lauantai 9. joulukuuta 2017

Viiden päivän kiertomatka Andaluciassa

Tälle viikolle osui täällä Espanjassa kaksi pyhää (6.12 ja 8.12) ja kun välipäiväkin oli koulussa julistettu vapaapäiväksi niin pakkohan tuollainen on hyödyntää ja lähteä reissuun. Etenkin nyt kun pikkuneiti on jo primariassa eli alakoulussa, josta ei voi olla pois ihan miten haluaa eli kaikki mahdolliset lomat ja ns. puentet eli pitkät viikonloput pitää hyödyntää reissuihin. 

Eli mitä tehdä kun on tasan kuusi päivää lomaa? Jäädäkö Kanarialle ja "lomailla" vai lähteäkö kauemmas seikkailemaan silläkin ehdolla, että vähäisistä lomapäivistä osa menee matkustamiseen.

No, meillä oli haaveissa lumiloma. Täällä kun tuota kesää on kestänyt nyt tauotta sellaiset 6 kk yhteen putkeen niin jotenkin sitä mieli kaipasi kylmään. Jonnekin, jossa on kylmä & lunta ja voi pukea päälle muutakin kuin shortsit ja t-paidan. Jonnekin, josta saisi vähän joulufiilistä. 

Suunnitelmissa oli niin Andorra kuin Alpit ja jopa keski-Euroopan joulumarkkinat. Mutta niitä varten olisimme tarvinneet pari päivää lisää lomaa koska lennot eivät oikein sopineet meidän aikatauluihimme. Joten aika nopeasti suunnitelma oli selvä - Malaga! Tai paremminkin lento Malagaan ja pieni Andalucian kiertomatka. Viisi yötä, kolme kohdetta. Tavoitteena hiihtää, nähdä paikkoja ja tavata sukulaisia & ystäviä. Kieltämättä aika kunnianhimoinen suunnitelma mutta hyvällä valmistelulla ja pienellä onnella toteutettavissa. Tosin meitä pidettiin jännityksessä aika loppuun asti sillä vielä viisi päivää ennen lähtöä ei Sierra Nevadalla ollut lunta kuin ripaus ja rinteitä avoinna naurettavat 2 km. Ihan sen takia ei viitsisi ajaa satoja kilometrejä ja käyttää satoja euroja. No, onneksi hotelli oli sentään varattu niin, että sen saisi tarvittaessa peruutettua vielä vrk ennen saapumista ja silloin olisimme voineet ottaa käyttöön plan B:n. Mutta onneksi sitä ei tarvittu! 


Vain pari päivää ennen lähtöämme sääennuste vihdoin näytti sateita seudulle ja kun ilmakin sopivasti viileni niin sehän tarkoittaa tuolla yli 2500 metrin korkeudella lunta. Ja sitä tulikin vuorokauden aikana sen verran että parissa päivässä rinteitä oli saatu hiihtokuntoon n. 30 kpl eli reilut 20 km. Ei kauheasti mutta kuitenkin pariksi päiväksi ihan riittävästi. Ja kun vielä ennen lähtöä päivät olivat kiitettävästi pakkasen puolella niin tykkilunta saatiin tuotettua vielä mukavat määrät eli meidän lähtömme jälkeen rinteitä avattiin vielä lisää vaikka lunta ei satanut senttiäkään. Ja itse asiassa sää oli mitä parhain - tuulta ei yhtään ja aurinko porotti kirkkaalta taivaalta. Rinteet olivat huippukunnossa ja väkeä vain kourallinen.  Saimme siis kaksi täydellistä laskupäivää, enempää emme olisi voineet toivoa. 






Majoitumme tällä kertaa Kenia Nevada -hotellissa, joka sijaitsee ihan hyvällä paikalla Pradollanossa eli n. 5 min päässä hissiasemalta.  Itse hotelli ei ole kummoinen, aika perus 3 tähden paikka. Mutta ihan passeli ja aamupala oli loistava. Sillä jaksoi pitkälle! Hotellissa oli myös pieni sisä uima-allas, jossa pikkuneiti ehti myös piipahtaa tuloiltana. Hintaa oli n. 120 €/ yö. Lumimaisemia ei hotellista näkynyt koska itse Pradollanon kylä sijaitsee vain 2000  metrin korkeudella ja siellä ei lunta vielä ollut. Mutta upeita auringonlaskuja saimme ihailla! 


Aikaisempia kokemuksia ja vinkkejä Sierra Nevadasta voi lukea täältä: 
http://mylifeingc.blogspot.com.es/2016/12/sierra-nevada-hiihtolomalle-espanjaan.html

Vaatteet, kypärät ja lasit toimme mukana Gran Canarialta mutta monot, sukset ja laudat vuokrasimme paikan päältä. Puolison lauta maksoi 10€/2 päivää, pikkuneidin sukset ja monot saman verran, minun sukset+sauvat+monot 20€/2päivää. Yleensähän lasken laudalla mutta pikkuneiti ei halunnut hiihtokouluun joten päätin "uhrautua" ja ottaa sukset alle. Toki ihan vierasta puuhaa ei ole sekään mutta sen jälkeen kun 10 vuotta sitten vaihdoin lautaan niin en ole suksiin enää koskenut. Mutta ihan hauskaa vaihtelua ja hyvin taidot ovat näköjään säilyneet. Ja suksien kanssa on helpompaa kun joutuu pikkuneidin kanssa menemään sillä avustaminen sujuu helpommin ja lisäksi välttyy siltä, ettei tarvitse hissiä varten aina siteitä irrottaa. Eli ihan hyvä molemmat taidot on hallita!



Kaksi laskupäivää oli ihan sopiva, varsinkin kun seuraava lumireissu on tiedossa jo helmikuun alussa. Ehdimme noiden kahden päivän aikana käydä myös Melia sol y nieve- hotelin kylpylässä. Se on meillä sellainen "must" juttu kun Sierra Nevadalla ollaan. Kylpylään voivat siis mennä muutkin kuin hotellin asiakkaat. Lapsillekin sieltä löytyy pieni allas ja poreallas. Täällä Espanjassa kun varsinaisiin kylpylöihin eivät yleensä alle 16-vuotiaat pääse. Mutta homma sujui hyvin kun toinen oli pikkuneidin kanssa ensin lastenaltaalla ja toinen kylpylän puolella, sitten vuorojen vaihto. 

Ennen lähtöä meille jäi aikaa myös lumileikkeihin. Pienenpieni lumiukko saatiin rakennettua (tykkilumi ei taida olla parasta tuohon puuhaan...) ja lumienkelit olivat tietysti must. 

 

Pulkkamäkeen emme menneet koska luonne ei anna periksi maksaa siitä ilosta. Todellakin - pulkkamäestä veloitettiin 5 €/ 30 minuuttia, omalla pulkalla! Eikä kyseessä ollut siis mikään mäki, jossa olisi ollut vaikkapa hissi mäen huipulle tmv. vaan ihan perusmäki, laskettelurinteen loppuosaan väsätty. Eikä siis hissilippu edes oikeuttanut tuohon vaikka siitä oli jo maksettu suolaiset 48 € / päivä (aikuiset) ja 35 €/ päivä (lapset). 


Kahden laskupäivän jälkeen pakkasimme kassit vuokra-autoon ja hurautimme alas Granadaan, jonne ajaa sellaiset 30-40 minuuttia. Olimme etukäteen varanneet liput Alhambraan seuraavaksi aamuksi ja hotelli oli varattuna aivan Alhambran vierestä. Hinta yöltä oli 85 euroa, sis. aamiaisen. Pysäköinnistä maksoimme erikseen 18 €/ päivä mutta emme jaksaneet lähteä etsimään maksutonta pysäköintiä vaikka sellainen olisi ehkä onnistunut n. 5 min päässä. Parasta tuossa hotellissa on ehdottomasti se, että Alhambra on tosiaan 5 min kävelymatkan päässä. 

Koska meillä oli aikaa Granadaa varten vain reilu vrk niin lähdimme melkeinpä heti kaupungille. Auton jätimme suosiolla hotellille koska Granadan keskustaan ei vuokra-autolla edes oikein pääse ja joka tapauksessa pysäköinti maksaisi sielläkin. Eli taksilla suoraan Mirador San Nicolasin näköalapaikalle, joka on kuuluisa paikka Alhambran bongaukseen auringonlaskun aikaan. Ja ihan upea näkyhän tuo oli vaikka ehkä aavistuksen siitä parhaasta hetkestä myöhästyimme - aurinko näin talvella laskee niin nopeasti! Mutta upea näky ja odottelimme alueella sen verran, että näimme Alhambran myös yövalaistuksessa. Tuo onkin yksi niitä "must" juttuja, joitaa ehdottomasti pitää kokea itse linnoituksen lisäksi. Ja myös tuo näköalapaikan ympäristö eli Albaicinin kaupunginosa on tärkeä paikka sillä sieltä koko kaupunki on lähtenyt kasvamaan. 




Sieltä laskeuduimme sitten ihan kävellen ns. alas keskustaan. Matkalla on hurmaavia pikkukujia marokkolaistyylisine kauppoineen ja teebaareineen. Nämä ovat tärkeä osa Granadaa. Lisää kujia, putiikkeja, baareja ja ravintoloita löytyy katedraalin alueen kävelykaduilta. Ja sinne myös me suunnistimme sillä Granadan kauniit jouluvalot sytytettiin juuri tuona iltana eli kävimme niitä ihailemassa. Sekä tietysti söimme illallista. Granada on tosi tunnettu tapaksistaan eli välttämättä erikseen ei tarvitse edes mennä syömään vaan voi pysähtyä baarista toiseen ja joka paikassa saa juoman kera jotain syötävää. Ja siis ihan kunnon syötävää, ei vain pähkinöitä tai oliiveita.



Tunnelma oli varsin jouluinen ja sitä korosti vielä varsin raikas ilmakin sillä auringon laskettua lämpötila laski vain muutamaan plusasteeseen. Ja se tuntuu täällä Espanjassa jo aika raikkaalta! 

 








Seuraavana aamuna suuntasimme sitten klo 11 Alhambraan, jossa meillä oli retki varattuna. Sinnehän saa myös ostettua pelkkiä lippuja mutta niitä ei ollut enää tarjolla kun reilu kuukausi ennen reissua yritimme niitä varata. Eli Alhambran liput kannattaa sesonkiaikaan ainakin varata ajoissa tai muuten voi jäädä ilman! Mutta onneksi vaihtoehto B oli tarjolla eli opastettu retki. Maksoi n. 45 €/ henkilö mutta toisaalta opastuksen kera alueesta saa kyllä ihan eri käsityksen kuin yksikseen kiertelmällä. 




Meidän ryhmässä oli n. 20 henkilöä, joista lähes puolet oli lapsia. Eli opas veti retken tosi hienosti lapset huomioiden. Vaikka retki kesti huikeat 3.5 tuntia niin kukaan lapsista ei kyllästynyt kesken matkan. Ehdottomasti hintansa arvoinen visiitti! I



Olisin toki itsekin voinut retken "vetää" meidän perheelle sillä aikoinani olin yhden kesän opastöissä Costa del Solilla ja Alhambran retki kuului meillä joka viikko ohjelmaan. Eli muutaman kerran on paikassa tullut käytyä :) Mutta mielelläni kyllä maksan ammattitaitoisen oppaan palvelusta ja suosittelen sitä myös muille Alhambran kävijöille. 

Talvi ei ehkä ole paras aika vierailla koska Generalife kesäpalatsin puutarhat olivat jo  talviteloilla. Keväällä ja alkukesästä on vähän toisenlaista. Mutta kokonaisuudessaan upea paikka!  








Alhambran jälkeen söimme pikaisen lounaan hotellissa ja sitten olikin taas aika jatkaa matkaa. Tie vei meidät rannikolle, Rincon de la Victorian -pikkukaupunkiin Malagan kupeessa. Siellä majoittauduimme jo kotimajoitukseen eli puolison veljen kotiin. Pikkuneiti oli onnessaan sillä Pedro-setä on rakas. Kuten myös hänen koiransa :-) 

  


Viimeiset pari päivää vietimme siis rannikolla. Kävimme Malagassa, Torremolinoksessa ja Fuengirolassa, söimme loistavasti, kävelimme rannoilla ja nautimme ihanan aurinkoisista talvipäivistä. Sekä tietysti tapasimme ystäviä. Ihana päätös lomalle! 


Päivisin lämpötilat kohosivat n. 15-17 asteeseen ja aurinko paistoi joka päivä kirkkaalta taivaalta. Auringon laskettua viilenikin sitten nopeasti ja yöllä lämpöä taisi olla joku 10 astetta. 




Ihan kaikkea emme ehtineet loman aikana kuitenkaan tekemään vaikka hyvin suunnittelimmekin. Luistelureissu Benalmadenan jäähalliin jäi tekemättä emmekä ehtineet Malagan museoihin mutta kaikkea ei vain ehdi viidessä päivässä tekemään. Mutta onneksi ehdimme sentään ostoksille Fuengirolan Suomi-kauppoihin, joten saimme herkkuja ostettua kotiin. Fazerin suklaata itselle ja lahjaksi, vihreitä kuulia, salmiakkikossua (lahjaksi), sinappia ja pari pakettia ruisleipääkin lähti mukaan. Myös Suomi-kahvilassa kävimme herkuttelemassa munkkipossulla ja korvapuustilla :-) 



Mutta Malagan upeat jouluvalot piti sentään käydä katsomassa. Suosittelen, jos seudulle satutte tähän vuodenaikaan. Pari kertaa illassa jouluvalot säihkyvät illan pimeydessä musiikin tahdissa - ainutlaatuinen kokemus! 


Ravintoloita tuli testattua seudulla parin päivän aikana kolme kappaletta, joista kaikki itselle uusia tuttavuuksia. Yksi Rincon de la Victoriassa, yksi Malagassa ja yksi Torremolinoksessa. Näistä tuo viimeinen eli Coco Bambu oli meidän suosikki. Juuri meidän tyylistä ruokaa eli ripaus aasialaista twistiä, hieman mausteista ja vähän erikoisempia juttuja. Tuonne palaamme varmasti. Ja pikkuneiti tykkäsi valtavasti kun sai ison ikkunan kautta seurata keittiön toimintaa! 


Hieno ja onnistunut reissu takana. Ja paljon ehdimme tehdä noinkin lyhyessä ajassa! Ja mikä parasta niin saimme myös nauttia siitä kauan kaivatusta kylmyydestä. Nyt onkin sopiva fiilis koristella koti joulukuntoon sillä ensimmäiset vieraat saapuvat jo tiistaina. Siitä alkaa tiivis 2.5 viikon joulusesonki kun saamme molempien sukujen edustajat paikalle kanssamme joulua viettämään. Ihan huippua! 


Mukavaa joulun odotusta kaikille - siihenhän on enää pari viikkoa! 












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti