maanantai 11. joulukuuta 2017

Pysähdy hetkeksi - arjen mindfulness

Slow is beautiful -blogissa oli kiva juttu arjen pienistä mindfulness- harjoituksista. Ja tuo kolahti kyllä hyvin itselle. Meillä puoliso harjoittaa mindfulnessia säännöllisesti koska työ on kiireistä &  stressaavaa. Ja hänelle on siitä ollut paljon hyötyä. Pikkuneiti taas harjoitti sitä esikoulussa parin vuoden ajan ja lisäksi he joogasivat ja jopa meditoivat. Yhdessä puoliso ja pikkuneiti ovat myös tehneet mindfulness-harjoituksia koska nykyisessä koulussa ei harjoiteta mitään vastaavaa.  


Itse en ole vielä kokeillut mindfulnessia eikä meditointia. Joogaa kylläkin mutta se ei tuntunut omalta lajilta. Mutta mindfulness kiinnostaa, etenkin jos sitä pystyy harjoittamaan arjen keskellä.



 Joten päätin lähteä kokeilemaan, että miten homma onnistuu. 

Tässä linkki alkuperäiseen juttuun - kannattaa lukea ja kokeilla: 
http://blogit.kauneusjaterveys.fi/slowisbeautiful/5-mindfulness-harjoitusta-arjen-keskelle/

Tässäpä viime viikon aikana vastaan tulleita tilanteita, jossa olen ottanut arjen mindfulnessin käyttöön. 

1. 
Viikko sitten oli kiireinen ja hieman stressaantunut olo. Seuraavana päivänä oli Suomi-koulun itsenäisyyspäivänjuhla, jonka valmistelut jäivät hieman viime hetkeen. Tuntui, että en saanut oikein koottua ajatuksia - en tiennyt, että mitä pitäisi ottaa mukaan, mitä on vielä tekemättä, miten juhla tulee sujumaan jne. Mutta sitten istahdin hetkeksi juomaan kahvia ja unohdin tietoisesti koko homma. Keskityin vain juomaan sitä kahvia. Ilman ipadia, puhelinta tai muita häiriöitä. Ja yllättäen kahvin juonnin jälkeen homma näytti paljon selkeämmältä ja mieleen tuli vielä muutamia juttuja, jotka olin meinannut unohtaa. 



Nämä pienet pysähdykset arjen keskellä ovat yllättävän tehokkaita. Ja itselläni listat toimivat tosi hyvin. Kun on miljoona asiaa hoidettavana ja muistettavana niin helpompaa kirjata ne ylös ja sitten voi vetää viivoja sitä mukaan kun homma on kunnossa. Asian näkeminen paperilla auttaa jäsentämään "kaaosta". 

2. 
Viime sunnuntaina lähdimme reissuun. Puoliso oli mennyt jo aikaisemmin mantereelle ja lähdin kaksin pikkuneidin kanssa mukana kaksi käsimatkalaukkua sekä iso jääkiekkokassi, joka oli täynnä hiihtovaatteita ja -varusteita. Ja edessä lentokentällä kilometrin mittainen jono lähtöselvitykseen. Mutta sen sijaan, että olisin hermostunut jonottamisesta niin yritin keskittyä jälleen tuohon hetkeen. Jono kun ei mene yhtään sen nopeampaa vaikka sitä kuinka toivoisin ja päivittelisin. Ja niin se jonotus meni mukavasti eikä pikkuneitikään hermostunut kertaakaan kun en itsekään hermostunut. Hermostuminen onkin muuten sellainen juttu, joka helposti tarttuu. Eli jos lapsesi vaikuttaa hermostuneelta niin kannattaa katsoa peiliin - yleensä syy löytyykin aikuisesta. 

Tätä jonotusmindfulnessia pitää ehdottomasti jatkaa lähiviikkoina sillä joulusesonki on alkamassa ja se tietää ruuhkia kaupoissa. Hyvä hetki siis treenata :-) 

3. 
Lentokoneessa en tarttunutkaan puhelimeen enkä ipadiin. Pikkuneiti oli tyytyväinen kun sai sen haltuunsa. Tilasin kupin kahvia ja sen kera nautin suklaapatukan (joita en yleensä ikinä osta) ja nautin ihan oikeasti siitä hetkestä. Kun ei tarvinut tehdä muuta kuin istua ja olla. Otin kirjan käteeni ja lento menikin tosi nopeasti kun en jatkuvasti vilkuillut kelloa. 

4. 
Reissasimme viisi päivää ympäri Andaluciaa eli autossa tuli istuttua useampia tunteja. Mutta nautin maisemista. Juttelin puolison kanssa - kerrankin oli tuntikaupalla aikaa jutella muustakin kuin arjen jutuista. Lomafiilis kaikilla eikä varsinaisesti kiirettä minnekään. Automatkatkin voivat olla rentouttavia kun keskittyy hetkeen. 

5. Auringonlaskut ovat itselle sellaisia pysähtymishetkiä. Olen aina nauttinut upeista auringonlaskuista mutta edellisissä asuinpaikoissa niitä ei päässyt juurikaan ihailemaan koska asuimme pohjoisrannikolla. Mutta nykyisessä kodissa tähän on mahdollisuus. Joten ei muuta kuin parvekkeelle ja ilmaista "showta" ihailemaan.



6. 
Hiihtohissit Sierra Nevadalla ovat hitaita ja rinteet lyhyitä eli hississä tulee istuttua enemmän kuin lasketeltua. Mutta sen sijaan, että olisin ärsyyntynyt siitä niin nyt yritinkin nauttia hissimatkoistakin. Onneksi sää oli kaunis ja aurinkoinen eikä tuulta lainkaan joten hississä olo oli ihan mukavaa. Hengittelimme raikasta vuoristoilmaa, nautimme maisemista ja upeasta säästä. Sekä seurasimme, että mitä rinteissä tapahtuu. Edes pikkuneiti ei kertaakaan valittanut, että miten tylsää on istua hississä :-) 

Tosin täytyy myöntää, että jos sää olisi ollut kylmä ja tuulinen niin voipi olla, että olisi fiilikset olleet vähän toisenlaisia :-) 




7. 
Miten hyvältä tuntuikaan juoda kylmässä Granadan illassa lämmintä teetä. Aivan kuin se olisi lämmittänyt ihan eri tavalla kun asian tiedosti. Nautin siitä tunteesta kun teemuki lämmitti käsiä. Ja kun lämmin tee alkoi lämmittämään sisäisesti. Tuntui, että tee tuoksui ja maistuikin joten paljon paremmalta kun asian tiedosti ja keskittyi oikeasti maistelemaan. 

Nyt pitäisi oppia sama puuha vielä ruokailun suhteen. Yleensä kun arkiruokailut tulee vedettyä tyyliin 10 minuutissa puoliksi istuen ja seisten niin eihän siitä kauheasti ehdi nauttia. Saatikka että ruoka tulisi pureskeltua edes kunnolla. Eli tämä on seuraava juttu, jota pitäisi alkaa harjoittaa. 

8.
Suihku - ihan huippupaikka pysähtyä hetkeksi. Nauttia vain siitä kun lämmin vesi rentouttaa. Ja tuntui, että se normali suihkusaippuakin tuoksui jotenkin paljon voimakkaammalta kun antoi aistien nauttia täysillä hetkestä. Päivän väsymys katosi välittömästi! 

Yleensä käyn suihkussa aamupäivällä treenien jälkeen joten iltasuihku toimikin ihanan rentouttavana hetkenä. 

9. 
Hetkessä oleminen, hetkestä nauttiminen. Sitä on ennen kaikkea mindfulness minulle. Arki kun menee yleensä omia rutiineita noudattaen ja tuntuu, että elämä on välillä vähän suorittamista. Tästä eteenpäin yritän nauttia niistä pienistä hetkistä. 












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti