maanantai 10. tammikuuta 2022

Joululomalla Suomessa

Pahentuneesta koronatilanteesta huolimatta pääsimme viettämään joululomaa Suomessa. Ja olipa ihanaa - viimeisestä talvisesta vierailusta Suomessa on nimittäin vierähtänyt jo useampi vuosi. Muta nyt pääsimme ja saimme vielä nauttia ihanan upeasta talvesta nimittäin pari päivää ennen joulua saatiin läntiseen Suomeenkin valkoinen joulu. Ihan huippua! 



Jouluaattoa emme viettäneet Suomessa vaan Malagassa ja lensimme vasta toisena joulupäivänä Finnairin suoralla lennolla Suomeen. Tein etukäteen testin Malagan lentokentällä - varmuuden vuoksi. En haluaisi viedä läheisille ikäviä tuliaisia. Reilun neljän tunnin lento sujui nopeasti ja otimme sekin mahdollisemman varmalla tavalla eli käytimme lennon ajan FFP2-maskeja emmekä ottaneet niitä pois naamalta muuta kuin pari kertaa pikaisesti veden juonnin ajaksi. Näin minimoimme riskit koska koneessa oli todennäköisesti melkoinen määrä positiivisia - koronapassillahan pääsee koneeseen ilman mitään testejä ja harva viitsii
omaehtoisesti niitä tehdä. Mutta kyllähän ihminen tuon ajan pärjää syömöttä mitään. 

  

Helsinki-Vantaalla meitä odotti matkalaukkujen noudon jälkeen koronatarkistus joka meni onneksi sutjakkaasti myöhäisen saapumisen ajankohdan takia. Rokottamattomat ilman testitulosta saapuvat joutuivat suoraan testiin, passilla tai etukäteistestituloksella matkustavat oman tarkastuksen kautta eteenpäin. 

Helsinki-Vantaalla huomio kiinnittyi osittain uusittuihin tiloihin - saapumisaula oli nähnyt hulppean muodonmuutoksen. Siitä pointsit! Piipahdimme heti Alepaan ostamaan karjanlanpiirakoita ja muuta matkaevästä automatkan ajaksi. Vuokra-auton olimme varanneet etukäteen Hertzin kautta ja 10 päivä vuokra maksoi 370 euroa. Ihan kohtuuhinta ottaen huomioon, että oli kuitenkin sesonki menossa. Saimme pienen ja näppärän Toyota Yaris-hybridin automaattivaihteilla. 

                                              

Mutta yhtä asiaa en kyllä ymmärrä - miten voi olla, että autovuokraamoiden parkkialue sijaitsee lentokentän viimeisessä mahdollisessa kulmassa??? Meidät ohjattiin klo 22 tarpomaan ulkona -20 asteen pakkasessa n. 200-300 metrin matka terminaalista parkkihalliin. Eikä sen löytyminen ollut mitenkään itsestäänselvyys sillä matkalla ei ollut mitään kylttejä. Työnsin lumihangessa matkalaukkukärryjä ja mietin, että miten todella huonosti hoidettu yksityiskohta eikä todellakaan mikään hyvä matkailumainos Suomelle. Me toki tarkenemme noissa lämpötiloissa mutta perusespanjalaiselle tuo olisi melko shokkikosketus suomalaiseen kulttuuriin. Sitä on jotenkin tottunut siihen, että kentillä yleensä vuokra-autot sijaitsevat lähimpänä terminaalia. 

Ja kaiken kukkuraksi auton jarrut olivat tietysti jumissa koska se oli tuotu suoraan pesusta tuonne -20 asteen pakkaseen odottamaan meitä. Mutta aikani kun siinä autoa liikuttelin metrin verran eteen ja taaksepäin niin lopulta jarrut aukesivat ja pääsimme matkaan. Enpä ole tuollaistakaan kokenut vaikka monen monta vuotta on Suomen talvissa tullut ajettua. Toki silloin ei ehkä tullut mielenkään käydä pesemässä autoa tuollaisessa pakkassäässä :-) 

No, meidän 3 tunnin ajomatka meni onneksi hyvin vaikka etukäteen sääennuste näyttikin vähän kurjaa ajosäätä. Tiet olivat toki vähän jäisiä mutta kuitenkin hyvässä kunnossa eikä luntakaan satanut ja liikennettä oli vähänpuoleisesti. Vähän vain vaati tottumista se, että piti pelata pitkien ajovalojen kanssa koska eihän Suomen pääteillä ole valoja kuin taajama-alueilla. Meilläpäin tulee iltaisin ajettua vain motareita ja niissähän on valot koko matkalla. 
Pääsimme kuitenkin turvallisesti vanhempien luokse ja unet maittoivat hyvin.

Aamulla saimme nauttia mitä kauniimmasta talviaamusta. Pakkasta oli -13 astetta mutta taivas sininen ja aurinko pilkahteli. Lähdimme heti aamukävelylle - ihan mahtava loman aloitus! Maskeja pidimme muuten ulkona ihan vain pakkassuojana ;-) 



Päivällä avasimme joulupukin Suomeen toimitetut lahjat eli isovanhempien, isomummun, isotädin ja ystävien lahjat. Uusi joululahjaksi saatu polkupyörä pääsi myös heti testaukseen - tuolla kelpaa taas kesällä ajella! 

Mutta tärkeintä koko lomalla oli kuitenkin yhteinen aika läheisten kanssa. Majoituimme isovanhempien luona ja vierailimme melkeinpä päivittäin lähellä asuvan isomummun luona sekä ystäviemme luona. Myös serkkutyttöjä tavattiin useampaan otteeseen loman aikana. Neiti sai taas aimoannoksen suomenkieltä oman ikäisten seurassa - tämä on niin tärkeää!

 

 

Tietysti nautimme myös talvisen Suomen tarjoamista ulkoilumahdollisuuksista - ihan joka päivä! Kävimme luistelemassa, laskemassa pulkkamäkeä, iltakävelyillä nauttimassa Porin upeista jouluvaloista. 

                                                      
                 

Ja kaiken kruunasi omat hiihtolenkit sillä sain lainaksi viimeisen päälle hienot karvapohjasukset, joilla kelpasi 25 vuoden tauon jälkeen lähteä hiihtolenkeille! Hyvin muuten sujui homma eli ihan kovin pahasti ei taidot olleet ruostuneet - vaikka täytyy myöntää, että vanhat pro-papparaiset paineli ohitse mennen tullen. Uskokaa tai älkää - klo 07.30 hiihtoladut ovat täynnä näitä pro-papparaisia, jotka käyvät kuulemma hiihtämässä joka ikinen päivä ja osa parikin kertaa päivässä. Eli ei siis mikään ihme, että jäin kakkoseksi... Mutta heti ekalla kerralla vedin 10 km tunnissa ja pääasiassa perinteisellä tyylillä eli mielestäni ihan hyvä suoritus. Seuraavalla kerroilla uskaltauduin jo vaihtamaan perinteisen tyylin luisteluun. Harmi vain, että loman aikana oli käytössä vain 3 km hiihtolenkki eli pidemmän päälle homma kävi jo vähän tylsäksi. Mutta olin toki kiitollinen tuostakin kokemuksesta! 

Vuodenvaihtumista juhlistimme ystävien luona jossa oli laitettu tarjoilut viimeisen päälle. On kyllä mahtaa kun tuollaisia ystäviä. Ja tosi mahtavaa, että lapset edelleen viihtyvät yhdessä vaikka ovatkin eri sukupuolta. Meidän neiti on onneksi tottunut touhuamaan myös poikien kanssa eli varmasti ystävät tulevat hyvin toimeen myös tulevaisuudessa. Ovathan he olleet ystäviä ihan pienestä pitäen. 

    

Loma oli lyhyt ja hyvin olisimme viihtyneet vähän pidempääkin. Mutta loppiaiseksi halusimme palata kuitenkin kotiin - onhan se espanjalaisille joulun tärkein päivä. Puolisolla kun ei ollut lomaa joten hän ei päässyt kanssamme Suomeen. 

Olemme kuitenkin onnellisia ja kiitollisia, että pääsimme käymään Suomessa. Ja toivottavasti pääsäiseksi pääsemme sinne seuraavan kerran! 

                                                                  Kiitos Suomi! 

Ja kotiin saavuttuamme pääsimme tietysti juhlistamaan vielä itämaan tietäjien saapumista eli joululahjoja avattiin vielä 6.1. aamulla. Ja jos joku ihmettelee, että saimmekö myös kengät lahjaksi niin ei - nuo kengät ovat sitä varten, että itämaan tietäjät osaavat jättää lahjat oikealle henkilölle eli jokainen jättää illalla kengät olohuoneeseen odottamaan. 

Nyt on sitten joulu juhlittu ja tänään palasimme taas takaisin arkeen. Koulu ja harrastukset taas käynnissä joten tästä se arki taas alkaa... 

torstai 30. joulukuuta 2021

Meidän perheen vuosi 2021

On aika laittaa vuosi 2021 pakettiin ja toivottaa tervetulleeksi vuosi 2022. Tämä vuosi on ollut melkoista vuoristorataa - on ollut onnea, iloa, hyviä hetkiä, rakkautta, terveyttä ja mukavia muistoja. Mutta toisaalta vuoteen on myös mahtunut niitä ikäviä ja rankkojakin hetkiä. Kaikesta on kuitenkin selvitty. Ja niistä ikävistä hetkistä huolimatta vuosi on kuitenkin jäänyt ihan positiivisen puolelle. 

Tässäpä katsaus vuoden 2021 hetkiin!

Vuosi 2021 vaihtui meillä ihan rauhallisesti kotosalla ja vain oman perheen kesken. Tätä ei oltu suunniteltu missään nimessä vaan meillä oli varattuna liput Suomeen joululoman viettoon mutta koronarajoitusten takia reissu jäi väliin. Olimme toki käyneet kesällä 2020 Suomessa mutta siitä huolimatta reissun peruuntuminen harmitti - etenkin Suomessa olevien sukulaisten takia, jotka odottivat vierailuamme todella paljon. No, nämä ovat niitä asioita joihin ei valitettavasti itse pysty vaikuttamaan. 

                                            

Myös vuoden 2021 ensimmäinen reissu eli perinteinen tammikuinen laskettelureissu Andorraan jäi tekemättä - kiitos koronatilanteen. Tilanne harmitti etenkin puolison takia sillä vuoden kuudesta lomaviikosta karahti kiville peräti kaksi viikkoa- loma kotona kun ei missään nimessä vastaa sitä, että pääsee hetkeksi pois arjesta ja täältä saarelta. Raskas työ vaatisi sen, että pääsee todellakin pois hetkeksi arjesta ihan kokonaan. 

Tästä syystä käytimme seuraavan lomaviikon hyödyksi - vaikka reissu ei suuntautunut Madridia pidemmälle. Espanjassa oli toki vielä matkustusrajoituksia ja osa Madridin alueista oli ns. suljettuna mutta hyvällä suunnittelulla pääsimme kuitenkin reissuun. Meillehän Madrid on ns. toinen "kotikaupunki" sillä puoliso on sieltä kotoisin eli emme ole koskaan ajatelleet reissua lomana kun olemme Madridiin reissanneet. 

Mutta tällä kertaa lähdimme ihan "lomalle". Ja se teki hyvää! Aina ei siis tarvitse matkustaa kauas vaan lähelläkin voi päästä lomafiilikseen.  

Tästä reissusta voi paremmin lukea täältä: 

  

 

Vaikka reissu oli lyhyt ja suuntautui "vain" Madridiin niin se oli kuitenkin juuri se piristys, jonka tarvitsimme. Kun elää pienellä saarella keskellä valtamerta niin välillä sitä on vain päästävä sieltä pois ja etenkin näiden koronavuosien aikana tämä ns. saariahdistus on nostanut päätään melkoisesti. 
















Meidän oli tarkoitus reissata Suomeen myös pääsiäislomalla huhtikuussa mutta Suomessa oli edelleen voimassa rajoituksia, joiden takia reissumme jäi väliin. Ei olisi mitään järkeä matkustaa 10 päivän lomalle, jos siitä menee melkein koko aika karanteenissa. Joten pääsiäislomakin vietettiin kotona. 

Onneksi saimme kuitenkin mukavaa puuhaa päiviin sillä tallilla järjestettiin pääsiäisviikolla klinikka, jossa pääsimme joka päivä ratsastamaan 2-3 tunnin ajan valmentajien tarkan silmän alla pienryhmissä. Tämä oli ihan mahtava juttu ja nautimme näistä päivistä valtavasti pikkuneidin kanssa. Ei pelkästään ratsastuksen takia vaan myös ihmisten - koronavuosien aikana jokainen sosiaalinen kontakti on ollut äärimmäisen arvokas. 


Kesäkuussa vietettiin neidin 10-vuotissynttäreitä ja niitä juhlittiinkin oikein pitkän kaavan mukaan sillä saimme ensimmäistä kertaa korona-aikana vieraita tänne Gran Canarialle eli puolison äiti sekä molemmat veljet puolisoidensa kanssa saapuivat juhlimaan neidin synttäreitä. 

Ekat synttärit vietettiin toki tallilla ratsastuskavereiden kanssa. 



Sukulaisten kanssa synttäreitä juhlittiin neidin lempiravintolassa. 



Ja kolmannet juhlivat olivat puolestaan koulukavereiden kanssa Angry Birds- aktiviteettipuistossa. 

  

Yksi neidin lahjosita oli synttärikuvaus ammattikuvaajan toimesta rakkaan Mafalda-ponin kanssa. Ja hienoja kuvamuistoja saimmekin! 


  
Kesäkuussa pääsimme sitten vihdoinkin Suomeen ja se tuntui todella hyvältä! Loppujen lopuksi vietimme neidin kanssa Suomessa melkein kaksi kuukautta - en ole muuten koko 20 vuotisen ulkosuomalaiselämäni aikana viettänyt kertaakaan noin pitkää aikaa Suomessa. Ja nyt oli mitä parhain hetki. Nautimme reissusta ihan valtavasti ja kaiken lisäksi Suomen kesä antoi parastaan. 

Ehdimme Suomeen juuri ennen juhannusta joten pakollisen 3 vrk karanteenin jälkeen pääsimme nauttimaan juhannuksesta ystävien kera. Olikin ihan mahtava reissu ja säät mitä parhaimmat - harvemmin sitä juhannuksena tarkenee käydä pitkällä yöuinnilla ilman saunaa! Ja jos Suomessa merivesi on juhannuksena +24 asteista niin ei voi muuta olla kuin onnellinen. 

                                        






Suomireissu oli muutenkin onnistunut. Saimme viettää paljon aikaa perheen ja ystävien kanssa. 
                                         

Neiti sai myös rakkaita hevosmuistoja kun hän pääsi ratsastamaan ja hoitamaan ihanaa Hertta-ponia. 




Kesäloman kruunasi tietysti se, että papi pääsi myös käymään Suomessa. Ja tämä tietysti mahdollisti sen, että pystyimme niin pitkään olemaan Suomessa. Muuten alkaa 3 viikkoa olla ihan maksimiaika, mitä neiti jaksaa olla erossa papista. Mutta nyt kun hän kävi myös Suomessa lomailemassa meidän lomamme puolimatkassa eli näin pystyimme olemaan Suomessa pitkän kaavan mukaan. 

Ja myös puolison loma Suomessa oli ihan huippu - todellinen irtiotto arjesta. Mökkeilimme, tapasimme ystäviä, grillasimme, saunoimme, uimme, teimme pyöräretkiä ja nautimme Suomen kesästä. Etenkin SUP-lautailu järvellä keskellä yötä oli papille ihan loman "highlight", ehkä paras lomamuisto ikinä Suomessa. 
  


 







Suomi-loma oli ehdottomasti yksi vuoden 2021 parhaista hetkistä! Ja olin myös erityisen onnellinen siitä, että puoliso pääsi vihdoin irtautumaan töistä ihan totaalisesti. 


Kesäloman päätteeksi teimme vielä toisenkin lomareissun eli suuntasimme tapaamaan Espanjan perhettä. Emme kuitenkaan matkanneet Madridiin vaan Galiciaan, jossa puolison perheellä on kakkosasunto. Sinne saapuivat myös puolison veljet perheiden kera eli meitä oli koolla melkoinen sakki. Vaikka isolla porukalla on asioiden järjestäminen välillä hankalaa ja etenkin niin, että kaikkien toiveet otettaisiin huomioon niin tällä reissulla kaikki meni loistavasti. Oli juuri sopivasti aktiviteetteja niin että kaikki olivat tyytyväisiä. Ja tärkeintä oli tietysti viettää aikaa yhdessä. 

Tästä reissusta voi paremmin lukea täältä:




Sukuloman päätteeksi jatkoimme lomailua vielä oman perheen kesken ja näin saimme laatuaikaa myös ihan omalla porukalla ja pääsimme tekemään juttuja enemmän oman halujemme mukaan eli vietimme pienen aktiviteettiloman Asturiaksessa. 



Syyskuussa palattiin sitten taas arkeen kun koulu alkoi ja sen jälkeen sitä tuttua kaavaa mentiinkin aina marraskuun loppuun asti. Silloin alkoi taas tuntua siltä, että olisi pakko päästä pois saarelta. Niinpä lähdimme käymään pitkän viikonlopun vietossa Madridissa - ykkössyynä reissulla oli tietysti Madrid Horse week -tapahtuma mutta toki samalla näimme myös puolison äitiä eli abuelaa, pikkuneidin espanjalaista isoäitiä. Majoitumme aina hänen luonaan kun olemme Madridissa. Ehdimme viikonlopun aikana käydä myös sirkuksessa. 



  

  

Joulukuu onkin sitten mennyt jo vauhdikkaasti sillä kuun alussa oli pitkä viikonloppuvapaa (pe-ke) kun täällä 6. ja 8.12 on pyhäpäiviä ja niiden väliin jäävä päivä on yleensä myös vapaata koulusta. Ja kun puolisolle osui myös vapaat juuri tuohon niin mehän käytimme tilaisuuden hyväksi ja lähdimme ex tempore-reissulle La Palman saarelle ihmettelemään tulivuorta. Ja onneksi lähdimme nimittäin nyt näyttää siltä, että tulivuorenpurkaus olisi päättynyt ja aktiivisuus hiipunut lähes täysin. 





Reissu oli kyllä ikimuistoinen ja onneksi lähdimme vaikka monta epävarmuustekijää olikin matkassa mukana. Mutta välillä pitää vain hypätä tuntemattomaan! Eipä sitä tuskinpa meidän elinaikanamme montaa kertaa pääse vastaavaa täällä Kanarialla ainakaan todistamaan. 
          

Loppuvuosi meillä on mennytkin sitten reissun päällä. Otimme koulusta muutaman päivän vapaata ja lähdimme pikkuneidin kanssa etukäteen joulun viettoon Malagaan. Olimme nimittäin varanneet parille päivälle ratsastustunteja suomalaisen Erikan pitämässä ratsastustallissa Coinin maaseudulla. 


Paikka olikin tosi mahtava, hevoset kivoja, loistava kenttä, upeat maastot ja opetus laadukasta. Voin suositella, jos olette tuolla Fuengirolan suunnalla lomailemassa ja haluatte ratsastamaan.



Pääsimme ratsastamaan niin kentällä kuin maastossa ja myös sää suosi mahtavasti. 



Joulunvietto sai kuitenkin yllättävän käänteen kun puolison veli sai tiedon korona-altistumisesta ja hän siirtyi omaehtoiseen eristykseen purjeveneelleen. Ja me talolle jääneet aloimme pitää tiettyä etäisyyttä keskenämme, ihan varmuuden vuoksi. Yhdessä ollessamme olimme maskit naamalla ja eri puolilla huonetta. Puolison nuorempi veli perheineen ei lopulta edes tullut paikalle vaan jäivät Madridiin. 

Joululounaskin syötiin eri pöydissä - minä ja pikkuneiti yhdessä, puoliso omassa pöydässään ja abuela eli isoäiti sekä pikkuneidin serkkupoika yhdessä. Eipä ole tällaista jouluruokailua koettu koskaan ennen! 

Joulutunnelma ei siis ollut ihan ylimmillään ja lahjoistakin avasimme vain muutaman. Loput päätimme jättää joulupäivälle sillä odotimme että puolison veli saisi toisen negatiivisen tuloksen ja pääsisi joulupäivänä jo kotiin. Ja niin kävikin. Joulupäivänä söimme siis yhdessä ja sen jälkeen avasimme loput lahjat. 

                             

                                         

Joulupäivän iltana lähdimme vielä katsomaan Malagan kasvitieteellisen puutarhan jouluisen valo”näytelmän” eli koko puisto oli koristeltu hienoilla valoilla. Mahtava juttu!


Toisena joulupäivänä suuntasimme sitten jo pikkuneidin kanssa joululoman viettoon Suomeen. Ja juuri sopivasti Suomeen saatiin valkoinen joulu eli olemme päässeet nauttimaan Suomen talvesta parhaimmillaan. 


Ja vuosi vaihtuu meillä myös täällä Suomessa! Kotiin palaamme 5.1 eli juuri sopivasti ennen espanjalaista joulun huipennusta eli loppiaista. Eli joulu jatkuu vielä hetken aikaa…

Nyt kuitenkin aika pistää vuosi 2021 pakettiin. Kiitos! 

Mitä sitten vuosi 2022 tuokaan tulleessaan - niin sitä mielenkiinnolla odottelemme! Muutamia reissuja on jo ainakin tiedossa ja toivottavasti tulevana vuonna niitä päästään paremmin toteuttamaan.