perjantai 1. elokuuta 2014

Reissuloma päätyi mutta loma jatkuu kotosalla

Jälleen kerran yksi reissu takanapäin ja täytyy sanoa, että vaikka tutuissa maisemissa lomailtiin niin yksi parhaimmista lomista on takanapäin. Emme tehneet mitään erikoista mutta lomafiilis oli vain muuten niin huipussaan, että kuukausi vilahti todella vauhdilla. Tämän kertainen Suomen loma oli ehkä yksi parhaimmista suomilomista kautta aikojen - johtuen ehkä paljolti mahtavista keleistä, joista saimme nauttia koko lomamme ajan. Mutta osansa oli myös Pori Jazzeilla, mökkiviikonlopulla, rentouttavilla juoksulenkeillä metsissä, Helsingin reissulla ja lukuisilla uimareissuilla. Ihan siis peruslomailua mutta niin mahtavaa. Ja tietty tärkeintä oli nähdä sukulaisia ja ystäviä.

Viimeisen suomiviikonlopun vietimme Helsingissä, josta olimme vuokranneet pikkumökin Rastilan leirintäalueelta. Siellä itsekin kävin usein lapsuudessa kun Helsingissä olimme kesälomareisulla. Ja valinta osui kyllä nappiin. Olihan se mukavampaa viettää aikaa mökin terassilla ja ulkosalla kuin ahtaassa hotellihuoneessa. Ja Rastilan uimaranta oli myös ihan huippu - siellä tulikin uitua useampaan otteeseen viikonlopun aikana. Olimme vuokranneet ns. perhemökin, jossa oli erillinen makuuhuone sekä olohuoneessa kaksi sänkyä. Lisäksi pieni keittonurkkaus. Hintaa oli 100 euroa per yö ja täysin hintansa arvoinen. Saunaa ei näissä mökeissä ollut mutta leirintäalueella oli vuokrattavana ns. perhesaunoja, jonka olisi saanut käyttöön 20-30 eurolla per tunti. No, eipä sitä niillä helteillä edes kaivannut... Varsinkin kun merivesi oli peräti 25 asteista!




Viikonlopun ohjelmaan kuului entisten matkaoppaitten perinteinen tapaaminen eli rauniot, joita vietetään aina heinäkuun lopussa. Paikkana on aina Kaivopuisto ja päivää vietetään piknikin merkeissä. Ja eipä olisi voinut sää paremmin suosia tällä kertaa - aurinko paistoi ja lämpöä riitti aina puoleen yöhön asti. Koko päivä siinä menikin mukavasti kuulumisia päivitellen vanhojen kollegoiden kanssa. Kovin usein en ole näihin tapaamisiin päässyt sillä monesti olemme olleet Suomessa lomalla joko aikaisemmin taikka sitten vasta syyskuun puolella. Mutta tällä kertaa oli ehdottomasti nappivalita loman osuminen heinäkuun helteisiin!

Paluumatka sujui mukavasti Tukholman kautta Norwegianilla ja pitkästä päivästä huolimatta Kia osoitti taas reissunaisen luonteensa. Ei minkäänäköistä valitusta tai kitinää koko päivänä. Lento Helsingistä lähti vasta iltapäivällä, joten mökinluovutuksen jälkeen vietimme pari tuntia ostoskeskus Jumbossa pyörien. Suunnitelmissa oli viettää pari tuntia Aarresaaren leikkipaikassa mutta eipä tullut etukäteen mieleen tarkistaa aikatauluja, joten kiinnihän paikka tietysti oli. No, kyllä ne ostoskeskusen omat pienet leikkialueetkin Kialle kelpasivat huviksi oikein hyvin. Mutta ihmettelen kyllä, että niihin ei sen enempää ole satsattu - onhan kuitenkin kyseessä ostoskeskus, jossa aika paljon käy perheitä asioimassa.. Lounasta nautimme La Famiglia -ravintolassa ja ihan maukasta oli. Kialle perinteisesti bolognese-pastaa ja itselle pizza rucolan ja ilmakuivatun kinkun kera.
                                                            ostoskeskus Jumbon leikkialue

Kian leikit jatkuivat lentokentällä, jossa on pari pientä leikkialuetta. Ja taas kerran pitää sanoa, että voisivat nekin vähän isompia ja paremmin varusteltuja olla. Varsinkin kun kenttää on muuten uudistettu ja laajennettu jatkuvasti. No, toki täytyy myöntää että kaikilta maailman lentokentiltä ei löydy edes tällaisia. Mutta toisaalta esim. Madridin kentällä on todella mahtavat leikkialueet, joista löytyy jopa erillinen lepohuone lapsille sänkyineen. Siellä kelpaa todellakin viettää aikaa lentoja odotellessa.


Myös Tukholman kentällä tuli aikaa vietettyä leikkialueella. Arlandan kentältä löytyy kolme leikkialuetta ja ne ovatkin varsin mielenkiintoisia sillä ne on tehty Junibacken tyyliin. Eli satujen maailmassa leikitään. Tosin mitään ns. irtoleluja ei ainakaan tältä leikkialueelta löytynyt mutta toki se aika kului juostessa, kiivetessä, liukumäkeä laskiessa ja muuten touhuten.


      Tässä vertailun vuoksi pari kuvaa Madridin lentokentän leikkialueista 2-terminaalissa.












Kotiin Gran Canarille saavuimme siis kuukauden reissussa olon jälkeen. Olihan se ihan mukavaa kotiin taas päästä. Etenkin kun Jesus oli meitä kotosalla odottanut jo 11 päivän ajan. Eli perhe jälleen koossa!

Kesäiseen tapaan meitä tietysti odotti täällä panza burro-pilvi, joka on sitkeäasti tuossa päällä taas roikkunut. Mutta onneksi sentään muutaman päivänä olemme nähneet myös sinistä taivasta. Ja silloinhan on kutsunut uima-allas! No, tokihan siellä tarkenisi uida vähän pilvisemmälläkin säällä sillä onhan täällä kuitenkin n. 25 astetta lämmintä vaikka pilvistä onkin. Mutta kyllähän se mukavampaa on aurinkoisella säällä ja silloin lämpö nouseekin heti lähes 30 asteeseen. Mitään superhelteitä ei ole sääennusteen mukaan odotettavissa mutta toisaalta se on vain ihan hyvä. Viime kesänä oli nimittäin viikon verran lähes 40 astetta joka päivä ja silloin oli kotonakin jo aika helteiset oltavat.. Mitään ilmastointiahan täällä ei yleensä asunnoista löydy koska yleensä sellaista ei tarvita. Lämpö kun pysyy tasaisesti 18-25 asteessa ympäri vuoden. Mutta eipä toisaalta tarvita myös lämmitystä talvella. Että jotain hyvääkin tässä tasalämpöisessä ilmastossa... Vaikka kyllähän tuo pilvimassa välillä vähän ottaa päähän, sitä ei voi kieltää.






No, huomenna lähdemme auringon metsästykseen saaren eteläosaan eli rantapäivä tiedossa!

Mukavaa viikonloppua! Ja toivottavasti Suomessakin vielä saadaan nauttia pitkään kesäisistä keleistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti