sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Sateisen viikonlopun puuhailuja

Jo etukäteen oli tiedossa, että viikonlopusta tulee kylmä, tuulinen ja sateinen joten ei tullut yllätyksenä kun lauantai aamulla mittari näytti +12 astetta ja vettä tuli taivaalta kaatamalla. Etukäteen paikallinen meterologiakeskus oli antanut keltaisen varoituksen huonosta säästä ja sitähän on nyt sitten saatu. Vuorilla on saatu lunta ihan kunnolla - hurjimmat huhut puhuvat jopa melkein puolesta metristä. No, ei ehkä ihan niin paljon mutta reilusti kuitenkin kuten näistä La Provinvia-lehden kuvista voi päätellä.



Täytyy kyllä myöntää, että tällaisia lämpötiloja en ole kauheasti kokenut täällä Kanarialla ja menossa on sentään jo 13.talvi täällä. Lauantaina ei mittari noussut kuin enimmillään +16 asteeseen joten mieli ei tehnyt ulkosalle. Taisikin olla ensimmäinen päivä täällä ikinä kun en ole kotoa ulos astunut koko päivän aikana! Aika moneen otteeseen tuli kyllä mieleen, että a) onneksi en ole täällä lomalla ja b) onneksi en ole tällä hetkellä töissä matkaoppaana. Molemmissa tapauksissa olisi ollut aika ikävä v-loppu tiedossa.


Meillä kuitenkin säästä huolimatta vietettiin varsin mukavat kaksi päivää. Lauantai aloitettiin leipomisella, koska mielessä oli muutamia juttuja, joita piti päästä kokeilemaan ja kun Kiakin aamulla ilmoitti, että haluaa leipoa niin eipähän siinä voinut muuta kuin käydä hommiin. Neiti kun aika useasti vaatii, että pitää päästä leipomaan ja silloin hakee itse essun ja vetäisee päälleensä sekä käy hakemassa jakkaran työtason viereen, jotta ulottuu pöydän äärelle. Lisäksi vielä haki minullekin essun päälle ja kävi hakemassa leivontakulhon pöydälle, joten ei muuta kuin reseptit kehiin. Tällä kertaa tarkoitus ei ollut leipoa niitä kaikista kauniimpia leivonnaisia vaan antaa neidin tehdä kaikki omalla tavallaan. Sain nimittäin viime viikolla Kian koulusta varsin mielenkiintoisen projektin eli kokkaustuntien järjestämisen Kian luokalle. Tarkoitus on aloittaa 26.2. kun Kian luokka viettää karnevaaliviikkoa koulussa eri aktiviteettien parissa ja siis silloin olisi tarkoitus leipoa lapsosten kanssa. Kyseessä on siis oltava jotain sellaista, jota heidän on helppo tehdä eikä tekemiseen tarvita mitään laitteita. Siis helppo kuorrutettu suklaapiirakka kuulosti juuri sopivalta vaihtoehdolta kokeiltavaksi. Samalla kun mittasimme aineita kulhoon, niin tuli näppärästi käytyä läpi tilavuuksia, painoja sekä erilaisia rakenteita. Ja kun neiti vielä halusi maistella kaikkea, niin monille aisteille riitti koettavaa. Sen verran tietysti autoin, että oikeat mitat tuli kaadettua kulhoon mutta Kia itse kaatoi kaikki ainekset, rikkoi kananmunat ja sekoitti taikinan. Muotteihin laittaminenkin sujui varsin näppärästi. Siis helppoa & nopeaa ja mikä tärkeintä, onnistui helposti lapsen kanssa. Suklaakuorrutteen tein ja laitoin pikkupiirakoiden päälle itse koska siinä käsitellään kuumaa rasvaa. Ja lisäksi kuorrute jähmettyi tosi nopeasti, joten minä hoidin kuorruttelun ja Kia koristelut. Tulos ei ehkä ollut maailman kaunein suklaapiirakka mutta rakkaudella tehty ja erittäin maistuva.


Me teimme tällä kertaa pikkuvuokiin, koska ajattelin että näin olisi kiva sitten koulussakin tehdä jotta jokainen pääsee koristelemaan itse oman piirakkansa. Mutta yhtä hyvin taikinan voi kaataa uunilevylle ja siitä sitten leikata neliöiksi tai vähän hienommin piparimuoteilla vaikka sydämen mallisiksi paloiksi.

suklaa (tai paremminkin kaakao) piirakkapohja:
150 g voita -> sulata ja jäähdytä
2 munaa -> sekoita voin joukkoon
1.5 dl maitoa -> lisää voi-munaseokseen
2 dl sokeria  -> sekoita kuivat aineet taikinaan (sokeri, jauhot,leivinjauhe, vaniljasokeri ja kaakao), sekoita
4.5 dl jauhoja
3 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
3 rkl tummaa kaakaojauhetta
Paista n. 200 asteisessa uunissa 10-20 minuuttia ( meille riitti 10 min)
kuorrutus:
50g voita
200 g tomusokeria
2 rkl tummaa kaakaojauhetta
2 rkl vahvaa kahvia  ( tai itse korvasin sen kaakaolla, koska kahvin mausta eivät lapset välttämättä pidä)
-> sulata voi ja lisää muut aineet, sekoita tasaiseksi ja levitä nopeasti piirakoiden päälle. Ja ei muuta kuin koristelemaan!






Kokkailut jatkuivat pizza-lounaan merkeissä. Koska aikaa ei ollut riittävästi kotitekoisen taikinan tekemiseen niin tällä kertaa se otettiin valmiina jääkaapista ja täytteetkin olivat sitä yksinkertaisinta mallia eli jauhelihaa ja ananasta. Mutta maistui kuitenkin koko seurueelle ja Kiakin söi reippaasti oman minikokoisen pizzansa. Ja neiti tietysti myös pääsi hoitamaan pizzojen valmistuksen. Tomaattikastikkeetkin menivät hienosti pizzan päälle eikä ympäri huonetta kuten vähän pelkäsin.. Tosin muuta tavaraa oli kyllä lattia täynnä joten keittiö tuli siivottua päivän aikana muutamaan otteeseen. Mutta sehän kuuluu asiaan!



 Päiväunien jälkeen iltapäivä vietettiin sitten touhuten kaikkea kivaa eli lähinnä askarreltiin, tanssittiin ja jumpattiin (Kian lempipuuhaa...) sekä tehtiin palapelejä & pelattiin pelejä eli lähinnä muistipeliä ja dominoa. Itse päätin vielä jatkaa kokkailua siinä vaiheessa kun Jesus vei Kian iltapuuhille. Mielessä on jo pidempään ollut jelly-hyytelöiden valmistaminen. Ne kun ovat sekä Kian & Jesuksen herkkua. Tosin kaupassa myytävät eivät välttämättä ole sieltä terveellisemmästä päästä koska sisältävät kaikenlaisia säilöntä- ja väriaineita. Niinpä siis kokeiluun lähti vähän tervellisempi versio, johon käytin tuoretta passionhedelmämehua, steviaa sekä agar-agar jauhetta hyytelöimistä varten. Varsin helppoa, nopeaa ja maukasta tämäkin! Ja mikä parasta, niin yhdestä kupista saa melko annoksen vitamiineja.


Ja kun kerran passionhedelmän mehua jäi sopivasti jäljelle, niin pitihän siitä tehdä maukas reduktiokastike. En ole moista aikaisemmin kokeillut mutta eilen illallisella oli sellaista tarjolla makisushien kera ja se oli kerta kaikkiaan taivaallinen yhdistelmä. Kastike olikin varsin onnistunut, joten joku päivä pitää siis kokkailla niitä susheja jotta pääsen testaamaan kastikkeen toimivuuden oikeassa elämässä. Mutta teko oli varsin helppoa eli pannulle n. kupillinen passionhedelmämehua, saman verran viini/riisietikkaa ja saman verran sokeria. Sitä sitten keitellään kasaan kunnes tulos on halutunlainen. Itse haluisin melko tahmeaa, jotta se oikein takertuu sitten sushien pintaan. Loppusipauksena suolaa ja chiliä makua antamaan. Taivaallista!

Koska lauantai meni pääasiassa kokatessa niin sunnuntaina piti jo päästä kotoa hieman pois. Niinpä aamulla suuntasimme taas Kian kanssa uimaan ja siellä menikin aika mukavasti lämpimässä vedessä polskiessa. Lounasta päästiin nauttimaan yhdessä koko perhe kun Jesuskin saapui sopivasti töistä kotiin juuri sitä ennen. Sunnuntailounas oli tällä kertaa varsin pikaversio eli espanjalaista perunamunakasta. Sitä ei tule kovin usein kokattua koska peruna ei kuulu juurikaan meidän ruokavalioon mutta kun kaapista ei näin sunnuntaina juurikaan muutakaan löytynyt niin sitähän sitten Kian kanssa tehtiin. Normaalin perunan, sipulin ja munien lisäksi pannuun päätyi myös hieman jamon serrano-kuutioita ja vihreitä papuja. Näin munakas sai vähän lisää makua. Itse asiassa virallinen nimi tälle versiolle on tortilla paisana eikä tortilla española. Ihan yhtä hyvää ei tullut kuin abuela Chatin valmistamana mutta toisaalta aikaa meni vain 15 minuuttia kun abuela valmistamiseen käyttää helposti yli tunnin. Joka tapauksessa maistui mainiolta.


Iltapäivällä sää hieman kirkastui (vaikkakin kylmyys ja tuuli tuntuivat edelleen..) ja pääsimme hetkeksi leikkipuistoon ulkoilemaan. Mutta eihän Kia siellä pitkään viihtynyt kun kukaan muu ei ollut ulos uskaltautunut ja eipä Kiakaan tuosta säästä niin nauttinut. Ja ehkä minä vielä vähemmän.. Joten puolen tunnin happihyppelyn jälkeen palasimme kotiin. Iltapäivä menikin sitten englanninkielisten laulujen parissa, joita Kia jaksaa kuunnella vaikka miten pitkään. Tänään kunneltiin mother goose clubin lauluja, http://www.mothergooseclub.com. Laulut ovat muuten erittäin hyvä tapa oppia englantia ja Kiakin laulaa jo sujuvasti useita lauluja.

Olipahan viikonloppu! Mutta nyt katseet alkavaan viikkoon, joka sääennusteiden mukaan jatkuu kylmänä ja sateisena. Ehkäpä pitää joku päivä Kian koulupäivän jälkeen ajella etelään, että päästään vähän auringosta nauttimaan. Ensi perjantaina on aika suunnata pitkän viikonlopun viettoon Madridiin, jossa perjantaina juhlitaan abuela Chatin syntymäpäivää.

Mukavaa alkavaa viikkoa!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti