perjantai 22. elokuuta 2014

Suosikki lastenohjelmat ja elokuvat - nyt ja omassa lapsuudessa

Muutama päivä sitten tuli suomiystävien kanssa puhetta lastenohjelmista nykypäivänä sekä omassa lapsuudessa. Kaikki kun olemme 70-luvulla syntyneitä lapsia joten lapsuudessa seuratut ohjelmat olivat aika lailla samoja. Tosin eipä sitä valinnanvaraakaan ollut silloin ihan samalla tavalla kuin nykypäivänä.. 

Itse muistan lapsuudesta ehkä parhaiten:
Tao Tao (pieni pandakarhu, jonka äitimuorilta löytyi aina opettavainen tarina)
Maija Mehiläinen (pyörii tv:ssä edelleen, tosin huomattavasti parempana versiona...) 
Histamiini (tämä liittyi etenkin jouluihin, jolloin histamiinin joulukalenteri oli ihan ykkönen)
Matka maailman ympäri 80 päivässä (kukapa ei haluisi kiertää maailmaa ympäri...) 
Sirkuspelle Hermanni (yksi Pikku Kakkosen suosikeista, oli joskus jopa vähän pelottava..)
Nalle Luppakorva (toinen Pikku Kakkosen suosikeista) 
Tohtori Sykerö
Karhuherra Paddington (tämä oli yksi lemppareista, omistin jopa itseäni isomman nallen, jonka nimi oli Paddington) 
Katto-Kassinen (se ihan näytelty versio, tosin en muista että oliko elokuva vai tuliko sarjana)
Barbababat
Peukaloisen retket
Peppi Pitkätossu (se ihan alkuperäinen näytelty versio)
Myöhemmin tulivat sitten smurffit, fragglit, my little ponyt jne. 

Kian kanssa olemme pienestä pitäen katselleet lastenohjelmia. Lähinnä siksi, että ovat olleet pelastus lukuisilla reissuilla, joita olemme tehneet. Ipad on todellakin ollut hintansa arvoinen sillä se on pelastanut monen monta lento- ja junamatkaa... Kia on myös aina ollut huono syömään ja valitettavasti olemme siinä ottaneet sen helpoimman linjan eli lastenohjelmat ipadilta päälle ja niin ruoka menee edes jotenkin alas.. 

Alussa Kian kanssa katselimme ihan pienille lapsille sopivia Baby Einstein -ohjelmia. Ne eivät ole varsinaisesti mitään lastenohjelmia vaan enemmänkin lapsia stimuloivia ohjelmia. Taustalla soi klassinen musiikki ja koko väri- ja muotomaailma on kehitetty lasten mieltä kehittävällä tavalla. Hahmoina toimivat pääasiassa eläimet. Hyvin simppeliä mutta Kia ainakin seurasi näitä jo vuoden ikäisestä alkaen hyvinkin mielenkiinnolla. 

Myöhemmin kuvioihin tuli Pocoyo, jota itseassa Kia jaksaa seurata edelleenkin. Vaikka tosin muut sarjat ovat jo vähän ajaneet Pocoyon ohitse. Pocoyon jälkeen suosikeiksi ovat nousseet ehdottomasti Peppa Pig (suomeksi Pipsa possu) sekä Little Kingdom of Ben & Holly. Toki moni muukin sarja jaksaa neitiä kiinnostaa, kuten Caillou (suomeksi Kaapo), Mickey Mouse Clubhouse (Mikki Hiiren kerhotalo), Chloes closet ja Dora the Explorer. 

Sarjat katsomme lähes 100 % englanniksi ja niin olemme tehneet ihan alusta lähtien. Joskus saatan laittaa myös suomeksi mutta espanjaksi emme katso käytännössä lainkaan. Ja itse asiassa Kia on jo niin tottunut katsomaan englanniksi ettei edes osaa pyytää niitä espanjaksi. 

Elokuvien katselun olemme aloittaneet vasta tänä vuonna. Ensimmäinen elokuva oli Dumbo, jonka neiti jaksoi helposti katsoa loppuun asti. Elokuva on toki hieman surullinen monessa kohtaa ja siksipä sitä neiti on katsellut vain meidän seurassa. Dumbon jälkeen katsoimme Kaunotar ja Kulkuri -elokuvan, joka sekin oli vähän turhan melankolinen. Kuten aika moni muukin vanhempi Disney -elokuva. Vasta myöhemmin kuulin, että uudemmat Disney-elokuvat ovat huomattavasti parempia ja iloisempia joten unohdimme nuo vanhat klassikot suosiolla. Ensimmäisenä näistä uudemmista elokuvista katsoimme Arielin, josta Kia pitikin kovasti. Sitä onkin katsottu useampaan kertaan. Sen jälkeen alkoi Helinä-keijun suosio, jolle ei näy loppua. Olen ostanut Suomesta lukuisia Helinä-keiju elokuvia ja kaikkia olemme katsoneet jo useamman kerran. 

Elokuvissa kävimme ensimmäistä kertaa muutama viikko sitten ja tietysti valikoimme ensimmäiseksi leffa-elokuvaksi myös Helinä-keijun eli uusimman Pirate Fairy-elokuvan (Helinä-keiju ja merirosvokeiju). Etukäteen vähän pelkäsimme, että jaksaako neiti istua paikallaan koko elokuvan ajan mutta ihan turhaan... Kia ei koskenut edes popcorneihin sillä niin kiinnostuneena seurasi elokuvan alusta loppuun. Ja pitihän elokuva ostaa myös kotiin. Uusin videohankinta on Frozen-elokuva, jonka ostimme tällä viikolla ja senkin ehdimme jo katsoa. Vaikka elokuva on aika pitkä, vajaa 2 tuntia, niin Kia jaksoi senkin seurata ongelmitta alusta loppuun. Tosin seurana pitää kyllä olla sillä elokuva on ajoittain vielä vähän pelottava... 



Nyt kun neiti ei enää nuku siestaa niin välillä iltapäivisin pitää saada neiti rauhottumaan hetkeksi sillä muuten ei jaksa täydellä energialla painaa iltaan asti. Ja silloin iltapäivällä pieni rauhallinen hetki sohvalla elokuvaa katsellen on ihan hyvä vaihtoehto. Etenkin nyt kun lämpötilat ovat lähellä 30 astetta niin iltapäivisin ei jaksa ulkoilla ennen kuin vasta klo 17 jälkeen.

Kohta onkin sopiva aika iltapäivän välipalalle (täällähän tosiaan ateriarytmi on vähän toisenlainen kuin Suomessa ja klo 17 aikaan lapset nauttivat iltapäivän välipalaa) ja sitten ulkoilemaan. Olisikohan vuorossa uima-allas vai leikkipuisto?



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti