sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Hyvää Äitienpäivää!

Täällä Espanjassa vietettiin Äitienpäivää (dia de los madres) jo viime sunnuntaina mutta sitä emme juhlistaneet sen enempää. Puolisoni kun on sitä mieltä, että nämä äitien- ja isienpäivät ovat vain El Corte Inglesin (paikallinen Stockmann) keksimä juhla eikä sitä ole heidän perheessään koskaan vietetty. Toisaalta täällä muistetaan vanhempia ja isovanhempia arjessa taatusti enemmän kuin monessa muussa maassa. Puolisoni esim. soittaa vanhemmilleen lähes joka päivä ja sen lisäksi äidilleen hän vie lähes joka reissulla hajuvesipullon tuliaiseksi. Sitä kun abuelalla kuluu melkoisesti ja täältä Kanarialta sitä saa vähän edullisemmin kuin Madridista. Mutta toki monissa perheissä päivää täällä vietettiin vaikkakaan ei missään nimessä yhtä juhlallisesti ja perinteisesti kuin Suomessa on tapana. Äidille ehkä ostettiin lahjaksi jotain kosmetiikkaa ja joissakin kouluissa on ehkä korttikin askarreltu mutta mitään varsinaisia perinteitä ei kuulu päivän viettoon.

Tänään siis juhlittiin suomalaisia äitejä, mummuja ja isomummuja - tai millä nimellä kukin heitä sitten kutsuu. Meillä on Kian kanssa suuri onni, että saamme molemmista vielä nauttia. Vaikka tietysti kaukana ovatkin ja ikävä suuri molemmin puolin. Mutta onneksi melko usein pääsemme kuitenkin tapaamaan (Suomessa kun tulee käytyä yleensä pari kertaa vuodessa ja lisäksi vierailut tänne suuntaan). Ja onneksi skype on keksitty! Lisäksi meillä on käytössä Picasa- nettialbumi, jonne lisäilemme kuvia lähes päivittäin ja niitä pääsevä sitten ystävät ja sukulaiset katselemaan. Ja niiden kautta saavat ripauksen meidän elämästämme. Sekä nykyään tietysti näin blogin kautta... 

Tässä viime kesänä otettu kuva meidän suvun naisista - neljä sukupolvea! 

Eilen meillä oli myös Suomi-koulussa aiheena Äitienpäivä ja sitä käsittelimme monellla tapaa. Olin askarrellut lorupussiin äiti-aiheisia loruja, joita sitten lapset nostivat ja niitä luettiin. Jokainen sai nostaa kolme korttia ja ne sai myös viedä muistoksi kotiin. Kuten aina, lapset tykkäsivät kovasti.


Tietysti keskustelimme myös yleisesti äideistä, mummuista, isomummuista sekä Äitienpäivän merkityksestä. Kaikilla ryhmän lapsilla on niin, että äiti on suomalainen ja isä sitten joko espanjalainen tai suomalainen. Mukana on myös siis ihan täysin suomalaisperäisiä lapsia - vaikka eivät koskaan ole Suomessa asuneetkaan... Tästä johtuen suomalaiset juhlaperinteet ovat monille lapsille aika vieraita. Joten juttelimme paljon siitä, että miten Äitienpäivää missäkin perheessä vietetään ja tietysti siitä, että miten sitä Suomessa vietetään. Sänkyyn kannettu aamiainen, valkovuokkikimppu, itsetehdyt kortit ja -lahjat, äitienpäivälounas ravintolassa jne - nämä ihanuudet eivät paikalliseen perinteeseen kuulu. 



Koska haluamme tuoda suomalaisia perinteitä lapsille mahdollisimman laaja-alaisesti, tietysti tehtävänä oli askarrella äideille itsetehty lahja. Ensin suunnitelmissa oli mosaiikkilaatoista tehty pannunalunen mutta meidän opettajien kiireistä johtuen jouduimme turvautumaan suunnitelmaan B eli itsekoristeltuun esiliinaan. Essuun jokainen lapsi tai sisaret saivat sitten piirtää kangastusseilla omat terveisensä äidille ja tietysti lahja pakattiin vielä hienoon lahjakassiin mukaan vietäväksi. 




 


Kortin sijaan teimme pienen "lappusen", johon jokainen sai piirtää oman äitinsä kuvan sekä kuvailla äitiään muutamalla hauskalla ajatuksella. Jos olisit kukka, olisit... Jos olisit eläin, olisit.. Jos olisit väri, olisit... Jos olisit ruoka, olisit... Jos olisit hedelmä, olisit... Jos olisit kulkuneuvo, olisit... 


Meillä pikkuneidin kuvauksen mukaan äiti on kuin ruusu, kissa, vaaleanpunainen, pasta, porkkana (neiti ei keksinyt äidistä mitään hedelmää..) ja lisäksi vielä lentokone. 

Tänään aamulla neiti sitten kantoi lahjakassin minulle sänkyyn ja lisäksi sain vielä "aamiaisen". Valitettavasti Jesus oli tänään aikaisessa aamuvuorossa eli neiti ei päässyt papin kanssa valmistamaan oikeata aamiaista minulle. Mutta neiti teki sen minkä pystyi... 
Ja oli vielä itse laittanut vaatteetkin päälle ennen kuin tuli minulle "aamiaisen " tarjoilemaan.


Meillä Äitienpäivään eivät kuulu mitkään erityiset perinteet mutta ehkäpä Äitienpäivä piknik voisi tulevaisuudessa olla sellainen. Tällä kertaa kokosimme sellainen ihan omalle terassille ja ihan pikaisesti niistä aineksista, mitä jääkaapista sattui löytymään. Mutta mukavaa oli ja tärkeintä tietysti oli yhdessä olo sekä puuhastelu pikkuneidin kanssa. Hänelle kun on tällä hetkellä erittäin tärkeää se, että tuntee itsensä tärkeäksi ja osaksi perhettä. Hän haluaa auttaa kaikessa ja tulee äärimmäisen surulliseksi siitä, jos häntä ei oteta esim. ruoanlaittoon tai siivoukseen mukaan. Täysin ymmärrettävää.. Ei ole varmasti kiva tunne, jos häädetään pois keittiöstä tmv. kun toinen haluaa täydestä sydämestään auttaa. Tämä on äitienkin hyvä pitää mielessä.. ei kaiken tarvitse olla aina täydellistä - tärkeintä on tehdä asioita yhdessä! 



Hyvää Äitienpäivää rakkalle Äidilleni kuin myös rakkaalle Mummulleni. Sekä tietysti kaikille maailman äideille, mummuille ja isomummuille. 

Tässä vielä hauska netistä löytämäni äiti-aiheinen juttu:


Äiti saa olla suuri,
äiti saa olla pieni. 
Äiti saa tuoksua mullalta, tosin kyllä mielummin pullalta.

Äiti saa kyllä kokata , mut  saakohan äiti rokata? 

Äiti voi olla kenkku,
äiti voi olla reilu.
Äiti voi jaella toruja, tosin kyllä mieluimmin loruja 

Äidin keitto voi kiehua, mut saakohan äiti - riehua?!? 

Ei vain äiti vaan myös nainen ja kaikki olennainen
kuuluu myöskin äidin elämään.
Sekä vaippapyykki että rokki, ei kai oo se shokki, 
jos molemmat mahtuu äidin elämään 

Äiti voi tiskiin hukkua mut saak´s äiti pitkään nukkua?
Äiti voi jaella namuja, mut  saak´s äidill olla omii kamuja?

Äidin pitää nousta parkuun, mut  saaks äiti juosta karkuun? 

Äidin pitää näyttää fiiniltä, mut saaks äiti tuoksuu viiniltä?
Äidillä saa olla permanentti mut voiks äiti olla presidentti?

Äiti saa soutaa ja huovata, mut saaks äiti bändikamoja roudata? 

Ei vain äiti vaan myös nainen, ja kaikki olennainen,
kuuluu myöskin äidin elämään.
Sekä vaippapyykki että rokki, ei kai oo se shokki 
jos molemmat mahtuu äidin elämään.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti