keskiviikko 10. elokuuta 2016

Seitsemän ensimmäistä työpaikkaani

Taas on haasteita liikkellä ja tällä kertaa aika hauska #first7jobs-haaste eli seitsemän ensimmäistä työpaikkaani. Siis väki listailee ensimmäisiä työpaikkojaan. Minusta tämä on äärimmäisen kiinnostavaa eli ei muuta kuin omia listoja tekemään. Sen voi julkaista vaikka facebookissa, jos ei muuta kanavaa satu olemaan. 

Eli tässä siis oma listani. Mukana ovat vain työt, joista on todistukset olemassa eli ne, joista on maksettu ihan oikeaa palkkaakin. 

1. siistijä ja yleismiesjantunen
Ensimmäisenä kesätyönäni olen siivoillut rappukäytäviä sekä teollisuushalleja. Ikää taisi olla 17-vuotta ja itse asiassa samaa puuhaa taisin tehdä parinakin kesänä lukioaikoina. Niistä tienatuilla rahoilla ostin sitten ensimmäisen autoni heti 18-vuotiaana, vaaleansinisen 80-luvun Ford escortin. 

2. postivirkailija
Lukion jälkeen pääsin kesätöihin postiin. En jakamaan tai lajittelemaan vaan ihan kassalle, postivirkailijaksi. Suhteillahan tuo ensimmäinen työpaikka irtosi mutta sen verran hyvin hommani hoidin, että pääsin samoihin töihin myös myöhemmin toisessa kaupungissa. Silloin 90-luvulla kun ihmiset vielä lähettelivät ahkerasti kortteja ja paketteja niin postivirkailijoitakin tarvittiin vähän erilainen määrä kuin tänä päivänä.

3. matkatoimistovirkailija
Lukion jälkeen lähdin opiskelemaan markkinointia ja matkailua. Jotenkin tuo matkailupuoli veti enemmän puoleensa vaikka opiskelin sitä vain sivuaineena. Niinpä vietin kaksi kesää matkatoimistossa ja lisäksi myös pari joulusesonkia. Tykkäsin työstä kovasti ja myöhemmin palasinkin niihin töihin pidemmäksi aikaa. 

Tämä oli sitä matkatoimistojen kultaaikaa kun netissä ei matkoja varailtu vaan ihmiset asioivat ihan matkatoimistossa - oli sitten kyseessä laiva-, juna- tai lentolippujen varaus. Kaikki mahdolliset matkat hoidettiin - oli sitten kyse opiskelijoiden mahdollisimman edullisesta junamatkasta Lappiin, räätälöidystä maailmaympärimatkasta tai useamman sadan hengen ryhmämatkasta. 


Tämä työ opetti valtavasti organisointikykyä ja stressinsietoa - kaikkia asioita kun ei millään voinut ja pystynyt aina hoitamaan kerralla kuntoon. Vastauksia piti odotella, soitella, lähetellä faxeja perään jne. Sähköpostia ei todellakaan ollut joka taholla saatikka sitten mitään nettisivuja, joista olisi voinut tietoa etsiä. 

4. myyntineuvottelija
Valmistumisen jälkeen olin hetken "oman alani" töissä eli myyntineuvottelijana paikallisradiossa. Myin yrityksille mainosaikaa ja tein mainoksia. En tykännyt yhtään ja aika nopeasti vaihdoinkin sitten takaisin matkailualalle. 

5. matkaopas
Niinhän siinä sitten kävi, että matkatoimistosssa työskennellessä alkoi veri vetää maailmalle. Olin aina halunnut jossain vaiheessa opiskella tai työskennellä ulkomailla mutta sopivaa hetkeä ei tullut aikaisemmin. Olin 25-vuotias kun laitoin hakupaperit Aurinkomatkoille. Aika ex tempore-päätös mutta sitä ei ole koskaan tarvinut katua. Itse asiassa se oli elämäni parhaimpia päätöksiä! 

En ollut koskaan unelmoinut oppaan työstä ja muistan, että haastattelussakin asiaa kysyttäessä sanoin suoraan, että en ole koskaan tästä työstä unelmoinut mutta koen, että olisi mielenkiintoista nähdä myös tuo puoli matkailualasta. Ilmeisen hyvä vastaus sillä kurssille pääsin ja sieltä lopulta myös töihin. Tosin muutama mutka oli matkassa - nimittäin opaskurssimme oli juuri syyskuun 11.päivän terroritekojen aikaan ja sen jälkeen matkailuala oli hetken pienessä "paniikissa". Niinpä meillekin ilmoitettiin tylysti, että töitä en pystytä lupaamaan. Siinä vähän aikaa tuli sitten mietitttyä elämäntarkoitusta - olinhan irtisanonut asuntoni ja työpaikkani kurssille lähtiessä. 

No, olin onnekas ja muutamaa viikkoa myöhemmin minulle jo soitettiin, että työpaikka olisi tarjolla jos vain haluan lähteä Fuerteventuralle. Ei tarvinut edes miettiä. Kohtalo oli mukana matkassa - pääsin ensimmäisenä kurssimme oppaana maailmalle ja vieläpä ihan huippupaikkaan. Rakastuin saareen heti ensisilmäyksellä ja siitä tuli myös "kohtaloni". Myöhemmin nimittäin tapasin siellä nykyisen puolisoni ja myös tyttäreni syntyi saarella. Välillä sitä on tullut mietittyä, että minne elämä olisi mahtanut viedä ilman New Yorkin tapahtumia. Nimittäin opaskurssilla kohteekseni annettiin Marokko! Onneksi en sinne koskaan päätynyt - voi olla, että olisi opasura loppunut aika lyhyeen... 


6. kohdepäällikkö
Matkaoppaan töitä tein ensimmäiset kolme kautta eli käytännössä 1.5 vuotta ja sen jälkeen pääsin kohdepäälliköksi. Toki työt olivat osittain samoja kuin oppaana eli lentokenttäkuljetuksia, tervetulotuokioita, hotellitapaamisia ja retkiä. Mutta paljon oli myös paperihommia, suunnittelutehtäviä, kirjanpitoa, pr-hommia sekä tietysti tiiminjohtajan hommia. 

Tykkäsin työstä todella paljon ja olin onnekas, että sain työskennellä kohteissa jotka olivat itselleni rakkaita. Kesät Kroatian Dubrovnikissa ja Montenegron Budvassa sekä kaikki talvet Fuerteventuralla. Työt lopetin sitten vuonna 2011, jolloin jäin äitiyslomalle. Silloin oli takana 10 vuotta Aurinkomatkoilla - ja kaikki vuodet ihania muistoja täynnä! En päivääkään vaihtaisi pois vaikka välillä rankkaakin toki oli.  Harmi vain, että mitään päiväkirjaa ei tullut pidettyä sillä noista ajoista olisi saanut kirjoitettua vaikka mielenkiintoisen kirjan. 

Työt oppaana ja kohdepäällikönä ovat kasvattaneet myös eniten. Ilman sitä työtä en olisi sama ihminen kuin mitä olen tänä päivänä. Nuorempana olin ehkä hieman hiljainen ja jopa ujo mutta se karsiutui tuossa työssä nopeasti ja nykyään en hätkähdä enää pienistä. Esiintyminen vieraille tai isoille ihmismassoille ei enää jännitä. Kun tietää, mistä puhuu niin on helppoa esiintyä vakuuttavasti ja jos ei aina tiedäkään, niin opas osaa aina improvisoida :-) 

Ja kun on 10 vuotta selviytynyt siinä työssä niin voisin väittää, että selviää jo melkeinpä mistä tahansa työstä. 



7. Suomi-koulun opettaja
Nyt viimeisin työni on ollut aivan muuta kuin mitä koulutukseni on mutta jotenkin oman lapsen myötä on herännyt kiinnostus koulutusasioihin. Välillä olen miettinyt, että pitäisikö vielä lukea vaikka opettajaksi mutta en kuitenkaan taitaisi sitä työtä jaksaa tehdä ihan joka päivä. Näin osa-aikatyönä erittäin antoisaä. 



Mikä onkaan sitten se kahdeksas työpaikkani? Siitä ei ole vielä mitään tietoa... Tällä hetkellä tärkein työni on nimittäin vielä kotiäitiys. Puolison töiden vuoksi kokopäiväinen työ olisi tällä hetkellä aika mahdoton yhtälö ilman ulkopuolista apua. Ja näillä Espanjan palkka- ja työehdoilla ei ole järkeä lähteä itse töihin jos melkein koko palkka menisi sitten lastenhoitajan kuluihin. Eli toistaiseksi jatkan vielä kotiäitinä. Vaikka toki välillä on käynyt mielessä se, että jotain ihan kunnon töitäkin olisi kiva tehdä. Mutta onneksi vielä en ole keksinyt, että mitä se voisi sitten tulevaisuudessa olla... Ajatuksia ja ideoita on kyllä paljon. Kun jossain vaiheessa se ajatus kirkastuu, niin sitten voin ehkä paremmin alkaa suunnittelemaan paluuta takaisin työelämään. 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti