maanantai 2. kesäkuuta 2014

3 vuotta eikä suotta... katsaus kuluneisiin vuosiin

Niin se aika menee vauhdilla - tänään on jo kolme vuotta kulunut siitä kun pikkuneiti Contreras Junell saapui maailmaan Fuerteventuran sairaalassa. Pienenä mutta pippurisena, painoa oli vain 220 g ja pituutta 43 cm. Mutta täynnä energiaa heti syntymästä lähtien... Pienestä koosta johtuen neiti joutui viettämään ensimmäisen elinviikkonsa lastenosastolla, jossa tarkkaltiin painon kehitystä mutta koska kaikki oli hyvin ja neiti kasvoi kovaa vauhtia niin jo viikon päästä pääsimme lähtemään kotiin. 



Heti pienestä pitäen neiti on omannut loistavat unenlahjat eikä ole koskaan yöllä herännyt sitä varten, että olisi nälkä. Neiti on mielummin nukkunut yönsä.. Olemme olleet onnekkaita - monessa mielessä! 

Oikeastaan ainoa asia, jonka takia olemme joutuneet "taistelemaan" on ollut syöminen. Se ei ole neitiä koskaan kiinnostanut ja vain muutaman kerran 3 vuoden aikana olemme kuulleet neidin suusta, että hänellä olisi nälkä. Ja todellakaan mitään välipaloja ei tarjoilla normiaterioiden välillä.. Mutta kaikesta huolimatta neiti on kasvanut, kehittynyt ja voinut aina hyvin joten emme ole asiasta olleet niin kovin huolestuneita. 




On ollut huikeaa seurata, että miten nopeaa kehitys on näiden ensimmäisten ikävuosien aikana. Miten jo parissa kuukaudessa tapahtuu valtavia harppauksia monissa taidoissa. Olen ollut onnekkaassa asemassa, että olen voinut olla kotona ja näin päässyt vaikuttamaan siihen, että mitä päivän aikana touhutaan. Pienestä pitäen olemme pyrkineet tarjoamaan mahdollisimman paljon virikkeitä ja aktiviteetteja. 

Ensimmäisen ulkomaan matkansa neiti teki 3 kk iässä kun suuntasimme Suomeen. Sitä ennen olimme jo lentäneet muutamaan otteseen Espanjan sisäisiä lentoja. Ja itse asiassa ensimmäisen vuoden aikana neidillä tuli täyteen jo 20 lentoa. Sen jälkeen emme ole enää laskeneet... 

1-vuotispäivän kunniaksi neiti aloitti kävelyn ja sen jälkeen vauhti ei olekaan juuri hidastunut. Kävely vaihtui juoksuksi melko nopeasti ja se onkin ollut neidin lempipuuhaa jo parin vuoden ajan. Myöhemmin myös kaikenlainen kiipeily ja hyppely. Kuten Kian opettajat hiljattain totesivat, Kia ei olisi Kia jos juoksu & hyppely & kiipeily ei kuuluisi päiväohjelmaan. Energinen pakkaus siis.. 

 
Jo pienestä pitäen leikkipuistot ovat tulleet tutuiksi ja ne ovatkin Kian suosikkipaikkoja. Esim. eilen neiti sai valita, että mennäänkö rannalle vai leikkipuistoon - neiti valitsi leikkipuiston ilman minkäänlaista epäröintiä. .

 



 Suomessa olemme pyrkineet käymään pari kertaa vuodessa, jotta Kia saisi heti pienestä pitäen tiiviin yhteyden myös Suomeen, suomenkieleen ja siellä oleviin sukulaisiin ja ystäviin. Onneksi Suomesta löytyy muutamia samaa ikäluokkaa olevia ystäviä joten tulevaisuudessa myös leikkiseuraa on aina tarjolla kun siellä vieraillaan. Kaksikielisille lapsille kun on äärimmäisen tärkeää päästä puhumaan myös toista kotimaista kieltä muiden lasten kanssa. Ei pelkästään toisen vanhemman tai isovanhempien.




Perinteenä on myös ollut käydä Suomen vierailulla aina myös vuosikuvauksessa. Tämä on edessä jälleen kerran heinäkuussa, kun seuraavaksi Suomeen pääsemme käymään. Tässä yksi 2-vuotiskuvista.


Muutenkin kuvaamme neitiä paljon ja lataamme kuvia picasa-albumeihin. Jokaiselta vuodelta on siellä 1000 kuvaa, jotta sukulaiset ja ystävät pääsevät edes jotenkin seuraamaan Kian kehitystä. Tämä blogi on myös syntynyt tästä tarpeesta - jakaa arki kaukana asuvien ystävien ja sukulaisten kanssa.


Iso muutos tämän kuluneen vuoden aikana on ollut muutto Fuerteventuralta Gran Canarialle. Kia oli muuton aikaan juuri täyttänyt 2 vuotta. Mutta todella hyvin neiti sopeutui heti uuteen kotiin ja asuinpaikkaan. Vaikka ensimmäiset kuukaudet olivatkin aika rankkaa aika Jesuksen vielä asuessa Fuerteventuralla. Mutta onneksi neljän kuukauden jälkeen saimme vihdoin koko perheen saman katon alle.

Vanhassa asuinpaikassa Corralejossa olemme käyneet sen jälkeen kerran mutta nyt parin viikon päästä olisi tarkoitus suunnata sinne uudelleen pitkän viikonlopun viettoon. Saa nähdä, että miten paljon Kia vielä muistaa entisestä asuinpaikastaan.


Toinen suuri muutos tämän vuoden aikana on ollut "koulun" aloittaminen viime lokakuussa. Mutta myös tämä on ollut pelkästään positiivinen kokemus - sekä vanhemmille että Kialle. Heti ensimmäisestä päivästä alkaen neiti viihtyi loistavasti emmekä ole koskaan joutuneet jättämään Kia sinne itkien tai edes surullisena. Johtuen ehkä siitä, että neidillä oli aloittaessa ikää jo 2 vuotta ja 4 kuukautta. Vaippavaihe oli jo kauan sitten jäänyt taakse ja neiti kommunikoi jo loistavasti kolmella kielellä. Joten sopeutuminen tapahtui todella helposti. Kouluun olemme alusta lähtien olleet todella tyytyväisiä. Pieni, kodinomainen ympäristö ja loistava Montessori-pedagogiikka ovat olleet loistava yhdistelmä. Emmekä tällä hetkellä vaihtaisi tätä paikkaa mistään hinnasta.






Koulun aloittamisen myötä neiti on kehittynyt isoin harppauksin - kiitos Montessori-metodin ja muiden lasten esimerkin. Yhtäkkiä Kiasta kasvoi iso tyttö.. Ja pieni prinsessa. On se uskomatonta, että mistä se prinsessa-buumi ilmaantuu sillä kotona ei todellakaan ole prinsessamekkoja tarjottu eikä prinsessaohjelmia katsottu. Eikä äitikään ole mitään prinsessamallia..

 


Tällä hetkellä lempipuuhia kotona ovat ruoanlaitto sekä leivonta. Yhdessä olemme leiponeet keksejä, muffinsseja, suklaapiirakoita, pizzoja, sämpylöitä jne. Keittiössä vallitsee silloin täysi kaaos mutta se ei menoa haittaa sillä sen jälkeen siivotaan jäljet. Kia tykkää auttaa myös siivouksessa ja tämäkin on varmasti koulun ansiota sillä siellä oppivat siivoamaan omat sotkunsa. Pariin kertaan on neiti päässyt siivoamaan koulun ruokatilaa kun on innostunut ruokasotasille jonkun koulukaverin kanssa... Ja niinpä myös kotona neiti tarttuu niin harjaan, moppiin kuin tiskiluutiin silloin kuin sotkua syntyy.


 

Myös kaikenlainen piirtäminen, maalaaminen ja askartelu ovat tällä hetkellä lempipuuhia. 


"Suuria" hetkiä ensimmäisten vuosien aikana:

Istuminen ilman tukea: 6 kk iässä
Ryömimään lähteminen: 8 kk
Konttaaminen: 9.5 kk iässä
Kävely: 12 kk iäsä
Potalla käynti: 11 kk lähtien
Ilman päivävaippaa: 2 vuotiaasta lähtien jatkuvasti (sitä ennen ilman vaippaa kotosalla mutta muualle lähdettäessä vaippa)
Ilman yövaippaa: 14 kk lähtien

Ensimmäiset sanat: äiti, isi, kukka ja kenkä. Lisäksi 1-vuotiaana mm. muumi, mummu, papa, täti, vaippa
1.5 vuotiaana noin 50 sanaa ja 2.5 vuotiaasta lähtien sujuvasti espanjaa & suomea sekä lukuisia sanoja myös englanniksi

Polkupyörällä ajo apupyörien kanssa: 2.5 vuotiaana
Ensimmäistä kertaa sukset jalassa 2.5 vuotiaana (tosin homma ei kauheasti kiinnostanut)


                            Onnea rakkaalle Kialle 3-vuotispäivänä. Olet niin rakas ja tärkeä! 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti