perjantai 12. kesäkuuta 2015

Esimakua kesästä

Tänään olemme ottaaneet vähän tuntumaa kesään monellakin tapaa. Ensinnäkin pitkästä aikaa tänään sää on ollut vähän kesäisempi eli pitkät housut saivat jäädä kaapin pohjalle. Ja toiseksi Kia oli tänään poissa koulusta, joten olemme vähän ottaneet tuntumaan siihen, että minkälaisia ovat päivät sitten kesälomalla kun ei ole enää koulua ja muita aktiviteetteja. 
Mutta kaikin puolin kiva päivä siis takana! 


Mekkokeli siis aamusta lähtien, yes!! Tätä on jo vähän odotettukin... Jos on nimittäin Suomessa kesä antanut odottaa itseään niin sama on ollut täällä Kanarialla. Enpä muista, että olisin koskaan aikaisemmin kulkenut pitkät housut jalassa kesäkuussa täällä Kanarialla. Mutta näin on ollut siis tänä vuonna - varsin viileän ja pilvisen talven päälle olemme saaneet samanlaisen kevään ja alkukesän. Onko kyseessä ilmastonmuutos vai tuleeko loppuvuodesta sitten normaalia lämpimämpi, se jää nähtäväksi... 

Oli myös mukava herätä pitkästä aikaa siihen, että taivas on sininen!! Täällä kun n. 80 % päivistä on aika lailla pilvisiä (jopa kesällä vaikka lämmintä olisikin..) niin nämä pilvettömät aamut tuntuvat sitäkin paremmilta. Onhan se vaan ihan erilaista herätä, avata ikkunat ja todeta, että onpas kaunis päivä! Lähdökohdat hienolle päivälle olivat siis kohdillaan heti aamusta lähtien. 

Kialla olisi tänään ollut ihan normaali koulupäivä mutta päätimme kuitenkin eilen, että neiti jää nyt toistaiseksi kotosalle sillä koulussa on alkanut täiepidemia, joka on leviämään päin eli eilen löydettiin ensimmäiseltä Kian luokkakaverilta noita ikäviä ötököitä.. Koska emme näin loman lähestyessä halua tuota vaivaa riesaksemme, niin päätimme ottaa varman päälle ja pitää Kian toistaiseksi siis kotona. Tämä olikin ensimmäinen kerta kun täiepidemia iskee koulussa näiden kahden vuoden aikana mutta en haluaisi juuri nyt sitä ensimmäistä kertaa välttämättä kokea. Ja toivon mukaan siltä myös vältymme -ainakaan vielä niitä ei ole näkynyt ja tarkkaan seuraamme tilannetta. 

Tänään vietimme neidin kanssa siis kotiaktiviteettipäivän ja monenlaisia juttuja ehdimmekin päivän aikana puuhata. Ja aamulla ehdimme vielä käymään salillakin treenamassa - ensin Jesus klo 8 ja sitten minä klo 10. Joten varsin vauhdikas päivä on siis takana! 

Aamulla teimme tehtäviä Sukkela Sokkelo -puuhakirjasta. Nämä ovat hyvin yksinkertaisia tehtäviä, jotka on tarkoitettu yli 3-vuotiaille ja koostuvat lähinnän kynänkäyttöharjoituksista ja erilaisista hahmotustehtävistä (etsi erilainen, etsi samanlaiset, väritä samanlaiseksi jne). 
 

Sillä aikaa kun kävin treenamassa, niin Kia ja papi olivat touhuilleet erilaisten "kokeitten" parissa. He olivat mm. sekoitelleet erilaisia nesteitä ja värejä. Nämä tällaiset testijutut ovat Kian ja Jesuksen yhteistä "laatuaikaa" sillä muut jutut jäävät yleensä enemmän minun vastuulleni. Mutta nämä erilaiset kokeet ja tulevaisuudessa myös sitten kaikki matikkajutut, saavat olla Jesuksen vastuulla. Ihan lähinnä siitä syystä, että hän on virallisesti se meidän perheen "matemaatikko" eli opiskeli yliopistossa pääaineenaan matematiikka. 




Välillä sitten kokkailtiin vähän lounasta eli kotitekoisia kananugetteja. Ja Kia luonnollisesti oli kokkauksessa mukana. Paloittelimme kanafileet, käytimme ne jauho-mausteseoksessa, sitten kananmunassa (jonka Kia tietenkin rikkoi ja sekoitti), lopuksi vielä korppujauhoissa ja sitten vaan pannulle. Hyvin onnistui ja hyvältä maistui! 

 

Iltapäivällä oli vuorossa pieni taidetuokio. Tutustuimme Paul Kleen teokseen Linna ja aurinko. Tämä saksalais-sveitsiläinen taidemaalari eli 1700-1800-luvun vaihteessa ja hänen tyylinsä on hyvin yksinkertainen ja selkeä: vivoja, pisteitä, selkeitä kuvioita - leikittelyä abstraktin ja esittävän taiteen välillä. 


Ensimmäisenä kerroin hieman Kialle kyseisestä taiteilijasta ja etsimme karttapallosta, että mistä löytyvät Sveitsi ja Saksa. Sitten katselimme taiteilijan kuvaa ja katsoimme myös kuvia Tunisiasta sillä kerrotaan, että taitelija oli matkustanut sinne 35-vuotiaana ja sillä matkalla hän oli löytänyt oman värimaailmansa. Kleen teoksissa toistuvat usein erilaiset murretut värit - paljon terrakottaa, ruskeaa, punaista, oranssia, okraa mutta usein myös ripaus sinistä ja vihreää.

Sitten mietimme tuota Linna ja aurinko- teosta. Mitä ensimmäisenä näet? Miksi se herättää kiinnostuksen? Minkä muotoinen ja värinen se on? Onko se suurempi vain pienempi kuin muut piirroksen asiat? Mitä muita muotoja näkyy? Ovatko kaikki samaa väriä ja kokoa? Mitä värejä näet? Ovatko värit iloisia vai surullisia? Miksiköhän taitelija käytti näitä värejä? Miksiköhän kuvan nimi on linna ja aurinko? Minkä nimen antaisin tälle kuvalle? Näetkö linnan? Missäköhän on linnan ovi? Oletko joskus nähnyt tällaisen linnan? Mihinköhän aikaan päivästä taitelija maalasi kuvan? Onko aurinko aina samanvärinen? 

Olin yllättynyt siitä, että miten mielenkiinnolla Kia tutki tuota teosta ja osasi myös yllättävän hienosti kertoa ja analysoida sitä. Lopuksi vielä maalasimme omat versiomme linna ja aurinko- teemasta. 



Tämän jälkeen olikin aika purkaa vähän energiaa ja Kian toiveesta rakensimme jumpparadan, joka kulki meidän pohjakerroksessa, alakerrassa ja molemmilla terasseilla. Rata sisälsi erilaisia tehtäviä: ryömimistä, heittämistä, kuperkeikkoja, tasapainoilua, hyppimistä jne. Kia rakastaa näitä ratoja ja totta kai niitä mielellämme hänelle rakennamme - kehittäväthän nämä kaikki erittäin tärkeitä motorisia taitoja! Vielä kun saisimme alakerran kattoon koukut, joihin voisin kiinnittää jumpparenkaat... nim. isännän inspiraatiota odotellessa... 

 

 

 

 

 


Terassilla nautitun välipalan jälkeen suuntasimme sitten loppu iltapäiväksi / illaksi ulkosalle - ensin taloyhtiön leikkipuistoon, jossa vietimme reilun tunnin verran touhuten. Ja sen jälkeen vielä piipahdimme naapurin terassille hetkeksi - lapset leikkivät keskenään ja aikuiset ottivat kauniin kesäpäivän kunniaksi lasilliset viiniä. 


Olipa kiva päivä ja nyt nauttimaan viikonlopusta! 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti