lauantai 13. tammikuuta 2018

Suomi-koulussa tänään: Suomen talvi

Lähes kuukauden mittainen joulutauko on takana ja Suomi-koulu jatkuu jälleen. Edessä on mielenkiintoinen kevätlukukausi, joka päättyy kesäkuun alussa kevätjuhlaan. Tässä kevään aikana on luvassa monta mielenkiintoista "teemapäivää", mm. suomalainen ruoka, urheilupäivä ja suomalainen saunakulttuuri. Parin viikon päästä meillä on saunavuoro varattuna paikalliseen Kontulan Helmi- saunaan, jonne siis suuntaamme lasten kanssa. Ruokapäivänä syömme hernekeittoa ja laskiaispullia ja urheilupäivänä puolestaan hiihdetään ja lasketaan mäkeä dyyneillä. Eli varsin mielenkiintoisia koulupäiviä tiedossa normaalien koulupäivien vastapainoksi. 

Tänään oli vuorossa ihan perinteinen koulupäivä ja teemana Suomen talvi. Päivän kuitenkin aloitti pappi Pertti Hellin puheenvuoro. 


Kaikki lapset meidän isojen ryhmästä ovat päässeet käymään Suomessa talvella ainakin joskus. Osa käy ihan säännöllisesti joka talvi. Eli jossain määrin talviset puuhat Suomessa ovat tuttuja juttuja. Mutta Suomen kesä taitaa kuitenkin olla lapsille se tutumpi juttu koska kesällä Suomessa pystytään viettämään pidempiä aikoja. Talviset vierailut keskittyvät yleensä joulu- ja pääsiäislomiin. Ja eteläisessä Suomessahan ei välttämättä pääsiäisen aikaan ole enää kauhean talvista. Tämän joululoman aikana pari lapsista oli päässyt käymään Suomessa ja he kertoivat kuulumisia. Myös muut pääsivät kertomaan omista talvisista puuhistaan Suomessa. 

Tämän jälkeen teimme pienen talviurheilu-tehtävän, jossa seinällä oli kuvia erilaisista talviurheilulajeista ja lasten piti tunnistaa niitä. Mikäli lajin nimi ei ollut tuttu, niin luokan toisella puolella oli paperi, jossa oli eri lajit kirjoitettuna. Sieltä voi sitten käydä lukemassa ja arvuuttelemassa oikeaa. Eli jokaisella oli oma lappu, johon lajit kirjoitettiin ja yritettiin tietysti saada lajit oikein. 

 


Tämä oli varsin mieluisa tehtävä ja lapset viihtyivät hyvin sen parissa. Mukana oli muutamia vähän hankalampiakin juttuja kuten ringette, curling ja jääravit mutta pienten vihjeiden avulla nekin saatiin oikein. 

Tämän jälkeen teimme pienen kortti-tehtävän, jossa laatikosta lapset nostivat vuorotellen kortteja, joissa oli erilaisia talvisia lauseita ja lapsen tehtäväksi jäi lukea lause ja täydentää se. Esim. tällaisia lauseita löytyi:
Talvella tykkään...
Minusta talveen kuuluva eläin on...
Parasta Suomen talvessa on...
Talviselle retkelle evääksi tekisin...
Minä olen rakentanut lumesta komean...
Minua kiinnostava talviurheilulaji on... 


Tästäkin lapset tykkäsivät tosi paljon ja jokainen luki varmaan 4-5 korttia. Yhteensä kortteja oli erilaisia ehkä 20 kappaletta. Tosi hyvä tehtävä jossa yhdistyvät lukeminen ja kertominen. 

Tämän jälkeen tutustuimme erilaisiin lumi-sanoihin eli miten monta erilaista sanaa lumelle löytyy Suomesta. Ja lisäksi teimme hauskan äänitehtävän, jossa kuunneltiin askellusta erilaisilla lumilla ja sitten piti arvuutella, että minkälaisesta lumesta on kysymys. Tämä tehtävä löytyy sivulta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/25/milta-lumi-kuulostaa


Tämän jälkeen juttelimme hieman talven säästä Suomessa ja siitä, että miten erilainen talvi voi olla eri puolilla Suomea. Tämän todistimme vielä kurkkailemalla nettikameroihin eri puolilla Suomea. 

Lopuksi tutustuimme revontuliin ja vuorolukuina lapset lukivat revontuli -sadun. 

Pohjoisimmassa Lapissa kaamos oli synkimmillään, aurinko ei enää jaksanut kivuta taivaan rannan yläpuolelle tai oikeastaan metsän eläimistä tuntui, että koko aurinko oli kadonnut. Aamulla oli pimeää, päivällä saattoi silmiään siristellen juuri ja juuri nähdä oman käpälänsä, jonka nosti silmiensä eteen, mutta pian oli jo taas säkkipimeää. 
Öisin taivaan tähdet ja kuu yrittivät valaista maisemaa, mutta ne olivat niin kaukana ettei niiden valo juuri metsän eläinten ongelmaa pimeyden suhteen ratkaisseet. Asialle oli tehtävä jotain ja sen takia, juuri sinä yönä, josta tämä tarina kertoo, olivat metsän eläimet kokoontuneet tunturin juurelle kokoukseen. Paikalle oli saapunut tuuheaturkkinen susi, tupsukorvainen ilves, paksuturkkinen ahma, kruunupäinen hirvi ja olipa siellä karhukin. Se oli herätetty kesken talviunien, koska sitä pidettiin metsän kuninkaana, eikä näin tärkeässä asiassa voinut jättää kuulematta kuningasta. Ainiin, eikä sovi unohtaa pientä puuhkahäntäistä kettua, vaikka se muiden eläinten rinnalla kovin pieni onkin, sillä .. no enpä kerro vielä, miten tärkeä rooli ketulla tarinassamme on.
Eläimet olivat siis kokoontuneet neuvon pitoon, sillä jatkuva pimeys oli väsyttävää ja asialle oli tehtävä jotain. Aurinko ei palaisi ennen kevättä, sen eläimet tiesivät, joten asiaan oli löydettävä jokin ratkaisu. Mutta vaikka eläimet kuinka pohtivat ja rapsuttivat päätään, eivät ne keksineet ratkaisua. Ne alkoivat jo hermostua: susi alkoi turhautuneena ulvoa, kun se ei keksinyt mitään. Ilves sähisi ja teroitti kynsiään. Karhu murisi vaimeasti, sillä sitä väsytti, koska se oli herätetty kesken talviunien. Pieni kettu yritti saada ääntään tuossa metelissä kuuluville, se polvi tassuaan ja yritti herättää muiden eläinten huomion. Mutta kärttyisinä nuo suuret eläimet vain tönäisivät ketun syrjään, eihän noin pienellä eläimellä voi olla ratkaisua näin isoon asiaan, turha sitä on kuunnella. Kettu yritti kiinnittää toisten eläinten huomion yhä uudelleen ja uudelleen, kunnes se totesi tehtävän mahdottomaksi ja käännähti kannoillaan ja lähti juoksemaan ylös tunturin rinnettä. Muut eläimet sitä tuskin huomasivat, sillä ne jatkoivat ulvomista, sähinää ja murisemista koska niitä ärsytti etteivät ne olleet keksineet ratkaisua ongelmaan.
Kun jonkin aikaa ketun lähdöstä oli kulunut, hiljenivät äänet tunturin juurella. Kaikki eläimet vaikenivat yhtäaikaa ja niiden katseet kääntyivät taivaalle. Läpitunkemattoman pimeyden sijaan taivaalla loimusi valo, joka valaisi hennolla valollaan tunturin rinteen, jonka alapuolelle eläimet olivat kokoontuneet. 
Tunturin laella taivaalla näytti kuin vihreä tuli olisi roihunnut ja tuo tuli leveni ja leveni, kunnes se roihusi koko tunturin laen pituudelta. Mistä kummasta tuo valo oli tullut? Sitä ihmettelivät eläimet. Juuri ennen kuin tuo ihmeellinen valo alkoi himmetä näkivät eläimet valon kajossa pienen hahmon, jolla oli pitkä ja komea puuhkahäntä alkavan laskeutua tunturin rinnettä alas.
Mikä kumma tunturin laella oli liikkunut?
- Kettuhan se siellä oli! Kettu, jota muut eivät olleet kuunnelleet, kun pitivät sitä liian pienenä ja mitättömänä ratkaisemaan iso ongelma. Kettu oli juossut tunturin laella ja juostessaan piiskannut hännällään pehmeää valkeaa puuterilunta. Ilmassa kimalteleviin lumihiutaleisiin oli heijastunut tähtien ja kuun valo ja niin ne olivat valaisseet tunturin laelta lähitienoon. 
Ketun lähestyessä muita eläimiä, olivat ne edelleen hiiren hiljaa, mutta sikäli kuin kettu saattoi pimeässä yössä erottaa, olivat eläimet kovin nolon näköisiä. Hetken aikaa hiljaa seisokeltuaan, karhu ryki kurkkuaan ja sanoi: "Anteeksi, että väheksyimme sinua pienen kokosi vuoksi. Sinä todella keksit miten kaamokseen saadaan valoa. Tästä lähtien muistamme, ettei ketään saa aliarvioida pienen koon vuoksi ja sinun kaamokseen tuomaasi valoa kutsumme tästä lähtien revontuliksi. 

Näitä revontuli-satujahan on olemassa erilaisia mutta tätä versiota emme olleet aikaisemmin lukeneet. Mutta koska kyseessä on satu niin lopuksi tietysti katsoimme netistä videon, että miten ne revontulet oikeasti syntyvät. Noita isompia lapsiahan tuollaiset asiat jo kovasti kiinnostavat eikä niitä todennäköisesti opeteta täällä Kanarialla koulussa :-) 

Esim. Ilmatieteen laitoksen tekemä video löytyy täältä 

 


Lopuksi askartelimme upeita revontuli-töitä, jotka toteutettiin pastelliliiduilla. Nämä olivat useimmille lapsista uusi piirustusväline joten innostusta riitti. Ja tosi hienoja revontulia syntyi sadun innoittamana. 







Materiaalia päivälle oli enemmänkin mutta niitä emme ehtineet tällä kertaa käydä läpi. Jääköön ne odottamaan ensi talvea.  Täältä voi lukea lisää samasta talvi Suomessa -aiheesta vuodelta 2016, jolloin aiheena oli lisäksi Lappi. 
http://mylifeingc.blogspot.com.es/2016/01/suomi-koulussa-tanaan-talvi-lappi-ja.html

Pienten ryhmässä olivat askarrelleet hienoja lumihiutaleita - kivoja ja helppoja töitä, joista kaikki tykkäsivät. Myös osa isoista kävi tekemässä omansa! 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti