torstai 21. huhtikuuta 2016

Vielä 40-vuotissynttäreiden tunnelmia

Viikko sitten pärähti täyteen 40 vuotta ja täytyy myöntää, että ei tuo rajapyykki nyt niin kauhealta tuntunut. Tosin muutamia kuukausia aikaisemmin mielessä pyöri kaikenlaisia ajatuksia mutta loppujen lopuksi totesin, että numeroitahan ne vain ovat. Tärkeintä on se, että minkä ikäiseksi itsensä tuntee. Ehkäpä tuo 40 on tosiaan uusi 30, kuten joskus jostain satuin lukemaan. Ainakin voisin sanoa, että en tunne itseäni todellakaan mitenkään 4-kymppiseksi ja myös fyysisesti olen vähintään samassa kunnossa kuin 10 vuotta sitten. Tai itse asiassa huomattavasti paremmassa kunnossa.
  

Vielä 10 vuotta sitten elämässä meni ehkä vähän "lujempaa" eli tuli juhlittua usein parikin kertaa viikossa ja muutenkin elämäntavat olivat jonkin verran epäterveellisemmät kuin nykyään. Nyt elämässä on kaikki asiat hyvin - olen saanut olla terveenä, minulla on tasapainoinen & hyvä olo ja nautin jokaisesta päivästä. Olen onnellinen, että minulla on ihana perhe ja asiamme ovat kaikin puolin hyvin. Fyysinen hyvä olo tietysti johtuu sitä, että olen pystynyt harrastamaan säännöllisesti urheilua, pyrin syömään terveellisesti (mutta kuitenkin elämästä nauttien), en polta eikä alkoholiakaan ei kulu käytännössä lainkaan. 


Toki harmaita hiuksia ja ryppyjä löytyy enemmän kuin 10 vuotta sitten mutta niinhän sen elämän jossain pitääkin näkyä :-) 

Juuri synttäreiden alla juttelin ystäväni kanssa tästä aiheesta ja mietimme sitä, että miten erilaista elämää vietämme kuin esim. vanhempamme. Silloin kun äitini täytti 40 vuotta, niin minä olin jo 22 vuotias ja asunut jo vuosia omillani. Itse puolestaan nyt 4-kymppisenä vietän lapsiperheen elämää ja niitä kuuluisia ruuhkavuosia. Sikäli olen kuitenkin onnellisessa asemassa, että tällä hetkellä en ole töissä vaan nautin kotirouvana/äitinä olosta eli elämä ei ole ihan niin ruuhkaista kuin se voisi olla. Tosin ei se aika pitkäksi pääse käymään vaikka töissä en olekaan - siitä pitää energinen pikkuneiti huolen ;-) 

Joku voisi tietysti miettiä, että miten käy eläkkeen? Entäpä ne kuuluisat aukot CV:ssä? No, onneksi en ole koskaan ollut mikään stressaava uraohjustyyppi vaan nautin mielummin elämästä. Sitähän varten täällä ollaan. Uskon siihen, että asioilla on tapana järjestyä. Ja satuin muuten juuri lukemaan, että 45-55 vuotiaat ovat tällä hetkellä kuuminta "hottia" työmarkkinoilla. Tässä artikkeli: https://www.staffpoint.fi/yli-45-vuotias-tyontekija-on-tyomarkkinoiden-kuuminta-hottia/

Toki näin yhden virstanpylvään kohdalla on hyvä pysähtyä miettimään elämää ja tulevaisuutta. Mitä haluan tulevaisuudelta? Miten haluaisin aikani viettää? Mitä haluisin tehdä? Toki on asioita, joihin ei välttämättä itse pysty vaikuttamaan (yllättävät sairaudet jne) mutta moniin asioihin onneksi voi vaikuttaa. Moni miettii tässä iässä etenkin omaa työuraansa? Miten jaksaa vielä vähintään 20-25 vuotta eteenpäin? Se on aika paljon kun miettii, että takana on jo paljon vuosia mutta edessä vieläkin enemmän. Eli työn täytyy todellakin olla sellaista, josta nauttii jotta sitä jaksaisi tehdä hyvällä motivaatiolla vielä sen 20 vuotta eteenpäin. 

Itsekin olen paljon miettinyt sitä, että mitä haluaisin tehdä? Mikä olisi sellaista, että missä kokisin olevani "omalla alallani". Vielä en ole oikein saanut varmuutta asioihin. Matkailutöissä on tullut oltua sen verran pitkään, että kaipaisin vaihteeksi jotain muuta. Mutta toisaalta niitä töitä täällä on parhaiten tarjolla. Aikoinani opiskelemani markkinointiala on taas muuttunut näiden 20 vuoden aikana niin paljon, että koulutuksesta ei ole kauheasti enää hyötyä. Eli olisi täydellisen uudelleenkoulutuksen aika. Mutta mitä sitten? Opettajan työstä olen nauttinut mutta voiko enää 40-vuotiaana lähteä opettajaksi opiskelemaan. Tuntuu kaukaiselta ajatukselta... Toisaalta kaikki liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvät asiat ovat lähellä sydäntä? Löytyisikö sieltä kenties jotain? Ajatuksia on paljon mutta ei oikein selkeätä suuntaa. Tämän vuoden tavoitteeksi olenkin laittanut itselleni, että löytäisin jonkun kirkkaan ajatuksen näiden työasioiden suhteen. Kuitenkin parin vuoden päästä neiti alkaa olemaan jo siinä iässä, että itselläkin olisi mahdollisuus taas töiden pariin palata. Ainakin tietyin ehdoin.. Eli nyt siis mietintämyssy päähän ja tekemään omaa SWOT-analyysia (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat). Eiköhän se sieltä vielä kirkastu! 

Tässä vielä kuvapläjäys synttäreiltä, jotka tuli vietettyä "minun" tyylilläni. En halunnut matkustaa minnekään kauas tai eksoottiseen paikkaan enkä järjestää mitään hulvattomia shamppanjajuhlia. Eli juhlaa vietettiin meille rakkaassa paikassa, oman perheen kesken. Ja niitä asioita tehden, jotka ovat itselle ja meidän perheelle tärkeitä. Hieno synttäriviikko kaiken kaikkiaan! 


Viikkoon mahtui paljon urheilua: juoksua, leijasurffausta, suppailua (stand up paddleboard surf) jne. 





Upeita maisemia 



Rantaelämää ja herkuttelua

Ja kaiken kruunasi Bestial race- kisa! 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti