maanantai 20. kesäkuuta 2016

Lisää Suomi-elämää

Olen yleensä Suomi-lomankin aikana treenannut ahkerasti mutta tällä kertaa tarkoituksella vähän kevyemmin. Välillä tekee hyvää antaa lepoa kropalle. Muutamia lenkkejä olen käynyt tekemässä ja itse asiassa ne ovatkin parasta antia. Kotona Gran Canarialla kun ei metsässä oikein pääse juoksemaan.
Meillä on Porin Isometsän juoksupolut täällä aivan vieressä ja sinne useasti suunnistan juoksemaan.


Ihan mahtavaa juosta metsänkeskellä, kuunnella lintujen laulua ja puiden huminaa sekä hengittää raikasta ilmaa.

Itselle Suomi-visiittien tärkeintä antia on laatuaika ystävien kanssa. Lauantaina vietimme vähän ex tempore-illan mutta hauskaa oli. Tytöt kävi vähän leikkimässä "rikasta" ja ajelimme avoautolla pitkin Poria ja joimme kuohuvaa. 



Yöhön asti meni ja kotimatka menikin sitten vähän eri tunnelmissa. Illalla kun alkoi jossain vaiheessa satamaan ja niinpä kotimatkalle fillarilla piti varustautua asianmukaisesti. Mutta kuivana selvisin kotiin!


Sateetkin ovat taas hetkeksi kadonneet ja olemme saaneet nauttia poutaisemmista keleistä. Eihän täällä mitään hellettä ole ollut mutta meitä se ei ole haitannut ollenkaan. Itse asiassa olemme nauttineet näistä keleistä tosi paljon. Kotona saa sitten taas hikoilla helteessä seuraavat kuukaudet niin että näitä kelejä voi jo tulla ikävä jossain vaiheessa.







 Viime sunnuntaina vietettiin muuten kansainvälistä luonnonkukkien päivää ja sen kunniaksi mekin kävimme keräämässä kimpun.


Eikä leivontaakaan ole unohdettu, pullaa totta kai!


Pullapöllöt maauimalassa 😀

Relax!!



Luonnollisesti pikkuneidille näiden lomien parasta antia ovat ne ihan arkiset jutut ja ajan viettäminen mummun, papan, isomummun sekä Suomi-ystävien kanssa. Niistä ne parhaimmat muistot jäävät varmasti mieliin. Toki pienellä Suomi-extralla, totta kai. Ei ole kesäloma Suomessa mitään ilman mansikoita ja herneitä, saunomista, jätskikioskilla käyntiä ja pyöräretkiä. Unohtamatta tietysti hienoja suomalaisia leikkipuistoja, täällä Porissa etenkin Pelle Hermannin puisto Kirjurinluodolla on ihan must. Ja tietysti jossain kesälomaretkelläkin pitää aina käydä - viime kesänä suuntasimme Särkänniemeen ja tänä kesänä olimme Ruotsinristeilyllä. 

Vaikka lapseni on ulkosuomalainen, Espanjassa syntynyt ja kasvanut, niin toivon hänen kuitenkin saavan näiltä reissulta sen verran suomalaisuutta että hän tuntisi itsensä myös suomalaiseksi. Ja olisi ylpeä näistä pohjoisista juuristaan. Ainakin toistaiseksi tämä on mielestäni onnistunut varsin hyvin - neiti tunnistaa erilaiset suomalaiset marjat ja tykkää myös niistä, hän erottaa kuusen ja männyn, tunnistaa koivun, hauen ja ahvenen, tykkää makaronilaatikosta, mustasta makkarasta ja lakritsista ja tietysti rakastaa luistelua, laskettelua ja lumileikkejä. Ja onneksi suomenkielikin sujuu ainakin toistaiseksi täysin sujuvasti ja tietysti näillä vierailulla on aina siinä tärkeä asema. 


Nautimme näistä siis 100% näillä reissuilla - satoi tai paistoi 😀






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti