lauantai 1. marraskuuta 2014

Suomikoulu - Kekri, Halloween ja Pyhäinpäivä

Tänä viikonloppuna oli taas ohjelmassa Suomikoulu ja teemana tällä kertaa kekri, Halloween ja Pyhäinpäivä. Eli sadonkorjuujuhlan ja halloween-naamiaisten merkeissä mentiin tämä kerta. Olimme etukäteen ilmoittaneet, että lapset voivat halutessaan tulla paikalle naamiaisasussa sillä halloweenin suosio on täällä kovasti lisääntynyt viime vuosina ja monissa kouluissakin jo järjestetään halloween-juhlia. Lähes kaikki lapset tulivat paikalle pukeutuneina ja meillä oli myös mukana lisärekvisiittaa niitä lapsia varten, joilla ei ollut pukua mukana mutta halusivat pukeutua.

                                                               Kia ja kissa-look (neidin itse tekemä)


Alussa  suomalaisen seurakunnan edustajat pitivät tuttuun tapaan taas oman vartin osuutensa ja aiheena oli luonnollisesti pyhäinpäivä. Siitä jatkoimme sitten sujuvasti kekrin ja halloweenin teemoihin. Osuuksien välissä vedimme yhdessä mörkö se lähti piiriin- tanssilaulun, jotta saimme lapsille pienen levähdystauon istumisen väliin. Isot lapsethan toki jaksavat istua helposti pidemmän aikaa mutta etenkin nuo 3-4 vuotiaat kaipaavat väliin vähän enemmän toimintaa.

Halloweenhan on ilmiönä melko uusi niin täällä Espanjassa kuin Suomessa eikä sitä vielä 10 vuotta sitten juhlittu oikeastaan lainkaan. Mutta etenkin Englannissa ja Yhdysvalloissa halloweenin juhlinnalla on pitkät perinteet ja sitä juhlitaankin näissä maissa melko näyttävästi.

Koska Suomessa halloweenin juhlinta on vielä aika vähäistä, etenkin lasten keskuudessa, halusimme tuoda juhlaan vähän toisenlaisenkin teeman. Eli sadonkorjuu ja kekri. Suomessahan vietettiin vuosisatoja sitten sadonkorjuujuhla kekriä, jossa oli itse asiassa paljon yhtenäisyyksiä nykypäivän halloweenin kanssa (pukeutuminen, talosta taloon kiertely ja herkkujen pyytäminen, haamut ja kummitukset, lyhdyt jne.)

Kekriä vietettiin aikana, jolloin Suomi oli vielä maatalousyhteiskunta ja koko vuodenkierto kulki käytännössä luonnon mukaan. Oli tärkeää, että pellon ja kasvimaan antimet kerättiin hyvin talteen, jotta ruokaa riittäisi läpi seuraavan vuoden. Tästä syystä kekri oli vuoden tärkein juhla - kun työt oli tehty, oli juhlan aika. Kekri oli ennen kaikkea sadonkorjuun juhla. Syötiin, juotiin, tanssitiin ja vietettiin aikaa yhdessä. Kuten nykyään jouluna. Tuohon aikaan joulua ei Suomessa vietetty mutta myöhemmin monet kekrin perinteet ovat toki siirtyneet joulun viettoon. Esim. kekrin aikaan syötiin kekripossua, joka myöhemmin muuttui joulukinkuksi. Tärkeää oli, että kaikki saivat riittävästi syödäkseen sillä uskottiin, että jos joku jäisi nälkäiseksi, olisi seuraavan vuoden sato huono.

Myös meillä oli tarjolla herkkuja. Olin etukäteen leiponut kolmea eri lajia muffinsseja (gluteenittomia): porkkanamuffinsseja, bataattimuffinsseja sekä punajuurimuffinsseja. Eli kaikissa oli käytetty jotain juuresta sadonkorjuuteeman mukaisesti. Punajuuri-kaakaomuffinssit hävisivät pöydältä hurjaa tahtia lasten suihin mutta myös porkkana- ja bataattimuffinssit maistuivat niin lapsille kuin myöhemmin tulleille vanhemmille. Monet eivät tahtoneet uskoa, että lapset olivat todellakin syöneet innolla juureksia! Tosin tällä kertaa vähän erikoisemmalla tavalla valmistettuna.


Samalla tutustuimme myös suomalaisiin juureksiin. Porkkanan toki tunsivat kaikki mutta lanttu, nauris ja punajuuri olivat lähes kaikille tuntemattomia.



Kekrin aikana nuoret miehet ja naiset kiertelivät talosta taloon pukeutuneina kekripukeiksi ja kekrittäriksi pyytämässä herkkuja. Kuten nykyään halloweenin aikaan kierretään herkkuja keräämässä: karkki tai kepponen, trick or treat.  Kekripukilla oli yllään nurinperin käännetty turkki ja tuohinaamari. Kekrittäret puolestaan olivat päästä varpaisiin valkoisiin pukeutuneita naisia. Jos joku ei sitten meinannut tarjota herkkuja kekripukeille ja kekrittärille, niin he saattoivat uhata esim. uunin rikkomisella. Siis kestitys tai kepponen, oli sanonta ennen vanhaan.

                                                        Kekripukki ja kekrittäret


Kekripukien ja kekrittärien lisäksi ihmiset uskoivat liikkeellä olevan myös näkymättömiä hahmoja, joiden uskottiin olevan jo kuolleita maatilan asukkaita. Ihmiset uskoivat, että maa ja tilukset, joilla he asuivat, kuuluivat esi-isille. Ja uskottiin, että kekrinä suvun vainajat tulivat sitten katsomaan, onko paikat pidetty kunnossa. Heille saatettiin lämmittää saunaa ja laittaa ruokaa tarjolle. Haluttiin pitää vainajat tyytyväisinä, jotta he suojelisivat tilaa ja siellä asuvia ihmisiä. Samaan tapaan kuin nykyään pyhäinpäivänä muistetaan kuolleita sukulaisia ja läheisiä.

Liikkeellä uskottiin olevan myös pahoja henkiä ja niitä karkotettiin kokoilla ja lyhdyillä. Kekrinä oli tapana polttaa myös lyhtyjä, jotka tehtiin kovertamalla nauris ja sen sisään asetettiin lampaanrasvaan kastettu tikkui palamaan. Kuten nykyään halloweenina poltetaan kynttilöitä kurpitsalyhtyjen sisällä.

Tuohon aikaan valtaosa ihmisistä työskenteli maatiloilla. Töitä oli paljon ja tästä syystä työntekijöitä eli palvelusväkeä (piikoja ja renkejä) tarvittiin maatiloilla. Kekri oli maatiloilla myös työvuoden päätösjuhla ja siitä alkoi näiden työntekijöiden loma.

Joulun kasvattaessa merkitystä, monet kekrinvieton tavat siirtyivät jouluun ja uuteen vuoteen. Esim. aikoinaan ennustettiin tinasta seuraavan vuoden satoa, kuten nykyään tehdään uuten vuotena. Myös kekripukit ovat edelleen osa joulunajan traditiota, etenkin länsi-Suomessa. Siellä vietetään 13.1. Nuuttipukin päivää, jolloin lapset kiertävät talosta taloon pyytämässä karkkia esim. noidiksi pukeutuneina. Kristinuskon tultua Suomen kekriin liittyvä esi-isien muistaminen ja pyhäinpäivä sulautuivat yhteen. Ja näin nykyään pyhäinpäivänä monet ihmiset Suomessa vievät kuolleiden sukulaisten ja läheisten haudoille kynttilöitä.

Kekriteeman jälkeen oli vuorossa pieni satuhetki eli luimme pätkiä Mauri Kunnaksen Hui Kauhistus- kirjasta. Sekä lopuksi nostelimme lorupussista erilaisia halloween-aiheisia loruja.



Lopuksi oli vuorossa askarteluhetki. Mielessä oli ensin kekripukki-naamarin valmistaminen mutta se jäi jäädä seuraavaan vuoteen.


                               Eli päädyimme tekemään pumpulitikuiista luurankoja ja röntgen-kuvia.


Seuraavalla kerralla onkin vuorossa askartelu-talkoot, jossa valmistamme joulukoristeita ja kortteja myyntiä varten. Monenlaisia ideioita on mielessä, joten varmasti saamme ihan hyvän summan kerättyä koulun toimintaa tukemaan.

                                                          Happy halloween !!!

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti