torstai 13. heinäkuuta 2017

Elämää "guirilandiassa"

Espanjankielen sanalla "guiri" tarkoitetaan ulkomaalaista ja usein sitä käytetään negatiivisessa merkityksessä. Guiri ratissa, guirit syömässä illallista klo 17, guirit huvittelurannekkeet kädessä all inclusive-hotellissa jne. Guiri ei tule tutkimaan alueen kulttuuria ja herkuttelemaan paikallisilla ruokaerikoisuuksilla - guirit käryttävät nahkaansa altaalla tai rannalla, juovat mahdollisimman halpoja alkoholeja ja syövät kansainvälistä mättöruokaa. 

Joskus guireiksi saatetaan tosin luokitella kaikki ulkomaalaiset vaikka he olisivat täällä ihan vakituisia asukkaita ja vaikka olisivat asuneet täällä jo 10 vuotta. Jos et ole paikallinen, olet guiri. Siis, minäkin olen guiri vaikka asun täällä vakituisesti ja olen ollut residentti jo vuodesta 2003 eli viimeiset 15 vuotta. Ja meitä saarella asuvia guireja riittää - viimeisten tilastojen mukaan yli 100 000 ulkomaalaista asuu täällä Gran Canarialla ja yhteensä 155 eri maasta. Ja siihen kun laitetaan päälle n. 300 000 ulkomaalaista matkustajaa, joita saari vetää joka kuukausi puoleensa niin aikamoisesta guirilandiasta voi puhua. 

Minua tämä nimitys ei kuitenkaan haittaa - olen ulkomaalainen ja sillä siisti. Sen takia joudun kestämään hieman enemmän byrokratiaa kuin mitä olisi espanjalaisen passin kanssa. Poliisiasemalla kerran ihmettelivät, että miksi en hae kansallisuutta niin asiat sujuisivat helpommin mutta en minä mikään espanjalainen halua olla. Olen suomalainen ja sellaisena haluan pysyä vaikka täällä Espanjassa asunkin. En myöskään kuulu niihin suomalaisiin, jotka eivät missään nimessä halua olla missään tekemisissä yhdenkään toisen suomalaisen kanssa. Itse en aikoinani lähtenyt Suomesta sen takia, että en olisi halunnut siellä olla. Vaan siksi, että halusin nähdä myös muuta maailmaa ja lopulta elämä vei mukanaan. Minulla ei siis ole mitään suomalaisia tai muitakaan ulkomaalaisia vastaan. 

Toki jos sellaista haluaisi niin jopa Gran Canarian kaltaiselta matkailusaarelta löytyy paljon alueita, joissa on pääasiassa ihan kanarialaisia tai ainakin espanjalaisia asukkaita. Jopa Las Palmasissa voi elää niin, että ei juurikaan törmää ulkomaalaisiin - etenkin jos välttää Canterasin ranta-aluetta ja vanhan keskustan aluetta. Esim. meidän entinen taloyhtiö Las Palmasssa oli juurikin sellainen että siellä asui pääasiassa vain espanjalaisia.

Mutta vastapainona ovat sitten matkailualueet, jotka ovat ennen kaikkea sijoittuneet saaren eteläosaan. Eli juurikin tänne jossa mekin nykyään asumme. Täällä asuu toki paikallisiakin mutta paljon, paljon enemmän on ulkomaalaisia. Ihan asukkaina mutta ennen kaikkea matkailijoina. Ympäri vuoden. Paljon. Kaikkialla. 



Me emme muuttaneet tänne etelään pelkästään sen takia, että saisimme olla ulkomaalaisten keskellä. Vaan ihan siitä käytännön syystä, että löysimme täältä meille sopivan kodin. Valitettavasti Las Palmasista ei mitään vastaavaa olisi löytynyt samalla hinnalla. Ja toki nämä etelän säät aina Las Palmasin sää voittavat - kyllähän sekin painoi aika paljon kun päätöstä teimme. Onhan se vähän eri asia kun näkee aurinkoa vähintään sen 300 päivää vuodesta saatikka että olisi Las Palmasin lähes ikuisen pilvimassan alla...


Minkälaista on sitten elää keskellä tällaista guirilandiaa? No, voisi sanoa että ihan ok - varsinkin, jos on tottunut tällaiseen. Mutta esim. monelle espanjalaiselle tällainen asuinpaikka olisi kauhistus. No, toki täältä Playa del Ingelsin ja Maspalomasin pahimpien turistialueiden läheltä löytyy myös paljon sellaisia alueita, joissa ei matkailijoihin kauheasti edes törmää. Mutta kuitenkin suurin osa  täällä asuvista paikallisista on kuitenkin jollakin tapaa tekemisisissä matkailijoiden & ulkomaalaisten kanssa koska turismi nyt yksinkertaisesti on täällä melkein ainoa elinkeino. Eli ilman meitä ulkomaalaisia ei täällä myöskään olisi kauheasti muuta kuin tomaatinkasvattajia ja vuohifarmareita... 

Jos siis sattuu asumaan vaikkapa Playa del Ingelsin keskustassa tai Maspalomasin alueella niin turisteilta ei voi välttyä - niitä vain on joka paikassa. Mutta me asuimme jo entisellä kotisaarella Fuerteventuralla paikassa, joka oli yhdistelmä paikallisasutusta, alueelle muuttaneita ulkomaalaisia ja matkailjoita, joten meille tämä kombanaatio oli jo ihan tuttu. Tiesimme siis, että mihin olemme muuttamassa kun täältä asunnon ostimme. Ja meistä tämä on ihan positiivinen juttu! Meidänkin taloyhtiössä on melkoinen sekamelska kansallisuuksia - naapureina kanarialaisia, mantereelta tulleita, italialaisia, saksalaisia, belgialaisia, englantilaisia, hollantilaisia, norjalaisia, joku ruotsalainen, yksi algerialainen perhe ja talvella asui islantilainenkin perhe. Ja sitten minä, yksi suomalainen. Eli hyvin sopii meidän perhe joukkoon - yksi 100 % mantereelta tullut espanjalainen, yksi 50 % kanarialainen ja 50 % suomalainen ja yksi 100 % suomalainen. Eipähän tunne itseään täällä mitenkään oudoksi, päinvastoin. 

Mitkä ovat sitten niitä asioita, joista huomaa että asuu täällä guirilandiassa. No, esim. se että kun menee lähikauppaan niin siellä kuulee enemmän englantia, saksaa ja skandikieliä kuin espanjaa. Jopa suomea kuulee usein talvisin.  Ja niinpä joka paikassa pitää vähän miettiä, että mitä esim. juttelee pikkuneidin kanssa sillä koskaan ei voi tietää, että kuka lähellä olevista puhuu suomea. Meidän salakielemme ei siis olekaan niin salakieli täällä... Täällä asuu myös paljon ihan suomalaisia vakituisesti eli vaikka näin kesällä ei saarelle saavu suoria lentoja Suomesta niin silti suomalaisiin saattaa törmätä. 

Lähikauppasi on todennäköisesti myös jonkinlainen "turistimarketti" eli tarjonta rajoitettua ja hinnoissa turistilisää. Valitettavasti vain sielläkin on aina joskus käytävät sillä aina ei jaksa ja ehdi lähteä kauemmaksi ruokaostoksille. Isommat ja edullisemmat ruokakaupat sijaitsevat ajomatkan päässä. No, onneksi meillä on auto joten tämä ei ole ongelma. Ja 45 minuutin ajomatkan päässä on Las Palmas jossa tarjontaa on sitten vieläkin paremmin. 


Yksi parhaimmista asioista on täällä matkailualueella elämisessä on se, että tarjolla on monenelaisia palveluita. On vesipuistoa, eläinpuistoa, Angry bird-puistoa, villin lännen puistoa, tivolia, sukellusveneretkiä, veneretkiä, kamelisafaria jne. Eli kun tulee vieraita niin tekemistä riittää eikä ohjelmaa tarvitse keksimällä keksiä. Ja toki itsellekin nämä ovat ihan kivoja juttuja ja pikkuneidin kanssa olemme paljonkin käyneet näissä puistoissa. Ei haittaa vaikka lännen puistossa olisi käyty jo viisi kertaa niin silti neiti lähtee sinne ihan innoissaan. 




Hyvänä puolena pitäisin myös sitä, että esim. pikkuneidin koulussa on paljon ulkomaalaisia lapsia ja näin ollen varsin kansainvälinen tunnelma. Minulla ei ole mitään kanarialaisia vastaan mutta täytyy sanoa, että jos oppilaina olisi pelkkiä kanarialaisia niin aika erilaisesta koulusta olisi kysymys.

Hyvä puoli täällä elämisessä on myös se, että aikataulut noudattavat guirien aikatauluja eli siestaa ei juurikaan vietetä ja tarvittaessa ravintoloista saa ruokaa melkeinpä koko päivän. 
Toisin kuin matkailualueiden ulkopuolella ja jopa Las Palmasissa, jossa monet pikkukaupat sulkevat ovensa siestan ajaksi ja lounasta tarjoillaan klo 13.30 -17 välillä ja illallista klo 19.30 alkaen. No, meidän ruokailu aikataulumme noudattavat kyllä hyvinkin tuota espanjalaista aikataulua mutta täytyy myöntää, että tuo siesta on välillä vähän rasittava juttu kun pitäisi jotain asioita hoitaa tai käydä ostamassa jotain ja se kauppa onkin sitten juuri kiinni silloin siestan aikaan..



Ja mikä parasta niin täällä voi tuntea olevansa lomalla ympäri vuoden. Jos lähtee iltasella kävelylle vaikkapa rantakadulle niin sitä hetken kuvittelee olevansa jossain ihan muualla. Voi istahtaa nauttimaan illallisesta ja auringonlaskusta, kuvitella olevansa lomalla. Vaikka vain sen hetken :-) 








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti