sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Suomi-koulussa: Aleksis Kiven päivä ja suomalaisen kirjallisuuden päivä

Eilen oli jälleen vuorossa Suomi-koulupäivä ja kun sattui juuri sopivasti olemaan myös Aleksis Kiven -päivän & suomalaisen kirjallisuuden päivä niin siitähän saimme aiheen opetuspäivälle. 

Tällä kertaa olikin aika haastava päivä sillä olin yksin 19 lapsen kanssa. Toinen opettajistamme oli reissussa, joten oli siis yhdistettävä pienet ja isot samaan ryhmään. Aika haastavaa kun nuorin on 3-vuotias ja vanhin kohta 13-vuotias. Mutta onneksi siitä selvittiin - ainakin joten kuten. Aikataulutus ei mennyt ihan putkeen ja muutama suunniteltu juttu jäi toteuttamatta mutta tärkeintä kuitenkin oli, että lapset viihtyivät. 

Päivän aloitimme tuttuun tapaan alkujutuilla - kuulumisilla sekä esittelykierroksella. Mukana oli nimittäin pari lasta, jotka eivät ehtineet ensimmäiselle koulukerralle mukaan. Ja muutenkin kun uusia lapsia on tänä vuonna sen verran paljon, niin ihan hyvä tehdä noita tutustumisjuttuja ainakin pari kertaa vielä lisää. Tällä kertaa teimme leikin, jossa jokainen kertoi nimensä sekä yhden asian, josta pitää. 

Tämän jälkeen käytiin kalenteria ja samalla sitten lapsille selvisi sekin, että on Aleksis Kiven päivä ja suomalaisen kirjallisuuden päivä. Vanhimmille lapsille tämä oli tuttu juttu, sillä sitä on Suomi-koulussa melkeinpä joka vuosi vähän käyty läpi mutta nuoremmille asia on uutta. Jos mukana olisi ollut toinenkin opettaja niin olisimme tietysti jakaneet ryhmän jo tässä vaiheessa kahtia ja aihetta olisi voitu käsitellä hieman eri tavalla eri ikäisten kanssa. Mutta sillä mentiin mitä pystyttiin... Tärkeintä tässä kuitenkin oli se, että lapset kuulivat sellaisesta herrasta kuin Aleksis Kivi, kirjasta nimeltä Seitsemän veljestä sekä muutenkin sen aikaisesta elämästä Suomessa. Katselimme myös kuvia Mauri Kunnaksen Seitsemän Koiraveljestä -kirjasta sekä luimme pieniä pätkiä. Kuuntelimme myös Oravan laulun.  




                           ORAVAN LAULU (Aleksis Kivi, Seitsemän veljestä) 
Makeasti oravainen makaa sammalhuoneessansa; sinnepä ei Hallin hammas eikä metsämiehen ansa ehtineet milloinkaan. Kammiostaan korkeasta katselee hän mailman piirii, taisteloa allans' monta; havu-oksan rauhan-viiri päällänsä liepoittaa. Mikä elo onnellinen keinuvassa kehtolinnas! Siellä kiikkuu oravainen armaan kuusen äitinrinnas: Metsolan kantele soi! Siellä torkkuu heiluhäntä akkunalla pienoisella, linnut laulain taivaan alla saattaa hänen iltasella unien Kultalaan. 


Koska kyseessä on myös suomalaisen kirjallisuuden päivä niin lapset saivat tuoda kouluun oman suomalaisen lempikirjansa. Mukana oli paljon mm. Miina ja Manu -kirjoja, Tatu ja Patu- kirjoja, Koiramäki -kirjoja, Minttu-kirjoja ja Muumi-kirjoja. Jokainen sai sitten esitellä oman lempikirjansa ja kertoa  siitä jotain. Samalla kävimme läpi erilaisia suomalaisia satuhahmoja, jotka olivatkin suurimmalle osalle tuttuja ennestään. 


Lopuksi lapset tekivät vielä yhdistämistehtävän suomalaisista satuhahmoista ja paperi liimattiin Suomikoulu -vihkoon muistoksi. 


Tässä vaiheessa pienemmät alkoivat olla jo aika "hermostuneita", joten suuntasimme hetkeksi ulos leikkimään puuhippaa. Siinä leikissä jokainen valitsee itselleen "puun", jossa asuu. Yksi leikkijöistä on ilman puuta. Kun hän huutaa: "talo palaa, pakko vaihtaa puuta", täytyy kaikkien leikkijöiden vaihtaa puuta. Ilman puuta ollut leikkijä yrittää samalla saada itseleen puun. Se joka jää ilman puuta, jää uudeksi huutajaksi. 

Leikkihetken jälkeen kokoonnuimme pienten kanssa jälleen sisälle satuhetkeä varten. Äänestyksen jälkeen päädyin lukemaan lapsille Tatu ja Patu päiväkodissa- kirjan.  Samaan aikaan isojen ryhmässä kuunneltiin Ella - äänisatua. 

Lopuksi askartelimme vielä Muumi-aiheisen kollaasijulisteen. Jokainen oman mielikuvituksen ja taitojensa mukaisesti. Lapset käyttivät eri tekniikoita - leikattiin, liimattiin, väritettiin, piirrettiin, koristeltiin jne. Muumihahmot olin etukäteen tulostanut paperille ja niistä sai sitten jokainen valita haluamansa. 


 

 

Osa lapsista toi mukanaan myös erilaisia suomalaisia satuhahmoleluja ja olisin halunnut niillä tehdä myös sellaisen "arvaa mitä puuttuu" leikin mutta sitä emme valitettavasti ehtineet. No, sitä voimme sitten leikkiä ensi kerralla, jolloin ohjelmassa on YK:n päivä ja Suomi maailmankartalla. Sitä pitääkin alkaa vähitellen jo suunnittelemaan... Ideoita on paljon jo mielessä mutta niitä pitää vielä hieman jalostaa. No, onneksi on vielä melkein kaksi viikkoa aikaa. 






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti