaista. Olemme saaneet olla terveenä ja nauttia elämästä iloisin mielin. Mitä muuta sitä voisi toivoa? Siispä sitä samaa toivon myös tulevalle vuodelle -  terveyttä ja paljon ilon & onnen hetkiä.

Hyvää vuotta 2016  - meille ja teille kaikille! 




maanantai 28. joulukuuta 2015

Mikä hämmästyttää, kummastuttaa ulkosuomalaista Suomessa

Vaikka Suomessa tulee käytyä suhteellisen säännöllisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa niin nämä kohta 15 vuotta elämää ulkomailla ovat tehneet tehtävänsä. Suomi hämmästyttää ja kummastuttaa joka vierailulla enemmän. Tällä hetkellä hämmästelen esim. näitä asioita:

1) Valittaminen ja negatiivisuus
Tuntuu, että Suomessa ei koskaan olla tyytyväisiä.  Aina on jotain valittamista. Säästä, naapureista, sukulaisista, töistä tai niiden puutteesta, palkasta, ruoan hinnasta, muiden pukeutumisesta, muiden elämästä, mistä milloinkin. Vaikka aika monessa paikkaa olen vuosien varrella elänyt, niin vastaavaa en ole muualla kokenut. En edes paikoissa, joissa olisi oikeasti ihmisillä oikeus valittaa olostaan ja elämästään. 

Toki poikkeuksiakin on mutta valitettavasti vain suurimmalla osalla suomalaisia on enemmänkin lasi puoliksi tyhjä kuin täynnä. 

2) Lasten käyttäytyminen 
Espanjassa lapset kasvatetaan rakastavalla mutta kuitenkin rajat antavalla tavalla. Suomessa lapsia ei ilmeisesti saa komentaa vaan nämä saavat tehdä mitä lystäävät. Ja käyttäytyä  miten huvittaa. Yhdenkään lapsen en Espanjassa ole nähnyt vetävän kunnon raivareita vaikkapa supermarketissa, täällä olen. Useamman. Minkähänlainen sukupolvi näistä vielä kasvaa.. Tuskinpa heidän avullaan Suomea viedään ylöspäin.

3) Lintukoto -elämä
Vaikka Kanarian saaret ovat harvinaisen turvallinen paikka elää, niin ei tulisi mieleenkään että siellä annettaisiin lasten olla yksin kotona tai kulkea yksin/ystäväporukassa kadulla. Joka paikassa kulkee joku täysi-ikäinen mukana. Mentiin sitten kouluun tai kaverin luo. Ei tulisi kuulonkaan, että lasten annettaisiin leikkiä vapaasti ulkona. Ehkä korkeintaan suljetulla piha-alueella. Täällä uskotaan ja luotetaan siihen, että mitään ei satu. Itse en anna lapseni leikkiä edes täällä Suomessa yksin pihalla.. 

4) Pukeutuminen
Kun Suomessa on talvi, niin päälle pitää laittaa vähintään lämpökerrasto, väliasu, sisävaatteet ja päälle vielä kunnon toppapuku. Vaikka lämpömittari näyttäisi nollaa. Etenkin lasten päälle. Ja sitten viedään ne nälkäiset,toppapukuihin tungetut lapset ruokakauppaan ja menetetään hermot kun lapsilla menee hermot. Ja kuitenkin moni kurvaa sinne prisman pihalle lämpimällä autolla suoraan lämpimästä kodista. Pitäisiköhän Prismoihin perustaa narikkapalvelu? Eikä huonompi idea olisi myöskään lapsiparkki.

Meillä kotisaarella paikallinen tavaratalo tarjoaa lapsille valvotun ja vieläpä maksuttoman leikkipaikan ostosten ajaksi. Olisi täälläkin lapsilla mukavampaa, kun ei tarvitsisi ne Reiman haalarit päällä kiertää koko Prismaa läpi vaan voisi mukavasti leikkiä valvotussa leikkipaikassa. Ja myös vanhempien ostosreissu menisi vähemmällä hermostumisella ja murehtimisella. Ei enää huutokiukkuraivareita leluosaston luona tai huutelua sen jatkuvasti karkailevan Pirkko-Petterin perään.


5) Sää

Suomen sää nyt on mitä on... Joulukuussa on saman verran asteita kuin Juhannuksena. Oliko näin myös 20 vuotta sitten. Pitikö silloin Juhannuksena pukea päälle pilkkihaalarit?  Muistaakseni ala-asteikäisenä joskus 80-luvulla polkaisin talvella aina potkukelkalla kouluun. Vai kultaako aika vain muistot.. 

No, itse olen ottanut kaikki nämä säät vastaan positiivisella mielellä. Ja yllättäen jotain on tapahtunut sillä ikuinen vilukissa ei olekaan enää kärsinyt vilusta. Vaikka kotisaarella lämpötilan putoaminen hetkellisesti 20 asteen alapuolelle saa minut yleensä palelemaan ja kärsimään "kylmyydestä". Mutta nyt ei tuntunut pahalta edes Rovaniemen -22 astetta. Vaikka aika raikastahan se oli... Samaa sanomaa olen yrittänyt levittää myös ympärilleni ja siinä olen myös osittain onnistunut. Rakas tyttöni leikki ihan onnessaan jouluaattona hiekkalaatikolla kurasoppaa tehden. Ja kun ilma vähän viileni ja taivaalta satoi 2cm lunta maisemaa ihastuttamaan, niin siitäkin riemu otettiin irti. Eikä kylmä tuuli tai Rovaniemen pakkanenkaan saanut neidin hymyä hyytymään. Olen kyllä ylpeä pikkuneidin asenteesta! 

6) Arktiset kuivuusongelmat

Ilman Nivean sinistä ei tulisi Suomi-vierailuista yhtikäs mitään. Tuntuu, että kädet ovat kuin santapaperia ja kasvoni repeävät kuin hymyilen. Vain kunnon kasvo-, vartalo- ja käsivoidekerros pari kertaa päivässä auttaa taistelemaan kuivan sisäilman ja pakkasen aiheuttamaa kuivumista vastaan. Ja Hoosiannaa huutavat myös hiukset - täällä on badhairday joka päivä. Tai sitten vain pidettävä tiukka ponkkarikampaus. En muista, että kärsinkö näistä silloin 15 vuotta sitten vai liittyykö tämä jotenkin vain siihen tosiasiaan, että ikää on se 15 vuotta enemmän. 

7) Käytöstavat

Suomalainen kiilaa, kaahaa, tönii, tunkee, rynnii. Niin kaduilla kuin kaupassa. Suojatielle astuvan on syytä pelätä henkensä edestä sillä autoilija ei väistä eikä hidasta. Kaupoissa on ilmeisesti olemassa omat säännöt ostoskärryjen kanssa liikkumiseen mutta itse en näitä taida tuntea. Olen aina tiellä ja tönittävänä. Ja anteeksi ei pyydä kukaan. Päinvastoin, päälle saa raikuvat kirosanat. 

8) Alko

Kun on tottunut ostamaan viinit ja muut juotavat ihan sieltä omasta ruokakaupasta, niin suomalainen Alko tuntuu jotenkin venäläiseltä ratkaisulta. Kansa jonottaa kiltisti eikä siinä jonossa muuten tönitä tai rynnitä. Harvinaisen fiksusti osataan käyttäytyä ettei vain jäisi pullo saamatta. Sillä hetkellä nimittäin Alkonmyyjä on jumalaa lähinnä oleva. Hänellä on valta ja kunnia. 

9) Pimeys

Lapseni kysyy joka päivä, että onko aamu vai ilta. Ja että miksi on ilta vaikka ei olekaan vielä ilta. Herätessä on aika vaikea sanoa, että mikä vuorokauden aika on menossa. Rytmi on siis sekaisin niin itsellä kuin pikkuneidillä. Hyvä puoli on kuitenkin se, että kotona klo on kaksi tunti vähemmän joten kun palaamme kotiin niin olemme suoraan normaalissa aikataulussa. 

Toki moni muukin asia hämmästyttää ja kummastuttaa tällaista pientä kulkijaa. Ja nämäkin ovat nyt tällaisia aika yleistyksiä. Ja toivottavasti kukaan ei nyt näistä loukkaannu. Vaikka arvatenkin joku niin kuitenkin tekee.. En sano, että elämä ulkomaillakaan olisi täydellistä. Ei likimainkaan. Kyllä sielläkin asuu huonosti käyttäytyviä moukkia. Mutta kaipa niihin sitten on vain jo niin tottunut etteivät ne enää herätä itsessä hämmästystä. Jokaisessa paikassa on aina omat hyvät ja huonot puolensa. 


Mutta tulipahan nyt tällaista tässä iltasella mieleen..


keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Miten selviytyä suomalaisesta Joulusta

Suomalaiseen jouluun kuuluu monia varsin erikoisia perinteitä, jotka ulkomaalaisille ovat hyvinkin eksoottisia. Vaikka oma puoliso on saanut kokea monta varsin suomalaista joulua niin silti ihmettelemistä riittää vuodesta toiseen. Miten outoja nämä perinteet ovat sitten sellaiselle, joka kokee ne ensimmäistä kertaa. Espanjalaisille joulu on iloinen juhla joten suomalainen hiljaisuus ja harras tunnelma ovat jo itsessään ihmettelyn aihe. Saati sitten kaikki muut tavat ja ruoat, jotka tähän juhlaan liittyvät. 

Meidän espanjalais-suomalaisessa perheessä vietetään enemmänkin suomalaista kuin espanjalaista joulua mutta espanjalaisella iloisella twistillä. Meillä ei ole sen kummempia traditioita mutta aattona joulupöydässä on yleensä enemmän suomalaisia jouluruokia ja jos joulua vietetään yhdessä espanjalaisten sukulaisten kera niin silloin joulupäivän ateria on varattu espanjalaisille jouluherkuille. Jos joulua vietetään kotona Kanarialla, niin silloin nautimme jouluillallista, emme lounasta. Meillä ei ole mitään pakollisia jouluruokajuttuja vaan sen mukaan mennään, mitä tekee mieli. Porkkana- ja perunalaatikkoa olen yleensä tehnyt, kuten myös rosollia. Lanttuja en ole Espanjasta löytänyt mutta bataattilaatikkoa olen joskus tehnyt. Ikeasta olen yleensä ostanut valmiin pikkukinkun. Kylmäsavulohta löytyy myös espanjalaista ruokakaupoista ja joskus olen silliäkin jostain löytänyt. Itse en kyllä niistä tykkää. Sienisalaattiakin olen joskus tehnyt. Suomalaisia jouluruokia syödään vain aattona, yksi kerta riittää minulle.

Olemme viettäneet joulua myös ystäväperheiden kanssa eli joulu ei meillä ole pelkästään perheen parissa vietettävä juhla. Esim. viime vuonna jouluaattoiltaa vietimme parin ystäväperheen kanssa nyyttäri-meiningillä. Hauskaa oli. Lapsille oli varattu pienet paketit mutta muuten lahjat avattiin kotosalla. Espanjassa kun ei yleensä aattona lahjoja jaeta vaan vasta loppiaisena kun itämaan tietäjät ovat ne toimittaneet.

Meillä lahjat tuo pääasiassa joulupukki ja jos joulua vietetään kotona Kanarialla, niin silloin lahjat avataan vasta illallisen jälkeen. Tosin tontut yleensä tuovat jotain lahjoja Kialle jo yön aikana, jotta päivä kuluu mukavasti niitten parissa eikä odottaminen käy liian pitkäksi. Loppiaisena itämaan tietäjät tuovat enää yhden tai kaksi pientä lahjaa.

Mutta nyt niiden traditioiden pariin...

Joulurauhan julistus / Declaration of Christmas Peace

Turkulaiset kokoontuvat jouluaattona kello 12 Vanhalle Suurtorille ja muu Suomi hiljenee seuraamaan tapahtumaa televisiosta tai radiosta. Koristeellisen Brinkkalan talon parvekkeelta luetaan joulurauhan julistus suomeksi ja ruotsiksi. Nykyinen julistus on peräisin vuodelta 1827. Siinä kehotetaan viettämään Vapahtajan syntymäjuhlaa asiaankuuluvalla hartaudella. Joulurauhaa laittomuuksilla tai sopimattomalla käytöksellä rikkovaa uhataan tavallista ankarammalla rangaistuksella. Oikeasti julistuksella ei ole oikeudellista merkitystä. Lopuksi lauletaan Maamme-laulu.


The entire Finnish nation comes together on Christmas Eve at noon to hear and watch the televised traditional declaration of Christmas Peace at the Old Great Square in Turku. Dating from 1827, the Declaration urges the public to celebrate the coming of Christ with appropriate piety. Those disturbing the Peace with illegalities or inappropriate behavior face harsh punishment. As the Declaration is read in Finnish and Swedish, the public sings the Finnish national anthem in both languages afterwards.

Joulupuuro / Christmas Porridge

Joulupuuro on useimmiten riisistä ja maidosta tehty puuro. Se voidaan valmistaa keittämällä tai uunissa hauduttamalla. Perinteisesti puuroon lisätään yksi manteli, joka tuottaa hyvää onnea sille, joka saa sen lautaselleen. Puuro nautitaan kanelin, sokerin ja maidon kanssa. Usein sen kanssa tarjotaan makeaa kuivatuista luumuista tai sekahedelmistä tehtyä kiisseliä. Monissa perheissä puuro syödään heti joulurauhan julistamisen jälkeen.


Finnish Christmas porridge is typically made from rice and milk and can be cooked on the stove or in the oven. An almond is traditionally added to the porridge. Whoever gets the almond in their serving will receive good luck for the coming year. The porridge is usually served with cinnamon, sugar and milk and often comes with a sweet pudding made from prunes or other mixed fruit. Many families eat their Christmas porridge right after the Declaration of Christmas Peace.

Joulutorttu / Christmas Tart

Perinteinen leivonnainen, joka tehdään lehti- tai voitaikinasta ja luumuhillosta. Yleensä joulutorttu muotoillaan tähden tai puolikuun muotoon ja pinta koristellaan talviseksi tomusokerilla. Ruotsissa tähtitorttuja on haukuttu hakaristin muotoisiksi, mutta se on kateellista panettelua kansalta, joka on kasvanut kanelipullilla.


A joulutorttu is a star-shaped traditional Finnish pastry made from puff pastry and prune jam and often dusted with icing sugar. Swedes tend to mockingly call them swastika-shaped, but this is only to be taken as jealous slander coming from a nation raised on cinnamon buns. 

Joulukinkku / Christmas Ham

Keskeisin joulupöydän ruokalaji. Viime vuosina suomalaisten ovat jouluisin popsineet noin 8 000 000 kiloa kinkkua, vain viidesosa kansalaisista ilmoittaa, ettei syö sitä lainkaan. Joulukinkku tehdään suolatusta sian reidestä, jota kypsennetään uunissa alhaisessa lämpötilassa tuntikausia. Valmis kinkku voidaan kuorruttaa esimerkiksi sinapilla ja korppujauhoilla. Kinkkua syödään kaikki joulupyhät sekä pääaterioilla että iltapalana. Jos kinkkua on vielä jäljellä kun arki alkaa, siitä keitetään hernekeittoa.


Ham is the quintessential course of the Finnish Christmas table. In recent years Finns have gobbled roughly 8 million kilograms of ham every Christmas, with only one fifth of the nation withholding from participating in the feast. A traditional Finnish Christmas ham is cooked in a low temperature and usually coated with a layer of mustard and breadcrumbs. The ham is consumed over the holidays both as a main course and an evening snack. If any ham remains after the holidays are over, it is often made into a pea soup.

Joulukukka / Christmas Flowers

Suomalaiset ostavat jouluksi itselleen ja lahjoiksi kukkia. Suosituimpia ovat joulutähdet ja hyasintit, joita ei muina aikoina näe juuri missään. Joulutähti on komeakukkainen, mutta tuoksuton ja myrkyllinen. Hyasintti on melko vaatimaton, mutta hienotuoksuinen. Sitäkään ei kannata syödä. Joulukukat yleistyivät Suomessa 1800-luvun lopulla. Tuolta ajalta on peräisin hyasintin suosio, sillä se oli 1800-luvulla lähes ainoa kasvi, joka saatiin kukkimaan pimeässä talvessakin.


A common Finnish habit is to buy flowers as gifts on Christmas. Among the most popular choices are poinsettias and hyacinths, which are seldom seen in Finland outside the holiday season. A poinsettia is an odorless yet poisonous red flower. A hyacinth is less extravagant, but bears a beautiful scent. Christmas flowers became popular in Finland in the late 1800s. The popularity of the hyacinth is explained by its ability to bloom even in the darkest of seasons.

Lanttulaatikko / Turnip Casserole

Monet perinteiset jouluruuat valmistetaan juureksista, sillä muinoin pohjoisessa ei talvella saanut tuoreita kasviksia. Lanttulaatikko on klassikko, joka jakaa jopa suomalaiset. Toiset rakastavat sen makeaa ja voimakasta makua, toiset eivät voi sietää sitä. Monille lanttulaatikko aiheuttaa ilmavaivoja.


Many traditional Finnish Christmas courses are made from root vegetables due to shortage of fresh produce in the winter season. Lanttulaatikko is a controversial classic that divides even the Finns due to its sweet and powerful flavor and its flatulence-inducing effect. 

Makeiset / Sweets

Jouluna syödään tuhtien aterioiden väleissä kiloittain makeisia. Suosittuja ovat monenmoiset suklaakonvehdit ja marmeladit. Osa makeisista tehdään nimenomaan joulumarkkinoille, eikä niillä ole juurikaan kysyntää muina aikoina. Tunnetaan tapauksia, joissa marmeladista muotoiltuja vihreitä kuulia on etsitty kymmenien kilometrien takaa, sillä ilman niitä joulu ei ole joulu.


Between their hefty Christmas meals, Finns consume an absurd amount of sweets, particularly chocolate and marmalades. Many assortments are produced especially for the holiday season. It is not uncommon for a Finn to travel tens of kilometres in search of a particular brand of green marmalade sweets without which a Finnish Christmas just doesn’t feel right. 

Hiljentyminen / Peace and Quiet

Suomi sulkeutuu jouluksi. Joulu on perhejuhla, etenkään aattona ei kyläillä, vaan vetäydytään omaan kotiin perheen ja korkeintaan lähisukulaisten seuraan. Suomessa joululahjat jaetaan jo aattona. Joulupäivä puuhaillaan perheen kanssa, syödään liikaa ja katsellaan television jouluohjelmia. Tapaninpäivänä, eli toisena joulupäivänä, on lupa lähteä ulkoilemaan ja tapaamaan ystäviä. Tapaninpäivän ajelu on perinne, jossa oli hohtoa, kun matkaan lähdettiin hevosen vetämällä reellä. Nykyautoilla ajeleminen ei yllä samaan. Paitsi jos pitää ikkunat auki.

Finland is closed on Christmas. Finns celebrate Christmas with their families, and leaving the house is frowned upon especially on Christmas Eve, which is when presents are opened. A typical Finnish Christmas Day is spent overeating and watching TV. On Boxing Day it is common to leave the house to enjoy the crisp winter weather and meet with friends. In the olden days a Boxing Day tradition was to enjoy a horse-drawn sleigh ride, an experience a car ride just can’t compare to (unless you drive with your windows down).

Tapanintanssit / Boxing Day Dances

Tanssipaikalle ja ravintolaan lähteminen toisena joulupäivänä on monelle tapa päättää pyhien hiljaisuus. Tapanintansseissa on ylimääristä riehakkuutta ja jopa hiukan karnevaalin tuntua, kun syöminkien ja kotiin sulkeutumisen jälkeen ampaistaan taas liikkeelle.

The quiet holidays come to an end on the evening of Boxing Day, when Finns convene in restaurants and dance joints. Finnish Boxing Day Dances come with an added flavor of raucousness and carnevalism brought on by having been holed up at home for days on end. 

Himmeli / Straw Mobile

Himmeli on oljista tehty katosta riippuva koriste-esine, jota kutsutaan myös olkikruunuksi. Himmeli kootaan viljakasvin oljista pujottamalla lanka korrenpätkän sisään ja muotoilemalla näistä korrenpätkistä kolmiulotteinen teos. Nykyisin rakennusmateriaaleina käytetään myös muovipillejä ja siimaa, mutta totuuden nimissä sanottakoon, että kyllä siinä vaikutelma kärsii. Himmelin peruselementtejä ovat pyramidi ja oktaedri eli kahdeksansivuinen tahokas. Yksinkertaisin himmeli koostuu yhdestä isosta peruskuviosta ja kuudesta siihen kiinnitetystä pienemmästä kuviosta. Himmeliä on mukava katsella joulun pyhät.


A himmeli is a three-dimensional mobile decoration made from straw and yarn, usually hung from the ceiling. These days straw and yarn are often substituted with drinking straws and fishing line, but many traditionalists consider these modern interpretations to be blasphemous. The typical patterns of which the himmeli is constructed are pyramids and octahedrons. A simple himmeli consists of a larger basic shape to which smaller decorations are attached. 

Joulupukin Kuuma linja / Santa’s Hotline

Jouluaattoaamuna televisiossa esitettävä lastenohjelma. Ensimmäisen kerran se lähetettiin vuonna 1991. Suorana lähetettävässä ohjelmassa lapset soittavat studiossa päivystävälle joulupukille ja juttelevat hänen kanssaan. Ohjelmassa myös luetaan sähköpostitse ja internetissä lähetettyjä joulutervehdyksiä. Puhelujen väleissä näytetään jouluisia lastenohjelmia ja lyhytelokuvia. Perinteisesti Kuuman linjan lopuksi esitetään englantilainen Lumiukko-animaatio (1982).

First broadcast in 1991, Santa’s Hotline is a traditional live Finnish TV show in which kids get to chat with Santa Claus via telephone, email or postcard. Christmas-themed kids’ shows and short films are broadcast in between phone calls. Traditionally Santa’s Hotline ends with the classic British animated short The Snowman(1982).

Kynttilät haudoille / Graveyard Candles

Jouluaattoiltana suomalaiset vaeltavat hautausmaille viemään kynttilöitä kuolleiden omaisten haudoille. Osa väestä tulee vain katsomaan kynttilärivistöjä, vaikka omia sukulaisia ei hautausmaalla olisikaan.

It is a Finnish Christmas Eve tradition to light candles at the graves of deceased loved ones. One might visit a graveyard just to witness the impressive sea of candles even if they didn’t have a late relative buried there.

Muista myös nämä:

piparkakku = gingerbread cookie
Try with blue cheese and glögi


tonttu = Santa’s elf
They are spying behind the windows all the year and report to Santa Claus. Parents tell kids to behave well because elfs are spying and only good childrens get presents.

tonttulakki = pointy Christmas hat


glögi = glogg/gluhwein
Hot and spicy, normally served with raisins and almonds. Can be with or without alcohol. Typical glögi-glass is Arabia Tsaikka.



joulukuusi = Christmas tree
Before was always real tree but now people use also artificial ones. Star on the top, always. 


Itse olen sitä mieltä, että jokainen viettäköön Joulua ihan niin kuin itse haluaa. Oli se sitten perinteisesti kaikkia traditioita noudattaen tai niitä noudattamatta. Joulu olkoon juhlijansa näköinen, ilman mitään vaatimuksia tai pakkojuttuja. Jos joku haluaa syödä joululounaaksi kebabia, illalliseksi makkaraperunoita ja joulupäivänä vaikkapa pizzaa, niin mikäs siinä. Tai jos joku haluaa maata koko joulun sohvalla lukien tai televisiota katsellen, niin mikäs siinä. Lahjan lahjaakaan ei ole pakko ostaa, jos sellaiselta tuntuu. Turhaa tavaraa on maailma täynnä. Ja sitä paitsi kohta alkaa jo alennusmyynnitkin ja samaa tavaraa saa paljon halvemmalla. Mutta sallittakoon kaikki jouluhössötys myös niille, jotka siitä nauttivat. 

Hyvää ja rauhallista Joulua!!