perjantai 18. joulukuuta 2015

Joulupukki, joulupukki...

Joulupukki ja Lappi kutsuivat meitä jälleen puoleensa, joten ei auttanut kuin pakata perhe, mummo, pappa, tavarat ja auto VR:n kyytiin ja niin näppärästi pääsimme keskelle talven ihmemaata. Onneksi oli reissu varattuna sillä etelä-Suomessa ei paljon talven&joulun tunnelmaa ole tällä hetkellä tarjolla. Mutta täällä pohjoisessa tilanne on toinen-lunta ja joulutunnelmaa riittää! 

Kyseessä on meidän kolmas reissumme Lappiin ja tällä kertaa suunnistimme Leville. Aikaisemmin olemme käyneet Ylläksellä ja Rukalla. Ja ainakin näin parin päivän perustella pidän tästä paikasta eniten. Sekä rinteiden että kylän osalta. Myöhemmin sitten laajempaa tarinaa vinkkeineen tästä paikasta.

Saavuimme siis autojunalla Rovaniemelle, jossa oli kirpeät 22 astetta pakkasta. Aika iso ero noihin kotioloihin verrattuna, sellaiset reilut 40 astetta. No, onneksi oli oma auto mukana niin ei tarvinnut lähteä talsimaan lumisateeseen.. Siinä olisi voinut tulla kotiin ikävä. Nyt sen sijaan hurautimme lämpimällä autolla suoraan pukkia tapaamaan eli Joulupukin pajakylään. Sinnehän on noin 10 min ajomatka siitä keskustasta. Perillä olimmekin juuri hetki ennen ovien avaamista eli eipä ollut ruuhkaa ja pääsimme suoraan joulupukin vastaanotolle. Vierailu oli meille jo kolmas mutta pakkohan ne pakolliset kuvat oli tälläkin kertaa lunastaa. Kallistahan se on mutta...



Petteri Punakuonoa kävimme tervehtimässä mutta poroajelulle emme tällä kertaa lähteneet sillä sellainen oli varattuna Levillä.


Muuten emme alueella kauheasti kierrelleet. Sen verran kylmä oli. 

Tosin paikallisia tuo reilun -20 asteen pakkanen ei paljon vielä häirinnyt. Paikallinen päiväkoti oli lähtenyt kävelyretkelle pukin leikkipuistoon ja siellä lapset reippaasti leikkivät pitkän aikaa. Emme olleet muuten ainoita, jotka kävivät heitä kuvaamassa.. Tosin me muut suuntasimme aika nopeasti sisätiloihin lämmittelemään. Lapset jatkoivat leikkejään. 


Junamme saapui aamulla sen verran varhain Rovsniemelle, että aamupala/kahvit jäivät junassa nauttimatta. Joten pukki vierailun jälkeen oli tarkoitus nauttia hyvä aamupala alueella. Sitä jotenkin luulisi, että tuollaisessa paikassa panostettaisiin vähän enemmän myös kahvilapalveluihin mutta valikoima oli kuin 8-tien vanhassa Esson baarissa. Pari sämpylää ja vaaleanpunaisella sokerikuorrutteella koristeltuja donitseja. Kuvittelin jotenkin, että paikassa jossa käy valtavat määrät ulkomaalaisia matkailijoita, olisi tarjolla laadukkaita, tyypillisiä suomalaisia tuotteita. Mutta koska sellaisia nyt ei ollut, niin päädyimme syömään aamupalaksi valmiit paninit. Siis Lapissa. Rovaniemellä. Joulupukin luona. Ei mielestäni parasta mainosta kyseiselle paikalle, saatikka tälle maalle. 


Keliakia on ilmeisesti myös tuntematon sairaus Rovaniemellä, koska mitään sopivaa aamupalan ei ollut tarjolla sitä sairastaville. Tai yhdessä paikassa olisi ollut yksi kuiva valmismuffinssi, josta pyydettiin 4 €. Emme ostaneet. 

Tämä vei fiilistä sen verran, että päätimme jättää turistikrääsäkaupat kiertämättä ja jatkoimme matkaa kohti Leviä. Pari tuntia autioita, lumisia teitä ja saavuimme tänne Hullun Poron valtakuntaan.

Majoituksen varasin etukäteen booking.comin kautta ja päädyimme ihan yksityiseen asuntoon. Hinta, sijainti ja tila ratkaisivat. Saimme reilulla 100€ /yö kivan 2-kerroksisen huoneiston, jossa hyvin tilaa meidän 5-henkiselle seurueelle. Ei paha. Lisää tästäkin paikasta sitten varsinaisessa matkaraportissa. Mutta suosittelen!

Väkeä on paikalla todella vähän, ottaen huomioon että Jouluun on enää viikko. Mutta ilmeisesti sesonki on vasta aluillaan. Ihan kiva näin, eipä ole ruuhkia missään. 


Leviläinen iltapäiväruuhka:


Ensimmäisen päivän ohjelmaan kuului luonnollisesti tavaroiden purku, kaupassa käynti, tarvittavien varusteiden vuokraus ja paikkoihin tutustuminen. Koska kaikilla oli yöunet jääneet vähän huonoiksi, painoimme päät tyynyyn ajoissa jotta olisimme ensimmäisenä aamuna reippaina hereillä ennen auringonnousua. 


Ai niin, se aurinkohan nousee seuraavan kerran vasta tammikuussa... 


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti