tiistai 16. tammikuuta 2018

Siivotaan, siivotaan

Oletko siivoushullu? Minä olen. Ainakin eräiden kriteerien mukaan. Silmiini sattui nimittäin  juttu, jossa mainittiin siivoushullun 10 tunnusmerkkiä. Ja aika moni osui kohdalleen. 



1. En halua apua siivoukseen eli meillä olisi kyllä varaa palkata ihan ulkopuolinen siivoaja mutta en halua. Koska siivoan itse paremmin, nopeammin ja tehokkaammin. Korkeintaan puoliso kelpaa siivousavuksi. Meillä kävi joskus siivoaja entisessä kodissa mutta tuntui turhalta maksaa jollekin siitä, että se haaveilee silitysrauta kädessä. Siinä vaiheessa kun 20 t-paidan silittämiseen meni lähes koko 2 tuntinen siivousaika niin rouva sai lähteä. 

2. En kestä epäjärjestystä. Kaikilla tavaroilla on meidän kodissa oma paikkansa. Jopa pikkuneidin leluilla - meillä ei ole sekalaisia lelulaatikoita, johon tungetaan kaikki lattialla lojuvat lelut. Ei, kaikille on oma paikkansa. Jos leluille ei löydy paikkaa hyllystä niin sitten on karsittava leluja. Yleensäkin kaikella tavaralla on paikkansa - meillä ei ole sellaisia "sekalaiset" -kaappeja tai laatikoita, johon tungetaan kaikki jolle ei ole muuta paikkaa. Kun kaikki tavarat ovat omilla paikoillaan, aina tietää että mistä niitä pitää etsiä. Meillä ei myöskään loju koskaan tavaroita tai vaatteita huonekalujen päällä. 

3. Olen valmis siivoamaan vaikka keskellä yötä. Välillä kun olemme viettäneet esim. iltaa ystäväperheiden kanssa niin kämppä on luonnollisesti sen näköinen, että väkeä on ollut paikalla. Lapset ovat levittäneet leluja pitkin ja poikin, tölkkejä on pöydällä ja kasa likaisia astioita. En voi jättää hommaa seuraavaksi päiväksi vaan koti on raivattava. Toki varsinaisen siivouksen voin jättää seuraavaan aamuun odottomaan mutta silloinkin on kivempi herätä niin, että tiskit ovat koneessa/pestynä, lattia tyhjinä leluista ja pöydät siisteinä. Onneksi meillä ystäväpiirissä on ilmeisesti myös aika samanhenkisiä ystäviä sillä vielä ennen lähtöä yleensä kaikki auttavat siivoamisessa. Ja lapset myös keräävät kaikki lelut, totta kai. 

4. Löydän aina aikaa siivoukselle. Keittiön siivoan joka päivä, käytännössä jokaisen aterian valmistamisen jälkeen. Pyyhin pinnat sekä kaappien & laatikoiden ovet. Joka päivä. Välillä parikin kertaa päivässä. Muutenkin meillä siivotaan kunnolla ainakin joka 3-4 päivä. Laitan sen ihan viikkokalenteriin niin tulee ainakin tehtyä. Ja silloin en todellakaan keksi tekosyitä vaan tartun imuriin vaikka ei välttämättä huvittaisi. En voi sanoa rakastavani siivoamista mutta rakastan elää kodissa, joka on puhdas ja järjestyksessä. 

5. En osaa levätä, edes omalla. En tunne oloani mukavaksi epäsiistissä hotellihuoneessa vaan välillä on pakko järjestää paikkoja. Ei auta vaikka tiedän hotellisiivoajan tulevan seuraavana päivänä. 

6. En pysty asumaan kämppiksen kanssa 
Opasaikana jouduin muutaman kerran jakamaan asunnon kämppiksen kanssa ja se ei ollut todellakaan helppoa. Olin aina se, joka joutui siivoamaan koska toista ei homma kiinnostanut pätkääkään. Itse en vain voi elää p...an keskellä mutta ilmeisesti toiset voi. Onneksi pääasiassa sain kuitenkin opasvuosienkin aikana elää yksin. 

7. Pystyn rentoutumaan kotona täysin vasta silloin kun joka nurkka kiiltaa puhtauttaan. 

Itse en koe olevani mitenkään siivoushullu vaan mielestäni on täysin normaalia pitää koti puhtaana ja järjestyksessä. Meillä tosiaan siivotaan 3-4 päivän välein ja aikaa siivoukseen menee yleensä 1.5-2 tuntia. Siinä ajassa imuroin ja pesen lattiat sekä siivoan kylpyhuoneet (2kpl) ja vierasvessan. Pyyhin pölyt, pinnat, ovenkahvat jne. Eli ihan sellainen normaali perussiivous mielestäni. Lakanat ja pyyheliinat vaihdan noin 7-10 päivän välein. Kun kodin pitää näin perussiistinä niin ei tarvitse tehdä mitään suursiivouksia vaikkapa puolen vuoden välein. Toki 2-4 kertaa vuodessa tyhjennän myös kaikki kaapit, pyyhin niistä pölyt ja järjestän tavarat. 



On mielenkiintoista, että miten erilaisia siivouskäsityksiä ja -tapoja on eri maissa. Eikä tarvitse matkustaa edes Eurooppaa kauemmaksi. Jos vaikka vertaa paikallista ja suomalaista tapaa niin ne eroavat toisistaan aika merkittävästi. Tietysti erilainen ilmasto, erilaiset rakennusmateriaalit ja erilainen elämäntyyli vaikuttavat siihen, että miten ja millä koti siivotaan.

Espanjalaiset ovat yleensä todella ahkeria siivoajia. Koti ei välttämättä ole kummoinen mutta siitä pidetään yleensä hyvää huolta. Kodit siivotaan melkeinpä päivittäin! Sanoisin omalla kokemuksella, että espanjalainen pitää kotinsa siistimpänä kuin suomalainen. Etenkin vanhemmille ihmisille tämä on kunnia-asia joten ei ole mikään erikoisuus nähdä vanhempia rouvia pesemässä lattioita päivittäin. Se onkin sitten oma lukunsa, että miten ja millä välineillä kotia siivotaan.

Täällä Kanarialla imuria ei todellakaan löydy jokaisen kodin siivousvälineistä. Harja ja pesumoppi korvaavat ne hyvin usein. Opasaikana asiakkaat usein valittivat sitä, että huoneiden lattiat tuntuvat likaisilta kun siivoajat eivät niitä imuroi vaan harjaavat ja sen jälkeen pesevät mopilla. No, espanjalainen siivoaja eikä hotellinjohtaja eivät oikein ymmärrä sitä, että miksi se suomalainen kulkee sukkasillaan siellä huoneessa. Täällä kun on tapana käyttää kenkiä sisälläkin, tai ainakin jonkinlaisia sisäkenkiä. Kukaan ei kulje sukkasillaan, edes kotona. Kulttuurieroja.

Tiesittekö muuten, että lattioiden pesuun käytettävä moppi on alunperin espanjalainen keksintö. Wikipedia tietää kertoa, että se keksittiin täällä vuonna 1964 Manuel Jalon Corominas nimisen herran toimesta. Ihmekös että espanjalaiset rakastavat tuota välinettä ja se on siivouksessa täällä ehdoton väline. Pesumoppi eli fregona löytyy täällä takuulla jokaisesta kodista.



Itse käytän moppia joka siivouskerta mutta lisäksi noin kerran kuukaudessa höyrypuhdistan lattiat meidän höyryimurin kanssa. Kyseessä on siis tämännäköinen vempain:


Toimii tavallisena imurina sekä höyrypesurina, jolla voi höyrypuhdistaa niin lattiat, kylpyhuoneet kuin huonekalut. Paras puoli tässä masiinassa on kuitenkin se, että siinä on vesisuodatin eli kaikki lika ja pöly kerääntyy veteen eikä palaa takaisin huoneilmaan. Se on tällaisessa paikassa, jossa ilma on täynnä hiekkaa pölyä,  ihan ehdoton juttu. Ja on muuten uskomatonta, että mikä määrä sitä likaa ja pölyä kertyy vaikka koti vaikuttaisi päällisin puolin ihan siistiltä ja edellisestä siivouksesta on kulunut vain 3-4 päivää. Mutta niin vain vesi on todella ruskeaa siivouksen päätteeksi. 


Espanjalainen luottaa siivouksessa myös lejian eli paikallisen kloriten voimaan. Sillä siivotaan niin lattiat, keittiö kuin kylpyhuoneet. Ja samalla tavaralla valkaistaan myös pyykit. Täällä ei kukaan tunne sellaisia tutkimustuloksia, että lejiasta voisi olla jotain haittaa. Siivouksen jäljiltä kodeissa tuoksuu siis kloori. Toisaalta voi olla ihan tarpeen, jos kotona liikutaan kengät jalassa - kuten täällä on tapana. 


Meillä ei käytetän lejiaa mutta toisaalta ei kuljeta myöskään kengät jalassa. Tai vieraat toki saavat niin tehdä mutta itse emme käytä kenkiä sisällä. 

Siivouskäsityksissä on myös eroja. Siinä missä suomalainen hankaa kaakelien saumoja vaikka hammasharjalla puhtaaksi niin espanjalainen ei välttämättä edes kaakeleita sen enempää hankaile. Pyyhitään ehkä lejiaan kastetulla liinalla mutta ei sen enempää. 



Materiaaleissa on tietysti myös eroja ja tämäkin vaikuttaa asiaan. Lattiat ovat täällä lähes aina laatta- tai kaakelilattioita, ihan joka tiloissa. Myös parvekkeet ja terassit ovat aina laatoitettuja. Mattoja ei täällä Kanarialla juurikaan käytetä eli siksi niille imureillekaan ei ole ehkä niin paljoa tarvetta. Mattopiiskoja ei täällä myydä eikä taloyhtiöissä ole mattotelineitä.

Meillä on kuitenkin kotona niin mattoja kuin myös se mattopiiska ja tietysti imuri. Oma siivoaminen on ehkä yhdistelmä molemmista kulttuureista - tehokasta kuten Suomessa on tapana mutta myös melkeinpä päivittäistä kuten täällä on tapana. Imuroiminen tosin kuuluu ohjelmaan vain kaksi kertaa viikossa mutta kyllä pölyjä pyyhkin joka päivä. Kylpyhuoneet tulee siivottua vähintään kerran viikossa perusteellisesti ja pikasiivous lavuaarille ja pytylle melkein päivittäin. Muutenkaan meillä ei tavaroita jätetä mihinkään lojumaan vaan yritämme pitää aina kaikki omilla paikoillaan, näin koti näyttää jo paljon siistimmältä. Jopa pikkuneidin huone on aina järjestyksessä eikä siellä ole mitään lelukaaosta. Kun kaikille on oma paikkansa niin järjestystä on helppo ylläpitää. Käytön jälkeen vain tavara takaisin omalle paikalleen niin järjestys säilyy automaattisesti.

Ja meillä tosiaan siivoan ihan itse. Ja yleensä minä, puoliso auttaa silloin kun sattuu olemaan vapaapäivänä vietossa ja jos hänellä ei ole muuta puuhaa. Eli ehkä kerran kolmessa kuukaudessa. Tosin hän huolehtii lähes aina ikkunoiden pesusta sekä porealtaan puhdistuksesta. 

Edellisessä taloyhtiössä olin varsinainen kummajainen sillä siellä en tuntenut ketään, joka olisi itse siivonnut kotinsa vaan kaikilla kävi siivoaja. Osalla pari kertaa viikossa mutta monilla jopa päivittäin. Toisaalta, ei se täällä mitään luksusta välttämättä ole sillä siivoajat veloittavat 8-10€ tunnilta. Ehkäpä olen tosiaan vähän kummajainen ja ehkäpä myös vähän siivoushullu. Enkä vain tykkää siitä ajatuksesta, että kodissani kävisi joku toinen monta kertaa viikossa siivoamassa. Joten ei muuta kuin hihat ylös ja hommiin! Ja sitä paitsi siivoaminen on ihan hyvää treeniä - kodin tehokas siivous kuluttaa tunnissa jopa 200-300 kcal. Ja itse ainakin siivoan aina sellaisella vauhdilla, että hiki lentää :-) 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti