perjantai 26. tammikuuta 2018

matkaoppaaksi?

Valmismatkojen kysyntä on ehkä hieman hiipunut viimeisten 10 vuoden aikana sillä nykyään lentoja, hotelleja ja matkoja on niin helppo varata itse netin kautta. Mutta toki edelleen niille riittää kysyntää koska matkan helppous on monille matkustajille tärkeä asia.

Kuitenkin valmismatkoillakin on jouduttu mukaan hintakilpailuun ja tämä on aiheuttanut sen, että palveluista on jouduttu tinkimään tai niitä on tehty lisämaksulliseksi. Tämä näkyy esim. siinä, että nykyään esim. kuljetuksista hotelleille joutuu yleensä maksamaan erikseen, oppaita ei ole enää välttämättä bussimatkoilla mukana, enää ei välttämättä järjestetä ns. tervetulotilaisuuksia, retkitarjonta on pääasiassa kansainvälistä englannin kielellä eikä oppaita välttämättä näe edes hotelleilla vaan heidät tavoittaa vain esim. puhelimitse. Mutta toki oppaita edelleen tarvitaan ja niitä myös edelleen palkataan. Tällä hetkellä esim. Apollo-matkoilla on opashaku menossa ja heidän hakukriteereihinsä voi tutustua täällä: https://www.apollomatkat.fi/ura-apollolla/tyopaikat-ulkomailla

Itse olin aikoinani töissä Aurinkomatkoilla 10 vuoden ajan. Täältä voi lukea Aurinkomatkojen "faktat" töihin haluaville: https://www.aurinkomatkat.fi/yritysinfo/oppaaksi-aurinkomatkoille
Vaikka työn perusjutut ovat varmasti samat kuin seitsemän vuotta sitten niin toki moni asia on myös varmasti muuttunut.  Mutta tässäpä minun näkemykseni siitä, että mitä työssä vaaditaan ja mitä se antaa. 


Moni varmasti kuvittelee, että matkaoppaaksi voivat lähteä vain matkailualan koulutuksen hankkineet. Toki siitä on hyötyä mutta ei ole missään nimessä pakollinen. Itse asiassa aika harva kollegani on tullut matkailualalta vaan taustalla on mitä monenlaisimpia koulutuksia. 
Tosin töihin pääsy ei onnistu pelkällä hyvällä todistuksella tai laajalla koulutuksella vaan oppaalta vaaditaan vähän toisenlaisia "näyttöjä". Kutsumusammatiksi sitä sanoisin siitä syystä, että motivaation pitää olla kunnossa sillä palkan takia kukaan ei tuota työtä suostu tekemään. Peruspalkka oppaillahan on n. 1000 € kuukaudessa eli sillä ei rikastumaan pääse. Mutta toisaalta eipä töissä ollessa kulujakaan ole valtavasti sillä työnantaja tarjoaa asunnon (tosin jaetun) eikä esim. laskuja kerry juuri puhelinlaskua enempää. Ainakin itselle 10 vuodessa kertyi vähän säästöjäkin ja silti pystyin elämään varsin mukavaa elämää. Mutta rahaa tärkeämpää on kuitenkin työssä saadut elämykset ja elämänkokemus. Niitä ei rahalla pysty välttämättä hankkimaan.



Mitä oppaaksi pääsy sitten vaatii? Koulutuksen puolesta ei kauheasti - yleensä riittää, että peruskoulun lisäksi on jotain opintoja. Oli se sitten lukio tai joku toisen asteen oppilaitoksesta hankittu koulutus. Ja tietysti kaikki lisäkoulutus on plussaa. Monilla matkanjärjestäjillä olen nähnyt hyvinkin nuoria oppaita, juuri täysi-ikäisiä, mutta itselleni ei sellaisia osunut 10 vuoden työssäoloaikana. Päinvastoin - aloittaessani 25-vuotiaana suurin osa oppaista oli minua vanhempia. Mutta toki 10 vuodessa tilanne muuttui vanhempien kollegoiden jäädessä eläkkeelle tai vaihtaessa alaa. 



Mutta pelkällä koulutodistuksella ei kuitenkaan töihin vielä pääse. Enemmän vaikuttaa se, että kuka sinä olet. Oppaan tärkein tehtävähän on toimia asiakaspalvelijana eikä sitä opita kirjoista. Se ominaisuus ihmisellä on tai sitten ei ole.  



Positiivinen asenne ja iloisuus ovat tärkeitä ominaisuuksia. Opas voi pelastaa huonosti alkaneen loman empatialla ja hymyllä. Kuuntelutaidon merkitystä ei voi myöskään vähätellä. 


Elämänkokemuksesta on valtavan suuri hyöty monessa tilanteessa. Itse lähdin oppaaksi 25-vuotiaana mutta kuitenkin takana oli paljon elettyä elemää. Eli ehkä vaikutin ikäistäni vanhemmalta.  Myös sillä, että tietää mistä puhuu, on tietysti iso merkitys - on helppo olla vakuuttava kun faktat ovat hallussa. Tätä asiakkaat monesti arvostivat eikä tytöttelyä tarvinut kauheasti kuunnella.

Opiskelu onkin yksi asia, jota oppaan työssä pitää tehdä koko ajan. Kohteet, maat ja kulttuurit vaihtuvat vähintään 6 kk välein joten uutta pitää oppia samalla tahdilla. On tärkeää tuntea kohdemaan kulttuuria, historiaa, ruokakulttuuria, maantietoa jne sekä tietysti tuntea työskentelykohteen kuin omat taskunsa. Asiakkaat saattavat kysellä mitä kummallisempien paikkojen sijantia. 



Oppaalla on oltava stressinsietokykyä ja tilannetajua. Näitä ei voi olla korostamatta. Työajat ovat epäsäännölliset ja niihin voi tulla muutoksia hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Vapaapäiviä on yleensä yksi viikossa. Työssä voi tapahtua mitä tahansa ja milloin tahansa eikä silloin saa mennä sormi suuhun.  Molempia ominaisuuksia vaatii mm. se kun sinulle soitetaan 45 min ennen koneen laskeutumista, että hotellissa on ylibuukkaus ja kaikki golfryhmän 20 huonetta joudutan sijoittamaan eri hotelleihin. 

Tai mitä tehdä, kun tervetulotilaisuuden alkamiseen on tunti ja kadut näyttävät tältä :-) 

Tai mitä tehdä, kun koko kohteen ainoassa 4 tähden hotellissa ei ole koko viikkoon lämmintä vettä ja sinua odottaa joka päivä n. 80 kiukkuista asiakasta eikä asialle käytännössä voi tehdä mitään, koska hotelli ei saa vikaa korjattua eikä mitään muutakaan majoitusta ole tarjolla. Eli haasteita todellakin riittää.. 

Kielitaitoa myös painotetaan. Englanti on tietysti ehdoton edellytys mutta muista kielistä on valtavasti apua. Se, että paikallinen kieli on jotenkin hallussa, on suuri plussa. Ja uudessa kohteessa ainakin perusasioiden opiskelu kannattaa aloittaa mahdollisimman nopeasti. Usein nimittäin esim. bussikuskit eivät puhu muuta kuin paikallista kieltä.
Ulospäinsuuntaunut pitää olla sillä esiintyminen on iso osa matkaoppaan työtä. Sinut heitetään 200 vieraan ihmisen eteen ja olet valmis kertomaan asioista ilman takelteluja. Kokopäiväretket bussissa ovat  monissa kohteissa oppaan perustyötä ja retkijuttuja ei todellakaan kannata lukea suoraan muistiinpanoista. Siitä eivät taatusti asiakkaat tykkää... Paras siis opetella tiedot ulkoa niin hyvin, että juttu luistaa ilman papereita ja tarvittaessa pitää pystyä myös heittämään ex tempore- juttua, jos jotain yllättävää sattuu. Ei ole mitenkään erikoista, että esim. retkellä joku tie onkin suljettu ja joudutaan ajamaan ihan toista kautta. Siinä ei parane olla hiljaa ja ihmetellä vaan asiakkaille pitää riittää kerrottavaa. 


Saatat myös joutua vetämään sinulle oudon retken lyhyelläkin varoitusajalla tai joudut muun odottamattoman tilanteen eteen. Tällöin improvisointikyky ja luova ongelmienratkaisutaito ovat hyödyllisiä ominaisuuksia. Nämä taidot ovatkin sellaisia, joita matkaoppaan työ kehittää melkoisesti. Voi sanoa, että kun tuota on esim. tehnyt 5 vuotta niin sinut on ns. keitetty sen verran monessa liemessä, että selviät elämässä melkeinpä tilanteesta kuin tilanteesta.

Mitä tehdä, kun lentokenttä on kauden alkaessa ihan "romuna" eli remontti ei olekaan valmistunut vaan asiakkaat saapuvat keskelle remonttityömaata. No, tilaa paikalle pari kansallispukuista heppua tanssimaan ja soittamaan perinnemusiikkia sekä tarjoilemaan paikallisia erikoisuuksia kuten vaikkapa rakijaa, paikallista viinaa, niin asiakkaat eivät edes huomaa koko työmaata :-) 


Myyntityökään ei pidä pelätä sillä sitäkin matkaoppaan työ on. Myytävää on kohteista riippuen paljonkin mutta ainakin retkiä pitää myydä, vuokra-autoja pitää yrittää markkinoida sekä kaikkea mahdollista muuta extraa, mitä tarjolla on. 

Yleensä on myös sitten sellaisia perusjuttuja, joita vaaditaan oppailta. Näitä ovat mm. ATK-taidot ja ajokortti.  Myös ensiaputaidot voivat tulla tarpeen. Asiakkaat voivat saada sairaskohtauksen milloin vain ja missä vain. Ja lisäksi on myös varauduttava kaikista ikävimpiin tapahtumiin - perheväkivältään, raiskauksiin, ryöstöihin, kuolemiin jne. Kaikkea on tarjolla ja mitä kauemmin työskentelee niin sitä enemmän kaikkea ehtii nähdä ja kokea. 


Itse olin siinä mielessä onnellisessa asemassa, että työnantajani oli suomalainen eli toimin kohteissa ns. lähetettynä työntekijänä ja maksoin siis veroni Suomeen ja sinne kertyivät myös eläkkeeni. Säilyin myös koko opasurani ajan Suomen sosiaaliturvan piirissä. Nämä ovat sellaisia asioita, jotka pitää huomioida oppaaksi lähtiessä. Jokaisella yrityksellä on erilaisia toimintatapoja ja käytäntöjä eli palkoista, eduista, vakuutuksista, sosiaaliturvasta, eläkkeen kertymisestä, verotuksesta jne. on hyvä ottaa selvää etukäteen.

Minulle oppaaksi lähteminen 17 vuotta sitten oli yksi elämäni parhaita päätöksiä. Ilman sitä päätöstä en todennäköisesti olisi tällä hetkellä Kanarialla. Kertaakaan en ole päätöstä joutunut katumaan, päinvastoin. Tuo 10 vuoden opasaika antoi paljon enemmän kuin se otti - vaikka välillä toki rankkaa olikin. Mutta aika kultaa muistot - ja niitä muistojahan riittää valtavasti. 


2 kommenttia:

  1. Olipa kiva lukea toisen matkaoppaan kokemuksia ja paljon pystyin samaistumaan! :)

    VastaaPoista
  2. Vähän harmittaa, että tuon 10 vuoden aikana ei tullut pidettyä päiväkirjaa sillä niistä tapahtumista olisi saanut aikaan melkoisen kirjasarjan. Sen verran paljon sattui ja tapahtui kaikenlaista :-) Mutta noita vuosia en tosiaan vaihtaisi mihinkään.

    VastaaPoista