sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Koulupäivitystä Kanarialta

Koulua on 6-vuotiaalla ekaluokkalaisella takana nyt 4 viikkoa ja arki on päässyt koulussa ihan kunnolla käyntiin. Missä tunnelmissa nyt mennään? Täältä voi lukea juttua aikaisemmasta koulupostauksesta nlejä viikkoa sitten eli koulun alkaessa. http://mylifeingc.blogspot.com.es/2017/09/ekalle-luokalle-espanjassa.html

Alkuun kovasti pelotti pitkät koulupäivät, klo 8.45 -15.45. Ja kaikki tämä tasan kahden välitunnin voimin. Eli taukoja ei kauheasti ole tarjolla eikä opetuskaan ole esim. Suomen tyyliin mitään kauhean toiminnallista vaan aika lailla istumista. Jopa musiikin tunnit ovat tähän asti olleet vain jonkinlaista "teoriaa" eli kertaakaan eivät ole vielä laulaneet tai tarttuneet mihinkään soittimiin. Liikuntaakaan ei ole kuin kaksi tuntia viikossa ja nekin on menty laittamaan sitten samalle päivälle eli keskiviikkolle. 

Mutta neiti on toistaiseksi jaksanut hyvin ja koulusta on lähtenyt hyvinkin energinen neiti. Tämä on iloinen yllätys. Tällä viikolla alkoivat balettitunnit, joille suuntaamme aina tiistaisin ja torstaisin suoraan koulusta eli alkavat klo 16. Mutta edes sen jälkeen neiti ei ole ollut vielä ihan umpiväsynyt. Eli jaksamisen puolesta en ole tällä hetkellä huolestunut. Toivotaan, että sama meno jatkuu tulevaisuudessa. 

Toki olen sitä mieltä että taukoja soisi olevan enemmän. Aamupäivällä on klo 10.20 pieni 20 minuutin välitunti mutta siitäkin ajasta iso osa menee välipalan syömiseen. Näillä ekaluokkalaisilla on nimittäin ruokailu vasta klo 13.20 eli aamupäivän välipala on aika lailla pakollinen jaksamisen kannalta. Se tietysti pitää itse ottaa mukaan eli sitä ei saa koulusta. 
Toinen välitunti on sitten sen lounaan yhteydessä eli silloin on yhteensä 40 minuuttia - ruokailu + ulkoiluaika. Ja muita välitunteja ei sitten tosiaan ole. Kyllä tulee ikävä suomalaista koulua, jossa välitunteja on joka tunnin välissä... 

Mutta onneksi lapsi ei ns. paremmasta tiedä, joten ei osaa myöskään valittaa. Toista olisi varmasti jos hän olisi esim. aloittanut koulunkäynnin vaikkapa Suomessa ja jatkanut sitten täällä. Toki pikkuneidin käymä Montessori-esikoulu (3-6 vuotiaiden escuela infantil) oli hyvinkin erilainen mutta onneksi neiti ei ole lähtenyt vertailemaan näitäkään kouluja. Nimittäin eroa on kuin yöllä ja päivällä, Montessori-koulun hyväksi. Valitettavasti. 

Kouluviikossa on siis 35 tuntia eli yhteensä 40 oppituntia viikossa - mitä kaikkea siinä ajassa sitten tehdään? Suurin osa on englantia - sitä on pelkästään jo 11 tuntia viikossa ja toiseksi eniten on espanjaa, jota opetetaan 8 tuntia. Sitten on 7 tuntia matematiikkaa, jota opetetaan espanjaksi. Ympäristö- ja yhteiskuntaoppia on viikossa neljä tuntia ja sitä opetetaan englanniksi. Loput tunnit ovat sitten: 2 tuntia saksaa, 2 tuntia arts&crafts (englanniksi), 2 tuntia liikuntaa (espanjaksi), tunti kiinaa, tunti tunnetaitoja ja tunti values- nimistä oppiainetta, jossa kai opetetaan arvoja ja etiikkaa koska uskotoa ei koulussa oppiaineena tunneta. 


Vaikuttaako hurjalta? No, onhan se jos vertaa suomalaisen ekaluokkalaisen päivään joka kestää n. 3-4 tuntia ja siinäkin on jo ruokailu ja välitunnit mukana. Ja niin, Suomessa ei lukujärjestyksessä ole edes aineita merkitty erikseen koska niitähän ei enää sellaisenaan edes opeteta.


Mutta tähän asti neiti on ollut ihan tyytyväinen. Vain musiikin tunneilla häntä on harmittanut se, että ei ole laulettu eikä arts&crafts -tunneilla ole kuulemma vielä askarreltu mitään. Vain piirretty ja tylsiä juttuja kuten tällä viikolla ympyröitä ja neliöitä. Tuntuu, että opetus on jotenkin kauhean kirja- ja teoriapohjaista. Omasta mielestä jopa tylsää. 

No, sitten se asia josta espanjalaiset koulut ovat kovasti tunnettuja (tuon teoria- ja kirjaopetuksen lisäksi) - kotiläksyt! Kaksipiippuinen juttu, joka on viime vuosien aikana aiheuttanut paljon keskustelua. Toiset vanhemmat ovat edelleen niiden kannattajia - tyyliin, että mitä enemmän ja mitä useammin, sitä parempi. Eli tuntikausia päivässä niin eipähän tarvi keksiä lapsille muuta tekemistä... No, vime vuosina onneksi jotkut vanhemmat ovat heränneet tähän päivään ja asettuneet ns. barrikadeille. On ollut kotiläksy-lakkoja ja muita kampanjoita. Ja ehkä jotain kehitystä on tapahtumassa. Ainakin julkisissa kouluissa on tänä vuonna lukuisia kouluja mukana projektissa, jossa testataan toisenlaista oppimista ja sen myötä kotiläksyt on käytännössä kielletty kokonaan. Saa nähdä, että minkälaisia tuloksia tämä kokeilu tuo ja leviääkö se mahdollisesti useampiin kouluihin tulevaisuudessa. 

Toki itse olen sitä mieltä, että pieni määrä kotiläksyjä on aivan ok. Esim. päivittäiset lukuläksyt - jos niihin menee maksimissaan se 10-15 minuuttia päivässä. Eikä yhtään enempää. Tähän asti meilläkin on menty tällä linjalla eli kotiin on tullut vain lukukirja ja siitä ollut päivittäin pari sivua kotiläksynä. Meillä niihin on mennyt ehkä se 10 minuuttia. Neiti tykkää lukea ja se sujuu melko sujuvasti. Tosin pieniä haasteita senkin suhteen on ollut - nimittäin kaunokirjoitus! Montessori-koulussa eivät opettaneet lapsille kaunokirjoitusta kuten ei enää opeteta esim. Suomessakaan. Tämä on mielestäni fiksua - miksi käyttää satoja tunteja sellaisen taidon harjoitteluun, josta ei sinänsä ole tulevaisuudessa mitään hyötyä. Ei kukaan myöhemmin enää kirjoita kaunokirjoitusta vaan tekstausta. Tai en ainakaan ole tähän mennessä vielä yhtään tavannut ainakaan omassa ystävä- ja tuttavapiirissä. Mutta nyt siis koulussa pitää sillä kirjoittaa ja jopa kirjojen teksti on kaunolla. Eli sen kirjoittaminen ja lukeminen on tuottanut omia haasteita tässä koulun alkuvaiheessa ja niinpä sitten tulikin koulusta jo "noottia" että pitäisi tuota taitoa harjoitella vielä kotonakin.


Neidille jouduimme myös ostamaan ylimääräisen kirjan, jossa mennään hieman luokkatasoa alhaisemmalla tasolla lukemisen suhteen. Opettajat olivat ilmeisesti vähän ihmetelleet ensimmäisinä päivinä neidin "heikkoa" lukutaitoa ja lähettivät sitten ostamaan toisenlaisen kirjan. Myös koulun Alexia-viestijärjestelmän kautta tuli viestiä, että mikäköhän on ollut neidin kirjana edellisessä koulussa ja mille tasolla oli siellä päästy. No, vastasimme tyynesti että heilläpä ei ole ollut mitään kirjoja koska Montessori-kouluissa ei sellaisia käytetä mutta lukutaito on ollut ihan sujuvaa. Teksikirjaimilla. Eli heikko lukeminen alussa johtui siis noista kiekurakirjaimista. Nyt kuin ne ovat jo tulleet tutuiksi niin lukeminen on jo ihan sujuvaa.

Tosiaan aika lyhyitä ovat nuo päivittäiset lukuläksyt - eli pari sivua. 


Mutta toisaalta... samaan aikaan Suomessa ekaluokkalaisella ystävällä on sivun verran lukuläksyä koko viikoksi! 



Tähän asti on siis ollut vain lukuläksyjä. Enkä olettanut, että muita edes tulisi. Olihan meillä luvattu kouluun tutustuttaessa (ennen kyseisen koulun valintaa) että koulussa on käytännössä aika 0-politiikka läksyjen suhteen eli lukuläksyjä kyllä mutta varsinaisia läksyjä ei ole. Niinpä niin... 

Ensimmäiset matematiikan tehtävät putkahtivat neljän kouluviikon jälkeen - viikonlopuksi neljä sivullista matematiikkaa! 

Nämä ihan peruslaskut menivät suht nopeasti... 

 

Mutta nämä olivatkin aika paljon haasteellisempia - etenkin nuo, joissa piti esim. numerot kirjoittaa siis tyyliin 16 - kuusitoista jne... 


Tässä puolestaan piti selvittää kuukausien nimiä ja järjestystä eli tyyliin - febrero, helmikuu ja sitten sen eteenpiti kirjoittaa sitä kuukautta edeltävän kuukauden nimi ja sitten sen jälkeen tulevan kuukauden nimi. Mielestäni aika haasteellista vielä 1-luokkalaiselle kun koulua takana sentään vasta 4 viikkoa. No, kyllähän neiti ne kirjoitti mutta ei tietenkään täydellisesti. Kielioppivirheitä tulee kirjoitettaessa mutta kaipa se on kolmikieliselle lapselle tässä vaiheessa aika normaalia... 

Toisena tehtävänä oli kirjoittaa numero joka vastaa kuvausta, tyyliin 
1 kymmen ja 9 yksikköä = vastaus 19

Kolmantena tehtävänä oli puolestaan kirjoittaa lukua edeltävä ja sitä seuraava numero. 



Nämä kaikki neljä sivua oli siis kotiläksynä viikonlopuksi. Niihin meni yhteensä reilun tunnin verran. Ei kauheasti mutta kuitenkin mielestäni juuri sen tunnin liikaa. Kyllä sen seitsemän viikottaisen matematiikkatunnin pitäisi olla ihan riittävästi tässä vaihessa. Ainakin jos homma on lapsella suht hallussa. 

Kokesta meillä ei ole toistaiseksi mitään tietoa mutta ilmeisesti opettajat jonkinlaisia "testejä" lapsille järjestävät sillä heti ekalla luokalla alkavat numero-arvioinnit. Neiti ei ole kauheasti meille näistä kertonut mutta kerran hän mainitsi asiasta, että hän ei ollut saanut lukutehtävästä palkintotarraa, koska joku juttu oli mennyt väärin mutta joku kavereista oli kuulemma saanut kaiken oikein ja saanut sitten hienon tarran. Jep. Tätä "palkitsemistapaa" en ehkä ihan täysin ymmärrä mutta ehkäpä tätä järjestelmää "avataan" meille paremmin sitten ensi viikon tutoria -tapaamisessa opettajien kanssa. 

Ensi tiistaina meillä on tosiaan opettajien (luokanvalvoja, joka vastaa englanninkielisistä aineista sekä rinnakkaisluokan opettaja, joka vastaa espanjan ja matematiikan opetuksesta). Eli silloin toivottavasti saamme paremmin tietää, että missä mennään. Ja toivottavasti vähän selvitystä muutamaan mielessä olevaan asiaan... 

Tämä onkin eka kerta kun pääsemme juttelemaan opettajan kanssa. Siis todellakin eka kerta! Eli meillä ei ole normaalisti minkäänlaista henkilökohtaista kontaktia opettajiin - kaikki viestintä tapahtuu koululaisen mukana kulkevan agenda-kalenterin sekä Alexia-viestintäjärjestelmän kautta (Suomessa vastaava wilma). 

 

Etukäteen kyllä tiesimme, että koulu ei tule olemaan täysin sellainen jota etsimme mutta koska sellaista nyt ei sattunut olemaan 50 km säteellä niin on tyydyyttävä tähän. On toki koulussa hyviäkin puolia ja tärkeintähän on se, että neiti on tyytyväinen ja iloinen. Hän on saanut monta ystävää ja menee & tulee koulusta iloisena. 

Ja vaikuttaa, että yleensäkin oppilaat ovat ihan positiivisella mielellä koulussa. Aamuisin pääsen aina tarkkailemaan oppilaita niin alakoulun kuin yläkoulun (primaria ja secundaria) puolelta ja jopa nuo 16-vuotiaat vaikuttavat olevan aina ihan hyvällä tuulella. Kukaan ei nojaile tylsistyneenä seiniin tai istu piha-alueen nurkassa. Nuoret kerääntyvät ryhmiin ja juttelu raikaa iloisella mielellä. Lukio (bachillerato) ikäisiä ei sentään pihalla enää seisoteta aamulla vaan he saavat mennä omaan tahtiin luokkiin. Eli heitä ei pääse "tutkailemaan" kuin vilaukselta. Mutta siis varsin positiivinen yleisilme vaikuttaisi olevan. 

Toki välillä itselle iskee epätoivo ja suru. Ja toisaalta myös ikävä pikkuneidin entiseen Montessori-kouluun. Siellä ne neidin entiset koulukaverit opiskelevat aika lailla erilaisessa ympäristössä ja hyvinkin erilaisella tavalla. 





Mutta tämä vuosi nyt mennään näin. Toivotaan, että koulusta alkaa vähitellen löytyä niitä positiivisia juttuja. Ja että kotitehtävien määrä ei kävisi liian suureksi. Ja että pikkuneiti tykkäisi edelleen koulustaan ja viihtyisi siellä. Sitten ehkä äitikin voisi vähitellen uskoa ja luottaa siihen, että olemme valinneet oikean koulun. 

Ensi viikolla koulussa on pieni "syysloma" eli torstai-perjantai on vapaata ja viikonlopun kanssa lomaa tulee yhteensä neljä päivää. Ja joulukuun alussa on vielä toinen tällainen tauko ja silloin peräti 6 päivää. Joululomahan koulusta alkaa 22.päivä. Myös keväällä on vähän taukoa tarjolla sillä maaliskuun alussa on ensin pitkä viikonloppu (to-su) karnevaalivapaata ja sitten vielä kuun vaihteessa 23.3.-1.4. pääsiäisloma. Ja sitten pari pitkää viikonloppua vielä myöhemminkin - yksi huhti-toukokuun vaihteessa ja toinen touko-kesäkuun vaihteessa. Ja lukuvuosihan päättyy täällä sitten joskus juhannuksen tienoilla. 
Mutta ihan kivaa, näitä pieniä taukoja tulee vuoden aikana säännöllisesti ja näin saadaan raskaaseen koulunkäyntiin vähän taukoa.

Tsemppiä kaikille koululaisille ja heidän vanhemmilleen ympäri maailmaa! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti